Valtion hallinnosta leikataan 60 miljoonaa, joten YT-edessä.
Valtio palkkaa kesätyöntekijöitä 500 henkeä. Kun tämäkin mainitaan, kertoo se, että aika pieniä on työllistämistoimet. Toki hyvä asia, että palkataan nuoria.
Paljon lienee kokonaisuus? Lisää työpaikkoja vai vähemmän?
Valtio palkkaa kesätyöntekijöitä 500 henkeä. Kun tämäkin mainitaan, kertoo se, että aika pieniä on työllistämistoimet. Toki hyvä asia, että palkataan nuoria.
Paljon lienee kokonaisuus? Lisää työpaikkoja vai vähemmän?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun valtion työntekijöitä nyt 500 irtisanotaan, tulee lisää työttömiä. Varautuuko valtio työnantajana siihen, että työntekijät korvaraan digi-palveluina tekoälyllä tulevissa Suomi-pisteissä? Julkisia palveluja tarvitsevat joutuvat hoitamaan entiset julkiset palvelut itsepalveluna ja hankkimaan tarvittavat laitteet tai matkustamaan lähimpään Suomi-pisteeseen.
Työttömyysturvaa on leikattu, joten seuraukset irtisanomisista näkyvät työttömien heikentyneenä ostovoimana ja Suomi "näivettyy" entisestään.
Valtion verotulot vähenevät kahdesta syystä, kun 500 työntekijän maksama progressiivinen vero jää saamatta ja työttömät ostavat entistä vähemmän suomalaisia tuotteita, pienenee arvonlisävero kertymä. Valtion sosiaalimenot kasvavat myös, kun sosiaaliturvamaksut jäävät saamatta.
Irtisanomisille olisi olemassa parempi vaihtoehto, työaikaa lyhennettäisiin ja eläkeikää alennettaisiin.
Kun vapaa-aika lisääntyy, mutta palkkatulot eivät vähene, niin palkansaajilla olisi aikaa ja rahaa opiskella, matkustella Suomessa, hoitaa iäkkäitä vanhempiaan. Ehkä myös useammat hankkisivat lapsia, jos olisi parempi toimeentulo ja enemmän aikaa lasten hoitamiseen.
Toki jokainen ostaisi mieluummin suomalaisia, turvallisia tuotteita, jos siihen olisi mahdollisuus ja rahaa. Ostovoimaa tulisi lisätä, ei leikata, jos työllisyyden halutaan paranevan.
Orpon hallituksen talouspolitiikka on vanhanaikaista, aikansa elänyttä. Talouskasvua haetaan vanhaan tapaan: työntekijöitä irtisanotaan, kun talous sakkaa, vaikka on suurtyöttömyys jo ennestään. Sosiaaliturva ja työttömyysturva leikattiin, mutta siitä huolimatta ja juuri sen vuoksi valtion sosiaaliturvamenot kasvavat ja myös leipäjonot.
Ei työllisyys kasva digiaikana, kun suomalaisten ostovoima on heikko ja eläkeikää nostetaan. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyts pahenee.
Suomalaiset ostavat nykyään entistä enemmän kiinalaisia halpatuotteita, puhutaan "temutuksesta" ja myös ulkomaista halvempaa ruokaa tuodaan enemmän Suomeen: Lidl:in ulkomaan tuonti ja myös S-ketju tuo nykyään entistä enemmin ulkomaista Coop-ruokaa.
Suomessa talouskasvu ei käynnisty EU-maiden pahimman työttömyyden aikana. Pelkästään viime vuoden aikana työttömiä on tullut 30 000 lisää, kun suomalaisilla ei ole ostovoimaa ja maaseutu autioituu. Maaseudulle jääneet ikäihmiset jäävät ilman tarvitsemiaan palveluja. Lisäksi monet eivät osaa käyttää digi-palveluja ja tulevat siten yhä useammin huijatuiksi.
Nämä 500 työntekijää valitaan Stubb menetelmällä eli Nepotismilla, suhteilla suhmuroiden ja hyvä veli verkoston kautta