On helppo unohtaa miksi yhteiskunta on olemassa. Vastaus on niin perustavanlaatuinen että se on painunut näkymättömiin. Maksamme verot, lapset menevät kouluun, paloauto tulee kun soitetaan hätänumeroon. Kaikki tämä tapahtuu niin sujuvasti että sen takana oleva rakenne alkaa tuntua itsestäänselvältä, lähes luonnonlailta.
Mutta se ei ole luonnonlaki. Se on sopimus.
Yhteiskunta on ihmisten välinen järjestely, jolla on hoidettu asioita joita yksilö ei pysty yksin hoitamaan. Osa tilanteista on rakenteellisesti sellaisia, joihin yksilön vapaus ja vastuu eivät yksinkertaisesti riitä. Kolmivuotias ei pysty huolehtimaan omasta terveydenhuollostaan. Muistisairas vanhus ei pysty kilpailuttamaan hoitoaan. Tulipaloaan sammuttava ihminen ei pysty samanaikaisesti arvioimaan palveluntarjoajia. Rikoksen uhri ei pysty yksityistämään oikeusjärjestelmää.
Otetaan yksi konkreettinen esimerkki. Perheeseen syntyy sokea lapsi. Lapsi tarvitsee erityistä tukea, ohjausta, apuvälineitä, ja myöhemmin erityisopetusta. Vanhempi haluaa osallistua työelämään, maksaa veroja, elää täysipainoista elämää. Mutta jos yhteiskunta ei tarjoa lapselle sopivaa hoitoa ja tukea, vaatimus osallistua työelämään täysipainoisesti muuttuu kohtuuttomaksi. Koko perhe vetäytyy. Vanhempi jää kotiin, tulot pienenevät, verot jäävät maksamatta, osallistuminen kapenee. Se ei ole kenenkään valinta, se on seuraus siitä että edellytyksiä ei ole luotu.
Tuki ei tässä ole armollisuutta. Se on edellytys, infrastruktuuri joka mahdollistaa osallistumisen. Aivan kuten tiet mahdollistavat liikenteen.
Markkina toimii kun ostajalla on valinnanvapaus, tieto vaihtoehdoista ja kyky tehdä päätös. Julkinen sektori on kehitetty käytännöllisestä tarpeesta hoitaa tilanteita joissa nämä ehdot eivät täyty ja joita ei muuten tule hoidettua.
Tämä on se sopimus jonka olemassaoloa ei huomaa ennen kuin se alkaa purkautua.
Nyt käymme läpi poikkeuksellisen voimakasta julkista keskustelua siitä, miten Suomen taloutta pitäisi sopeuttaa. Elinkeinoelämän rahoittamat ajatuspajat laskevat miljardeja, valtiovarainministeriö puhuu kestävyysvajeesta, ja media seuraa budjettiriihiä kuin urheilukilpailuja. Sopeutuksen tarve esitetään väistämättömänä, ja kuka tahansa joka kyseenalaistaa sen mittakaavan tai logiikan, saa osakseen syytöksen epärealistisuudesta tai vastuuttomuudesta.
Mutta realistinen millä aikajänteellä? Kenen kokemuksen suhteen? Millä laskentamallilla?
Leikkauslogiikka operoi vuosibudjetin aikajänteellä. Se kysyy: paljonko tämä maksaa tänä vuonna? Se ei useimmiten kysy: paljonko tämä maksaa kahdenkymmenen vuoden päästä jos sitä ei tehdä? Neuvolaan tänä vuonna sijoitettu euro näkyy tuloksena vasta kun sen neuvolakäynnin saanut lapsi on aikuinen, terveempi, toimintakykyisempi, vähemmän julkisten palveluiden varassa. Se tulos ei mahdu budjettiriiheen.
Vuosibudjetti on hallinnollinen sopimus, ei taloudellinen todellisuus. Se on ihmisen keksimä rytmi, joka on niitattu yhteen kalenterivuoden kanssa niin tiukasti että se alkaa näyttää luonnonlailta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin rakenteita jotka toimivat aivan eri aikajänteellä. Eläkejärjestelmä ei toimi vuosibudjetin logiikalla. Se operoi vuosikymmenten aikajänteellä, sillä on pääomarakenne, se kestää yli hallituskausien. Kukaan ei sano että eläkejärjestelmä on vastuuton koska se ei tasapainota itseään vuosittain.
