Suomalaiset haluaa veronalennuksia, jotta omistajat eivät muuttaisi pois Suomesta

Demokratiaa pitää kunnioittaa ja laskea nuo verot alas.

Ehdotan että rakennetaan rajoille korkea muuri ja ammutaan kaikki maasta pois pyrkivät itäsaksan tapaan.

Hehhehheh Evan tutkimus.

Järjetön perintövero on aiheuttanut mittavan muuttoliikkeen Suomesta.Esim. Sveitsiin on muutaman viime vuoden aikana muuttanut lähes 600 varakasta suomalaista miljardit mukanaan, Jos nämäkin rahat olisivat jääneet kotimaahan ja käytetty täällä tehtyihin investointeihin taloustilanne olisi huomattavasti valoisampi.Ruotsi poisti perintöveron rahat palautuivat Ruotsiin ja talous ampaisi kolmessa vuodessa kymmenien prosenttien nousuun.

Yli miljoonan euron verotuloista maksettavilla vuosituloilla pärjää ja siksi verovaroista tulonsa saavilta kysytään, miten tulisi toimia, jotta verotulot kasvaisivat. Miksi ei yrittäjiltä, joilta rahoja odotetaan saataviksi?

Samaan aikaan innovaattoreita väheksytään ja pk -sektorin työllistäjiä, yrittäjiä halvennetaan ja mitätöidään. Hehän eivät kuulu verovaroilla puhevaltaisiin, virkamieseliittiin. Viranhaltijoiden vastustamista tulkitaan rikoksentekijöinä. Viranhaltijat yrittävät yrittäjiä väheksymällä ja kehottamalla ottamaan lisää yrittäjäriskejä, jotta viranomaisten riskittömiin palkkoihin siitä, että puhuvat eri keskustelupiireissä… Yli 20 vuotta…ei kasvua. Ei ole ihme, jos Voke feministeillekin on tullut käsitys, että johdattelemalla yrittäjiä taloudellisiin pakkorakoihin, ns. vapaaehtoisen pakon keinoin halvennetuiksi ja alistetuiksi heitä löytyy loputtomiin ja aina tulee lisää verorahaa niin ”ovista kuin ikkunoista”, kunhan röyhkeyttä ja huonoa kohdennettua puhetta ja mielivaltaisia tuomioita lisätään. Mutta miten reagoivat yrittäjät? Heti kun yritys kasvaa, yritykset myydään ulkomaisille omistajille. Ja yrityksen kotimaa pois Suomesta. Lisäksi levitetään sellaista perusharhaa, että uutta ei tarvita, vaan on hyvä tukea vain jo menestyneitä yrityksiä ja yritäjiä.


Toinen harha liittyy paradoksaalisesti yhteen uskonasioissa pätevään, mutta yhteiskunnissa, tekniikoissa ja kansainvälisissä kauppakonteksteissa harhaluuloon. Nimittäin, että ”Kuka on sinulle opettanut…” Perusoletuksena voi olla esim. Raamattuunkin kirjattu, uskonasioissa pätevä lausahdus, josta on tullut yksi uskonnon prinsiipeistä. Sanonta: ”Ei kukaan voi olla opettajaansa parempi.” Jos noin olisi maallisissa tulkinnoissa, tiedoissa ja toimissa, mikään ei uudistuisi ja tieto olisi: ”Ei mitään uutta auringon alla” -tyyppistä viranomaivallan määrittämää. Tosiasiassa myös Jeesuksen sovitustyö, joka oli aikanaan uusi tieto, ei tuolla filofialla ajatellen olisi ollut mahdollista. Eivätkä mitkään innovaatiot, jotka edellyttävät uutta ajattelua, uutta tietoa ja uutta tekniikkaa. Kuitenkin tiedämme, tai siis ”tietoherruudet” omikseen päänsilittelyn ja plakaattien ja asemavaltuutusten, hierarkiapaikoille taktikoineiden muita kyseenalaistavat arvokommentit ja kyseenalaistamiset. Tiedot eivät ole nykyisin salaisia, vaan lähes kaikkeen ihmisen tietoon voi päästä kiinni kuka vain osaa tietoa omien kiinnostustensa ja resurssiensa mukaan hankkia ja ottaa selvää. Esimerkiksi dedikoitumalla ja perehtymällä tavoitteellisesti esimerkiksi 20 vuotta mihin tahansa asioihin, ilmiöihin, tapahtumiin, tutkimuksiin, menetelmiin, filosofisiin peruslähtökohtiin, fundamentteihin jne., ihmiset voivat tietää sekä generalisteina, että spesialisteina paljon enemmän, kuin kukaan aikaisemmin on tiennyt yksin tai kollegiaalisina tietojen ylepeytensä ja kunniapaikkojensa reviirinvartijoina.


