Paljonko simaan prosentteja

Kantavierreprosenttia tietenkin.

9% punaista simaviiniä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

9% punaista simaviiniä.

Meni hiukan väärin
https://www.alko.fi/fi/tuotteet/004246/hannibal

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kantavierreprosenttia tietenkin.

Se riippuu tietenkin käytetyn sokerin määrästä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Meni hiukan väärin
https://www.alko.fi/fi/tuotteet/004246/hannibal

Hyissssaatna......punaviini = pilalle käynyttä mehua kitkerää.

Anonyymi00004 kirjoitti:

9% punaista simaviiniä.

Ehtii hyvin, jos noin pienet prosenttimäärät on kyseessä.
Muistaakseni sokeria tarvittiin ties minkä litkun valmistuksessa 2,5 kg kymmeneen litraan vettä, että päästiin 15 prosenttiin niin, että kaikki sokeri kävi alkoholiksi eikä jäänyt makeuttamaan lopullista litkua. Siihen oli tarkka laskukaavakin, jota en varmasti käy muistelemaan.
Nykyisillä hiivoilla käyminenkin on nopeaa, joten varmasti ehtii jotain lientä tulla vappuaattoon mennessä valmiiksi. Leivontahiivaa en käyttäisi, nykyiset viinihiivatkin käy nopeammin kuin ennen.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Hyissssaatna......punaviini = pilalle käynyttä mehua kitkerää.

Välttää Purralle, ei ihmisille...

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ehtii hyvin, jos noin pienet prosenttimäärät on kyseessä.
Muistaakseni sokeria tarvittiin ties minkä litkun valmistuksessa 2,5 kg kymmeneen litraan vettä, että päästiin 15 prosenttiin niin, että kaikki sokeri kävi alkoholiksi eikä jäänyt makeuttamaan lopullista litkua. Siihen oli tarkka laskukaavakin, jota en varmasti käy muistelemaan.
Nykyisillä hiivoilla käyminenkin on nopeaa, joten varmasti ehtii jotain lientä tulla vappuaattoon mennessä valmiiksi. Leivontahiivaa en käyttäisi, nykyiset viinihiivatkin käy nopeammin kuin ennen.

Karkeana nyrkkisääntönä noin 17 g sokeria per litra tuottaa ~1 % alkoholia. Eli jos tavoitteena on 15 %, puhutaan luokkaa 250–260 g sokeria per litra. Kymmeneen litraan se tekee suunnilleen sen mainitun noin 2,5 kg, joten arvio ei ole hatusta vedetty.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Karkeana nyrkkisääntönä noin 17 g sokeria per litra tuottaa ~1 % alkoholia. Eli jos tavoitteena on 15 %, puhutaan luokkaa 250–260 g sokeria per litra. Kymmeneen litraan se tekee suunnilleen sen mainitun noin 2,5 kg, joten arvio ei ole hatusta vedetty.

En malttanut olla laskematta.
Jos 2,5 kg tuottaa 15%, 1,5kg tuottaa 9%. Kymmeneen litraan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ehtii hyvin, jos noin pienet prosenttimäärät on kyseessä.
Muistaakseni sokeria tarvittiin ties minkä litkun valmistuksessa 2,5 kg kymmeneen litraan vettä, että päästiin 15 prosenttiin niin, että kaikki sokeri kävi alkoholiksi eikä jäänyt makeuttamaan lopullista litkua. Siihen oli tarkka laskukaavakin, jota en varmasti käy muistelemaan.
Nykyisillä hiivoilla käyminenkin on nopeaa, joten varmasti ehtii jotain lientä tulla vappuaattoon mennessä valmiiksi. Leivontahiivaa en käyttäisi, nykyiset viinihiivatkin käy nopeammin kuin ennen.