Sama logiikka pätee koko hyvinvointivaltioon. Se on investointi jonka tuotto realisoituu pitkällä aikajänteellä.
Sopeutuskeskustelussa on myös yksi harva ääneen sanottu epäsymmetria.
Prosentti lisää veroa hyvätuloisen elämässä tarkoittaa käytännössä sitä, että säästötilille menee kuukausittain vähemmän rahaa. Sama euro muualla elämässä jatkuu: matkat, auto, asunto, harrastukset. Viisikymmentä euroa vähemmän kuukaudessa perusturvassa tarkoittaa muuttoa halvempaan ja kauemmaksi, lääkkeen ostamatta jättämistä, lapsen harrastuksen lopettamista. Se on konkreettinen muutos arjessa.
Nämä eivät ole sama asia. Kun poliittisessa puheessa puhutaan "sopeutuksesta" ikään kuin se osuisi tasaisesti kaikkiin, se piilottaa tämän epäsymmetrian. Sopeutus on abstrakti sana, mutta sen seuraukset ovat hyvin konkreettisia ja ne osuvat eri voimalla eri ihmisiin.
Ja siinä on myös taloudellinen ulottuvuus jota ei useinkaan lasketa mukaan. Se euro joka leikataan perusturvasta olisi mennyt lähikauppaan, vuokraan, bussilippuun. Se olisi kierrättänyt paikallista taloutta ja tuottanut verotuloja. Hyvätuloisen säästötilillä seisova raha ei kierrä samalla tavalla.
Sopimus jonka olemassaoloa ei huomaa ennen kuin se puretaan
7
111
Vastaukset
- Anonyymi00001
Liian pitkä oksennus. Ei jaksa lukea.
- Anonyymi00002
Yhteiskuntaa tarvitsee ennen kaikkea valtaeliitti. Raataminen on sille kauhistus ja muiden komentelu nautinto.
Raha on vain hetken vaihtoarvon mittari. Kaikki tilit ja taseet ovat laskelmoitua pelin politiikkaa, millä valta pyritään pitämään valtaeliitillä. Elämää jatkuvassa kauhun tasapainossa. - Anonyymi00003
Hyvin jäsennelty, ja lopussa sitten ideologinen päätös. Siihen asti samaa mieltä, mutta tuo lopun logiikka toimii vain siinä tapauksessa, jos se % hyvätuloisilta on kohdistettu siten, ettei se esim. kohdistu sillä tavalla että kokonaisveroaste nousisi 51,5%:iin, koska se oikeasti voi luoda taas sellaisen päätöksen, että tietynlainen yrittäminen, panostaminen koetaan negatiiviseksi, koska siitä menee yli puolet epämääräiseen kasaan, jota ei voi täysin hallita, mihin se kohdistetaan.
Yrittelijöiden, osaavien lähtemistä muille maille, jolloin heikentyy pitkälläkin tähtäimellä minkä myös toit esille kyky tuottaa hyvinvointia muille.
Nämä ei ole itsestäänselvyyksiä, mitä monet luulevat, eritysesti nyt kun tuli monen vasemmistoon kallellaan olevan puheenvuoroissa ilmi, käsittämätön luulo, että rahaa on. Ei, rahaa ei ole, rahan synnyttäminen alkaa kuitenkin aina vuosittain jokaisella ihmisellä, yrityksellä nollabudjetista, ne tilaukset tulee saada, toiminta tehdä, yritykset, työssä käyvät ihmiset eivät tuota itsestään, automaattisesti rahaa valtiolle jaettavaksi. Valtion vuotuinen budjetti on oletus, arvio, mitä paikataan tarvittaessa velkarahalla.
Sen takia tasapainottelu miten ja mistä otetaan on tärkeää, ainankin niin kauan kun ihmisillä, toimijoilla on vaihtoehtoja, kyllähän moni haikailee sellaiseen valtio pohjaiseen tuotantolaitokseen, missä kaikki on tasapäistetty ja tasajaottu, mutta kyllähän elämä sen sisällä aika harmaata olisi, ellei sitten valtio myös virkistyksen merkeissä järjestäisi elämystehtaita, mutta jos kaikki eivät niistä voisikaan nauttia, kapinahan siitäkin sitten taas syntyisi.