Itse asiassa kukaan ei voi kaataa tietojaan toisen päähän, joten jokaisen on itse opiskeltava, opeteltava, tutkittava jne. Innovaatiotyö edellyttää kuitenkin sen, että tietää ja ymmärtää, mistä ja miten uudet ajatukset, uudet tekniikat jne. ovat perustettavissa. Tekniikassa esimerkiksi premissitason ja paradigmatason apuja ovat esi. kemian jaksollinen järjestelmä ja mm. luonnonvakiot. Dikitalisaatio ei ole kovin vanha tekniikassa, ellei jin ja jan -mallia tai muuta vastaavaa… On toki hierarkisissa järjestelmissä yksi idologinen tarve kysyä jopa heti ensi tapaamisessa koulutusta ja sitä, kuka sinulle on tuon opettanut. Etenkin vanhemmissa sukupolvissa tuo heijastaa toisia nostavaa ja toisia alentavaa ajattelua luokitusintentioissa, joissa itse kokee olevansa kyseenalaistamattomassa arvopositiossa ja varsinkin henkisesti tai opillisesti ylpeämmällä tasolla. Pakko myöntää, että tuo naurattaa ja ihmetyttää.

Mutta---Eikun ylpeyttä ja itsensä korottamista lisää ja verovaroilla, miljoonien palkoilla virkamiesherruudessa määrittämään miten yritysten ja väheksyttyjen puhevallattomien yrittäjien on otettava enemmän omia riskejä, jotta verotulot lisääntyisivät, jotta virkamiehet voivat enemmän määrätä, pilkata, valvoa ja sanktioida yrittäjiä, jotta verotuloja, virkamiesten ja virkanaisten erityisaseman valtuutettuihin kuluihin ja palkankorotuksiin olisi entistä enemmän rahaa. Ja samalla kun vähäosaisimmilta leikataan yhä enemmän, leviävät poliitikon suupielet hyvinvoinnin ja suuripalkkaisen hymyyn.

IS-haastattelu: Murrolta suorat sanat – hyvinvointivaltio on rikki
Työeläkejohtaja sanoo, että työikäisten elämään on tulossa mullistuksia, joista poliitikot eivät uskalla puhua. Suomalaisten on tyydyttävä vähempään: pappa kotona, pienempi koti, vähemmän asfalttia teillä. Herätkää, tätä tapahtuu jo! hän sanoo.