Siinä tarkassa laskukaavassa tarvittiin etanolin ominaispaino ja siitä pystyi laskemaan myös sen, minkä verran siitä seoksesta teoreettisesti saattoi kuvitella tislaamalla saavansa jonkinasteista päihdyttävää ainetta. Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä.
Ei kannata juoda. No, ei sitä kukaan pontikankeittäjä juokaan.
Metanoli palaa muuten erivärisellä liekillä kuin etanoli.
Mutta kaikki kiljun yms tekijät, siinä teidän käymistuotteessanne on metanolia, sokeuttavaa myrkkyä! Sitäkö haluatte juoda?

Anonyymi00020 kirjoitti:

Siinä tarkassa laskukaavassa tarvittiin etanolin ominaispaino ja siitä pystyi laskemaan myös sen, minkä verran siitä seoksesta teoreettisesti saattoi kuvitella tislaamalla saavansa jonkinasteista päihdyttävää ainetta. Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä.
Ei kannata juoda. No, ei sitä kukaan pontikankeittäjä juokaan.
Metanoli palaa muuten erivärisellä liekillä kuin etanoli.
Mutta kaikki kiljun yms tekijät, siinä teidän käymistuotteessanne on metanolia, sokeuttavaa myrkkyä! Sitäkö haluatte juoda?

"Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä"

Pontikankeitto-ohjelmassa olivat jossain Etelä-Amerikan vuorilla, jossa osasivat tislata viinaa ilman metanolia suoraan. Ei tarvinnut ensiliruja heittää pois.

Anonyymi00022 kirjoitti:

"Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä"

Pontikankeitto-ohjelmassa olivat jossain Etelä-Amerikan vuorilla, jossa osasivat tislata viinaa ilman metanolia suoraan. Ei tarvinnut ensiliruja heittää pois.

Ei kai siinä sen kummempaa osaamista tarvita kuin että tislaus on vähintään kaksivaiheinen.
Metanolit jää "matkan varrelle".

Anonyymi00022 kirjoitti:

"Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä"

Pontikankeitto-ohjelmassa olivat jossain Etelä-Amerikan vuorilla, jossa osasivat tislata viinaa ilman metanolia suoraan. Ei tarvinnut ensiliruja heittää pois.

Selkeyttäisikö asiaa?

"Pää, jossa on kaksi erottelijaa ja jäähdytin - erottelijat on suunniteltu keräämään raskaampia fraktioita, jotka eivät ole toivottuja lopputuotteessa."

Fraktiotislaus tarkoittaa, että eri kiehumispisteen omaavat aineet samasta seoksesta otetaan erilleen kertatislauksella. Siis se metanolikaan ei päädy haluttuun lopputulokseen, se jää sinne "matkan varrelle".

https://browin.fi/kauppa/tuote/343005/modulaarinen-sahkoinen-convex-tislaaja-30-l-perun#opis


Fraktiotislaus lienee tuttu varmaan myös polttoainejalostukseen perehtyneille.

Anonyymi00022 kirjoitti:

"Ja siitä oli se alkuosa sitten metanolia (kiehumispiste etanolia alhaisempi), jota syntyy aina käymisprosessissa ja tislaillessa se myrkky tulee tiivistetysssä muodossa ensin sieltä pillistä"

Pontikankeitto-ohjelmassa olivat jossain Etelä-Amerikan vuorilla, jossa osasivat tislata viinaa ilman metanolia suoraan. Ei tarvinnut ensiliruja heittää pois.

Ne Etelä-Amerikan vuoristolaiset myy ne metanolit suomalaisille tuulilasinpesuaineissa?



https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000889346.html

Tuo säädös on sittemmin muuttunut, metanolipitoisuuksien rajoja on muutettu muistaakseni 2019 pienemmiksi Suomessa.
Noita metanolitapahtumia tapahtui tahattomastikin jo aiemmin ja uutisoitiin matkustajatilaan kaatuneista tuulilasinpesunestepurkeista, joista haihtunut metanolihöyry oli tuuperruttanut ajajan.
Ja tuota myrkkyä jotkut jopa valmistavat sitä itselleen juodakseen?
Miksi?