Taiteilua markkinatalouden, ihmisten unelmien, oikeasuhtaisen palkinnon saamisen suhteen ja yhteiskunnan rauhan, toimivuuden vuoksi hyvinvointijärjestelmän ylläpitoa.- Anonyymi00004
Se, mitä virkamies taannoisessa HS-kirjoituksessa kaiketi toi esille, että valtio aina joka vuosi miettisi minne panostukset kohdistuisi, on tietenkin kuten hyvin ap kirjoituksessa toi esille, huono idea, koska tietty peruspalvelutoiminta on hyvin tärkeää pitkälläkin tähtäimellä, oikeampi tapa tietysti on sen koko peruspalvelutoiminnan raamittaminen, onko tarpeellisia rönsyjä, ja vaatia tiettyjen peruspalvelutoimintojen, tiettyjen hyvinvointiedellytysten pitämistä, mutta puuttua siihen käsittämättömään rönsyilyyn, mikä on ilmennyt, kun on eletty kuvitelmassa että "rahaa on" fiiliksissä. Huoletonta velkarahalla elämistä se on ollut, tulevaisuuden tekijöiden kustannuksella.
Nyt tuntuu, että ne rönsyilyt ovat olleet pääpainossa, ja peruspalvelutuotanto sakkaa, miten ihmeessä sellaiseen tilanteeseen on yhteiskunnassa päästetty tilanne menemään?
Siinä mielessä tällaiset keskustelut ovat tärkeitä, kuinka ja miten panostetaan peruspalvelutuotantoon, mikä tuo sitä varmuutta tulevaisuuteen, luottamusta, ja pitkän tähtäimen kautta luotsaamista, visiota siitä, eikä se tapahdu itsestään, se ei toteudu itsestään, varsinkaan jos sille tielle kuoppia asetetaan. - Anonyymi00005
Vasemmistoon kallellaan olevat varmaan mielessään ajattelevat NY pormestarin tavoin, että kertynyt varallisuus, mikä joissakin tapauksissa on jo kertaalleen verotettu (USA:ssa toki vähäisesti, kun osaavat ja saavat verosuunnittelua tehdä eritavoilla) tulisi veronalaiseksi, sellainen "lottovoittajien" rahat, jotka saatu, joko öljyprinssien, tai some jättien massatuotanto onnistumisten kautta, investointirahan kierrättämistä, mistä osa on kuitenkin taustalla velkarahalla pyöritettyä, se vain näyttää löysältä ja ilmaiselta rahalta, koska luottavat että tietyt arvonnousu mekanismit pysyvät voimassa (aina ei käy niin, kuten Usan asuntomarkkinakriisi osoitti).
Suomessa tuollaiset rahat ovat pääasiassa jo kertaalleen verotettu, joltakin asteisesti, ja sitten kuvaan tulee se, investointi-yrittäjäriskikerroin, onnistumispalkkion saaminen. Kun suomessa kerrotaan innostuneesti että joku ostaa miljardeilla suomessa tehdyn yritykset ja hlöt rikastuu miljoonilla, ostaja todennäköisesti pelaa velkarahalla, tulevaisuuden oletuksilla.
Hlöt tietysti saavat mukavat viikkorahat käytettäväksi ja heti verotettavaksi.
Se, että siitä sitten jää vielä puolet sijoitettavaksi, varallisuuden hankkimiseksi, on sitten seuraava kysymys, pitäisikö, saisiko sitä vielä verottaa uudelleen (varallisuuden kautta)?
Jos ei ajattele kuin sitä, että kaikki kuuluu muille, koska 1% tuosta olisi vain miljoona (sata tuhatta), verrattuna 50,-/kk köyhän käyttörahatarpeisiin.