6:30
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että suomalaisten on varauduttava elintason laskuun ja hyvinvointipalveluiden vähenemiseen.
Murron mukaan Suomen julkisen talouden sopeutustarve on 8–13 miljardia euroa, mikä tarkoittaa asumista pienemmissä kodeissa ja vähemmän julkisia palveluita.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto istuu neuvotteluhuoneessa, jonka lasiseinästä avautuu näkymä Helsingin Seurasaarenselälle. On sateisen harmaata.
– Ymmärrän, että poliitikkojen on vaikea puhua näistä asioista, Murto aloittaa.
Valtion tulevat jättimäiset sopeutustarpeet tarkoittavat, että pahimmillaan Orpon hallituksen jo tekemiä leikkauksia pitää moninkertaistaa – etenkin jos on niin, kuten VTV, Valtiontalouden tarkastusvirasto, totesi, että todellinen säästö edellisestä sopeutuksesta on vain 3,5 miljardia, ei aiemmin hallituksen ilmoittama 10 miljardia.
Suomen julkista velkaa - tai koko hyvinvointiyhteiskuntaa – ollaan nyt pelastamassa saksien lisäksi moottorisahalla. Operaatio vaatii valtiovarainministeriön mukaan 8–10 miljardin euron sopeuttamisen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan mukaan peräti 13 miljardia.
– Meidän on tosi vaikea käydä keskustelua tästä visiosta, että minkälainen valtion ja julkisen sektorin rooli on näiden muutosten ja leikkausten jälkeen. Ymmärrän täysin, että poliitikot eivät voi nostaa kissaa pöydälle. Hieman myös haastaisin tutkijoita tässä.
Risto Murto varoittaa, että lakienkin merkitys ”alkaa pienetä, kun rahat loppuvat”. Kuva: Kuva: Aleksi Jalava / IS
Istumme näköalahuoneessa työeläkevakuuttajassa, joka vastaa 68 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta. Murto sanoo, mitä eläkkeille voidaan tehdä, mutta latoo myös kovaa tekstiä siitä, mihin suomalaisten tulee varautua.
Puhe hyvinvointivaltiosta on sisällöllisesti tyhjää
Murron sävy on jopa inhorealistinen, kun sitä vertaa poliitikkojen ja elinkeinoelämän tavanomaisiin kasvumantroihin. Suomalaiset ovat vahvasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion takana, mutta ”keskustelussa pelkästään siihen vetoaminen alkaa olla sisällöllisesti aika tyhjä argumentti”, Murto sanoo.
Hyvinvointivaltion peruspalvelut pohjaavat perustuslakiin ja useisiin erityislakeihin, eikä niitä noin vain voi romuttaa. Murto kuitenkin väittää, että lakienkin merkitys ”alkaa pienetä, kun rahat loppuvat”. Lakeja tullaan väistämättä tulkitsemaan uudestaan, myös perustuslakia, hän sanoo.
– Suomi ei ole jatkanut muiden Pohjoismaiden talouskasvua vaan on eriytynyt niistä. Terveydenhuolto on vielä sinnitellyt suunnilleen samalla tasolla, mutta kun maiden elintasoerot yhä kasvavat, väistämättä resurssit pitää yllä samaa palvelutasoa loppuvat.
Sitten asutaan pienemmissä kodeissa, se on sitä elintason laskua.
Tilasto osoittaa, että elintaso eli bruttokansantuote henkeä kohden ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen.
Suomalaisten tulisi tunnistaa kolkko todellisuus – ja poliitikkojen uskaltaa puhua valmistautumisesta eräänlaiseen hallittuun valtion roolin ja palveluiden pienentymiseen, Murto peräänkuuluttaa.