Aikoinaan Koskenkorva viinan valmistusaineena oli peruna, vasta myöhemmin ohra.
Perunan tärkkelys käytettiin alkoholiksi, joka erotettiin tislaamalla siitä mäskistä ja laimennettiin vedellä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Aikoinaan Koskenkorva viinan valmistusaineena oli peruna, vasta myöhemmin ohra.
Perunan tärkkelys käytettiin alkoholiksi, joka erotettiin tislaamalla siitä mäskistä ja laimennettiin vedellä.

Millehän se perunasta valmistettu kossu maistui verrattuna ohrasta valmistettuun?
Tyrnävän pottuviina ei muistaakseni ollut kovin kehuttua?
Koskenkorvassa on hieman sokeria, toisin kuin esim Dry Vodkassa, jonka voi jo dry-nimestä päätellä.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Millehän se perunasta valmistettu kossu maistui verrattuna ohrasta valmistettuun?
Tyrnävän pottuviina ei muistaakseni ollut kovin kehuttua?
Koskenkorvassa on hieman sokeria, toisin kuin esim Dry Vodkassa, jonka voi jo dry-nimestä päätellä.

Tikkuviina tehtiin puusta.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tikkuviina tehtiin puusta.

Sellun jäteliemestä..

Mutta mitä tarkoitti Tuntemattomassa sotilaassa käytetty termi "sellupuuro"?
Muistini mukaan se tarkoitti puuroa, joka oli keitetty viljasta vihneineen.

Miedoissa viineissä taitaa olla rikkipitoisuudetkin aika suuria?
Rikkipitoisilla aineilla on katkaistu käyminen ja rikkiä jää viiniin?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Miedoissa viineissä taitaa olla rikkipitoisuudetkin aika suuria?
Rikkipitoisilla aineilla on katkaistu käyminen ja rikkiä jää viiniin?

Kaiken maailman myrkyt ihminen haluaakin kitusiinsa vetää.

Colt iskee miehen makuun.
Miehet jotka menevät, tekevät ja näkevät, vetävät ne väkevät.

Kas kun ei nollakolmetoista.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Sellun jäteliemestä..

Mutta mitä tarkoitti Tuntemattomassa sotilaassa käytetty termi "sellupuuro"?
Muistini mukaan se tarkoitti puuroa, joka oli keitetty viljasta vihneineen.

Sellupuuro, kokonaiset tähkät keitettyinä. Ja huonosti sulavina aiheuttivat sitten muunmuassa ruoansulatukseen ongelmia, loppupäässä peräaukon kutinaa ja verenvuotoa vihneiden tullessa selaisenaan läpi suoliston.

Vihne kurkussa on joku sanonta, mutta itsekukin voi kuvitella, mitä se on sieltä peräaukkoon asti kulkeutuneena.

Sitä oli sellupuuro.

Millä laskutavalla päädyit lukemaan?
Oletetaan, että hiivaa ja sokeria on riittävästi, hiivan määrä ei ole edes niin ratkaiseva, kun se käydessä lisääntyy itsestäänkin, mutta se ei nyt kuulu tähän asiaan.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Millä laskutavalla päädyit lukemaan?
Oletetaan, että hiivaa ja sokeria on riittävästi, hiivan määrä ei ole edes niin ratkaiseva, kun se käydessä lisääntyy itsestäänkin, mutta se ei nyt kuulu tähän asiaan.

Siman tai viinin käyminen kestää suomen ilmastossa n. 4 viikkoa ja lopputulos on suunnilleen 12 prosenttia.. Vappuun on 2 viikkoa, joten ainakin 6 prosenttia pitäis tulla. Käyminen on nopeampaa alussa ja hidastuu loppua kohti. Ja hiivan määrä on tärkeä jos haluaa käyttää liemen nopeasti, koska hiivan lisääntyminen vie aikaa.