Jos sellainen mekanismi saataisiin tehtyä, että 50-100,- varakkailta per hlö (tietty keskitulo) toimeentulon rajoilla oleville, sehän tietysti olisi vallan mainiota. Mutta kun pelataan 1% peliä, se voi kohdistuaa liian rajalliseen joukkoon henkilöitä, joilta kultakin otettaisiin lisämiljoona, mikä ei kuitenkaan riittäisi kaikkien 50,- tarvetta omaaville jaettavaksi.
Ja silloin kun otettaisiin 1% ylemmältä varallisuusluokan omaavilta, senkin vaikutukset tulisi huomioida, jos se ei jäisi satanen satasesta tasolle, vaan tuohon otamme teidän varallisuudesta, ylemmästä tulosta, riskipreemiosta suuremman osan prosentuaalisesti, sillä taas on vaikutukset sijoituksiin, investointihalukkuuteen jne.
Ei sillä, etteikö pitäisi löytää keinoja että maapallon laajuisesti varallisuus ja hyvinvointierot tasoittuisi, mutta ei tietenkään sellaisella, mikä on sinun on myös minun, kun pitäisi olla toisin päin, varsinkin kun automaatio tuo tuottavuutta ilman hlötyövoimaa, pitäisi saada verotettua sitä osuutta, ja myös yhteiskuntarauhan vuoksi, välttää etteikö yrityksiä voisi ollenkaan verottaa, kun yhteiskunta kuitenkin osansa tekee sen infrastruktuurin rakentamiseksi.
Paljoa ei tule ehdotuksia, useat vain odottavat jotain, eivät katso askelmerkkejä tulevaisuuteen, toimivat vanhalta pojalta, odottaen sitä samaa tulevaisuusskenaariota, mitä aina ennenkin, että pyörät pyörivät näin, ja näin tulee tapahtumaan. Ei välttämättä.
Pelkäävät tietysti, että voi romahtaa koko finassikeskuksen periaatteet, ja se että sehän pyörii velkarahalla, arvonoletuksilla jne. ja mitä sitten tapahtuisi jos se romahtuisi.
Sen takia uudistuksia on vaikea sen enempää ajatella kuin ajaa sisään.
- Anonyymi00006
Ihmisteen laitoksissa järkeä ei tarvita https://yle.fi/a/74-20217309
- Anonyymi00007
Tässä tietoa Suomen talouden tilanteesta, jota valtamedia ei uskalla julkistaa !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IS: Väitöstutkimus - Pyöräilybuumi oli pelkkä kupla!
Pyöräilybuumista paljastui karu totuus Väitöstutkimuksen mukaan suuri suomalainen pyöräilyrenessanssi olikin vain pelkk51284Turussa Varissuolla bussikuski ajoi lapsen yli lapsi kuoli
Poliisi " Epäilee " kuskia törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.1681193Milloin bikineistä
Tuli juhla tai esiintymis asu? Pikkasen harkintaa vois käyttää. Bikinit kuuluvat uimarannalle. No, mitä maailman tähdet1021045Mene perheinesi arkkiin - kasteelle !
Juutalaiset oli hyvin lapsirakkaita, mitään ehkäisyä ei käytetty. Perheissä oli paljon lapsia. Viiden koko perheen kast470997- 131894
Me, kaikki suomalaiset, emme pommita Pietaria
Vaikka Suomen tasavalta, yhdessä muun Euroopan sekä USA:n kanssa käykin hyökkäyssotaansa Venäjää vastaan, pommittaen nyt271889Olimmeko molemmat
ujoja ja hankalia, vai minä vain? Mietin, oliko se silloin epävarmuutta vai kiinnostuksen puutetta.71884Johanna Tukiainen ei suostu muuttamaan pois vuokra-asunnosta!
Seiska kertoi tänään, että Johanna Tukiainen ei ole suostunut poistumaan Helsingin Munkkisaarenkadun vuokra-asunnostaan.66797Mun on ikävä sua J ,
Mun on ikävä sua J, haluaisin tutustua paremmin (vaikka tämä aivan älytöntä onkin). Voitaisiinko nähdä ja jutella ihan47792Apostolit kastoivat eri tavalla kuin kirkko
Raamatussa on kaksi ristiriitaista kastekaavaa. Toinen ei voi olla oikea. Kumpi on alkuperäinen? "Menkää siis ja tehkää397766