Se näkyy jo ja jatkuu: Autot ovat vanhempia, on vähemmän asfalttiteitä. Tulevaisuudessa tuettua asumista on vähemmän, asutaan siten myös ahtaammin, mutta osan kotona asuu pappakin, kuten ennen vanhaan. Sosiaalipalveluita karsitaan, kun Suomi joutuu raivaamaan tilaa kahdelle menoerälle, puolustukseen ja korkomenoihin, Murto ennustaa.
– Sitten asutaan pienemmissä kodeissa, se on sitä elintason laskua. 1950-luvulla Helsingissä yhdessä huoneessa asui perheitä, hän kärjistää.
– Yksilön ja perheen vastuu kasvaa, mikä on helpompaa jos siihen varaudutaan.
– Olisi hyvä että on läpinäkyvyyttä, miten valintoja tosiasiassa tehdään.
– Jos omaa lompakkoa pitää käyttää, se pitäisi sanoa ääneen, eikä vain niin, että havaitsemme että emme pääse palveluun. Esimerkkinä hammashoito, joka näyttää olevan jo de facto -yksityisellä puolella suurella osalla väestöä.
Kun hyvinvointivaltion malli muuttuu, ”täydentäviä asioita” – eli yksityisiä – ja visioita on tehtävä ja etsittävä kaikilla yhteiskunnan alueilla, jossa mahdollista, ”lukuun ottamatta Puolustusvoimia, poliisia ja peruskoulua”, Murto sanoo.
Risto Murto kuuluu maan kovapalkkaisimpiin johtajiin. Kuva: Kuva: Aleksi Jalava / IS
Elintasossa alaspäin
Sitä suurta joukkoa niukan toimeentulon suomalaisia, jotka jo nyt pyörittävät arjessaan vaikkapa lasten ja ikääntyneiden läheisten hoivarumbaa, Murron puheet, voivat suututtaa.
– Ymmärrän täysin. Tässä sekoittuu helposti, mitä toivoo ja mitä havaitsee. Minä pystyn sen sanomaan kun en ole poliittinen henkilö. Mutta onko parempi, että näitä ei lausu ääneen, ne vain tapahtuvat.
Viestit ovat karuja, kun epävarmuus on jo hyydyttänyt suomalaisten kuluttamisen. Erityisesti nuorille maailma näyttää nyt sotaisalta, on ilmastokriisi ja työmarkkinoiden kiristyminen. Ja tämäkin vielä, hyvinvointivaltiokriisi.
Mitä ajattelet nuorten näkymistä isänä?
– Isänisän nuoruudessa korkeakoulututkinnon sai ehkä joku papin poika, isän aikaan muutama prosentti. Itse sain kasvaa Suomessa, jossa 40 vuotta elintaso kasvoi joka vuosi. Sosiaalinen kierto oli suurta. Olen ehdoton voittaja.
Näin voi sanoa. Valokuvausta ja melontaa harrastava Murto kuuluu Suomen kovapalkkaisimpiin suurjohtajiin. Kokonaispalkka oli hiukan yli miljoona euroa viime vuonna.
– Tämä fundamentaalinen asia, että enää ei ole elintason nousua, kyllä vaikuttaa nuorempiin sukupolviin. Ei ole helppoa mennä sanomaan nuorille, että uskokaa parempaan maailmaan.
Lisäksi hän on erityisen huolissaan maahanmuuttajataustaisten poikien heikosta koulutuksesta.
Tämä fundamentaalinen asia, että enää ei ole elintason nousua, kyllä vaikuttaa nuorempiin sukupolviin.
Vanhukset
Viime elokuussa Murto herätti huomiota, kun sanoi, että nykyiset aikuiset lapset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta vanhempiensa hoidosta.
Jos mennään vielä enemmän pieleen, seuraavat muutokset ovat tosi dramaattisia perheiden kannalta.
– Kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on jo nyt viety niin korkealle kuin pystytään. Meillä on vaikeuksia sanoa ääneen, että alkakaa varautua. Järjestäkää asumisenne niin, että tulette ottamaan enemmän vastuuta [omaisesta].
– Suomalaisille on hyvin vierasta keskustella, voisiko puolison vanhempi muuttaa kotiin asumaan. Se on monessa Euroopan maassa ja maailmalla ihan arkea.
Murron mukaan samalla kun julkinen poliittinen keskustelu puuttuu, vastuu on ulkoistettu hyvinvointialueille. Ne priorisoivat, optimoivat ja säästävät, mutta piilossa.
.

Onko se mitenkään läpinäkyvää, millä kriteereillä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee? Omaishoitajien työ esimerkiksi on viritetty jo maksimiin.
…koska on riittävän heikko tarvitakseen paikkaa tehostetussa palveluasumisessa. Arviointi on aina yksilöllinen. Siinä kysellään myös omaisten roolia.
– Meillä puoliso vaikuttaa, ja olemme sen hiljaa hyväksyneet.
Käytännön ratkaisuideoita on Murrolla vähän näihin ongelmiin. Tärkeää olisi, että eläkejärjestelmään ja työelämään saadaan ”lisää huokoisuutta”, eli joustoja, hän sanoo.
– Se tarkoittaa myös, että joudutaan pohtimaan myös asumista.
– Meillä on aukko kotona asumisen ja ympyrävuorokautisen hoivan välillä. Malli voisi olla jokin valtion tukema ja omalla rahalla kustannettava. Ympärivuorokautisen hoidon järjestelmä on todella jäykkä, koska julkisen puolen standardit määrittävät täysin markkinaa. Ei ole syntynyt täydentävää markkinaa.
Eli esimerkiksi jonkinlaista yhteisöllistä asumista, jossa jaetaan hoivavastuuta ostopalveluina. Valvottua mutta ei tehostetun palveluasumisen tasolla. Lisää ”täydentävää markkinaa” tarvitaan kotiin tuotavissa palveluissa.
– Se on helpointa tehdä, eikä ole kovin kallis. Tarvitaan lisää omalla rahalla ostettavia palveluita. Ei ehkä tasa-arvoista, mutta parempi kuin ei mitään.
– Asuntojen ja mökkien ottaminen julkisen sektorin hoivan maksuksi ei ole realismia, mutta voisiko olla jokin kannustin käyttää omaa varallisuuttaan ja saada siitä jotain vastineeksi.
Eläkkeet leikkuriin?
Paine sille, että eläkejärjestelmän otetaan mukaan Suomi Oy:n pelastustalkoisiin kasvaa. Kahden edellisen eläkeuudistuksen tavoitteena oli jo vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä ja tämä tuppaa Murron mukaan unohtua keskustelusta.
– Nyt ajaudutaan tilanteeseen, joka muistuttaa kassakriisissä olevan firman tilaa, säästöjen pitäisi olla tässä ja nyt, kun eläkeikien ja eläkkeiden pitäisi olla hyvin ennustettavissa.
Suurimpia eläkkeitä rajaamaan halutaan laajasti asettaa euromääräinen katto. Jopa kokoomuksen kannattajista puolet kannattaa sitä.
Eläkekaton ongelma

• Eläketurvakeskuksen mukaan eläkekaton säätäminen merkitsisi välitöntä eläkemaksutulon pienenemistä.
• Siksi se toisi eläkemaksun nostamispaineen, joka kohdistuisi katon alapuolelle eli käytännössä pieni- ja keskituloisille.
– Alun perin ei ollut tarkoitus, että vanhuuseläkkeen alimmasta iästä tulee sosiaalinen normi.
Eläkkeet ja budjetit

• – Hassua tilanteessa on, että julkinen keskustelu käy leskeneläkkeiden leikkaamisesta kun tosiasiallinen ajankohtainen poliittinen kysymys kuuluu, lisääkö valtio rooliaan YEL-eläkkeissä. Todennäköisesti juuri nyt pöydillä olevat vaihtoehdot YEL-eläkkeen uudistuksesta lisäävät valtion alijäämää.
Leikkaukset
– Sopeutukset etenevät keväisen tulvan periaatteella, vesi menee sieltä mistä se pystyy menemään, vähimmän vastarinnan reittejä pitkin.
Leikkaukset tapaavat siis suuntautua sinne, missä on esimerkiksi yksityistä lisäpalvelutarjontaa tai vähiten vastustusta.
Murto sanoo, että hänen oma viitekehyksensä on ainoastaan ekonomistin tavassa ajatella asioita resurssien ja rahan ja niukkuuden kautta. Sinänsä kaikki raha, joka on pois suomalaiselta, leikkauksina tai veronkorotuksina, on myrkkyä talouskasvulle, hän sanoo

Kaikkea nuo koittaa jottei tarvitsisi veroja maksella , aivan ristiriitaisia perusteita tarjoavat aina riippuen hyvätuloisten etuuksista , eikös meille tule niitä moniosaaja mamuja joita haluavat tänne isosti , taitavatkin olla vaan elätettäviä , ja eikös meillä ole kyllä muita etuuksia täsä maassa pitovoimatekijöinä jotka niitä arvostavat , veron alennuksilla tuskin saavutetaan vaikuttavia tuloksia , kyllä toiset lähtee ihan muista perusteista ja toiset jäävät jotka meidän yhteiskuntaa ja maata arvostavat .

Tässä kohtaa suomalaiset hyvin kartalla.