Turvepohjainen bensiini ja diesel eivät ole vain teoreettinen ajatus, vaan teknisesti täysin mahdollisia toteuttaa. Suomessa tästä on keskusteltu vuosia, ja teknologia sen taustalla on itse asiassa jo melko vanhaa mutta tehokasta.
Tässä on tiivistetty katsaus siihen, miten turve muuttuu tankkiin sopivaksi polttoaineeksi ja missä mennään nyt:
Miten se tehdään? (Fischer-Tropsch-menetelmä)
Turvetta ei tietenkään kaadeta suoraan tankkiin, vaan se kulkee monivaiheisen prosessin läpi:
Kaasutus: Turve kuumennetaan erittäin korkeassa lämpötilassa, jolloin se muuttuu synteesikaasuksi (vetyä ja häkää).
Puhdistus: Kaasusta poistetaan epäpuhtaudet, kuten rikki ja hiukkaset.
Synteesi: Puhdas kaasu johdetaan katalyyttien läpi (Fischer-Tropsch-prosessi), joka ketjuttaa kaasumolekyylit nestemäisiksi hiilivedyiksi.
Jalostus: Tuloksena syntyvä "raaka-öljy" jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi tai jopa lentopetroliksi.
Turvedieselin ominaisuudet
Kuten aiemmin puhuimme HVO-dieselistä, myös turpeesta tehty synteettinen diesel on teknisesti huippulaatua:
Korkea setaaniluku: Syttyy herkästi ja palaa puhtaasti.
Ei rikkiä tai aromaatteja: Vähentää moottorin nokeentumista ja lähipäästöjä.
Pakkaskestävyys: Voidaan säätää kestämään Suomen kovimmatkin pakkaset.
Miksi sitä ei ole jokaisella asemalla?
Vaikka teknologia toimii, muutama iso este on toistaiseksi jarruttanut kaupallistamista:
Poliittinen status: EU:ssa turve luokitellaan uusiutumattomaksi tai hitaasti uusiutuvaksi. Tämä tarkoittaa, että turvepolttoaineella on korkea hiilidioksidivero, mikä tekee siitä kalliimpaa kuin fossiilinen öljy.
Investointien hinta: Synteettisen polttoaineen laitokset maksavat satoja miljoonia euroja. Ilman valtion tukea tai verovapautta kukaan ei ole uskaltanut rakentaa täyden mittakaavan tehdasta.
Hyötysuhde: Prosessissa hukataan osa turpeen energiasta lämpönä. Jos tämä lämpö voidaan hyödyntää (esim. kaukolämpönä), prosessista tulee järkevämpi.
Nykytilanne: Turve vs. "P2X"
Nykyään kehitys kulkee kohti sitä, että hiilidioksidi (jota syntyy myös turpeen poltossa) otetaan talteen ja yhdistetään vetyyn. Näin saadaan e-polttoaineita.
Jotkut asiantuntijat näkevätkin, että turvevoimalat voisivat toimia "hiilidioksidin lähteinä", joista saataisiin raaka-ainetta synteettiselle bensalle, kun samalla hyödynnetään laitoksen tuottamaa sähköä ja lämpöä.
Tiesitkö? On laskettu, että Suomen turvevaroilla voitaisiin periaatteessa kattaa merkittävä osa koko maan liikennepolttoaineen tarpeesta vuosikymmeniksi, jos teknologiaan ja sen verotukseen panostettaisiin.
Näetkö , että Suomen pitäisi hyödyntää omia turvevarojaan enemmän juuri polttoaineena huoltovarmuuden takia, vai pitäisikö keskittyä kokonaan sähköön ja vetyyn? Niillä ei sähköllä ja vedyllä ole vielä sijaa vuosikymmeniin, korkean sähkön käytön takia. Ei ole sähköä niitten valmistukseen. Ollaan niin paljon tuontisähkön varassa. Nyt USA suunnittelee Pyhäjoelle 1100 MW ydinvoimalaa, sekään ei pelasta vaikka apuna on paljon. Siellä jo alustavat suunnitelmat tehtynä, rakennuksiakin.
Tässä on tiivistetty katsaus siihen, miten turve muuttuu tankkiin sopivaksi polttoaineeksi ja missä mennään nyt:
Miten se tehdään? (Fischer-Tropsch-menetelmä)
Turvetta ei tietenkään kaadeta suoraan tankkiin, vaan se kulkee monivaiheisen prosessin läpi:
Kaasutus: Turve kuumennetaan erittäin korkeassa lämpötilassa, jolloin se muuttuu synteesikaasuksi (vetyä ja häkää).
Puhdistus: Kaasusta poistetaan epäpuhtaudet, kuten rikki ja hiukkaset.
Synteesi: Puhdas kaasu johdetaan katalyyttien läpi (Fischer-Tropsch-prosessi), joka ketjuttaa kaasumolekyylit nestemäisiksi hiilivedyiksi.
Jalostus: Tuloksena syntyvä "raaka-öljy" jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi tai jopa lentopetroliksi.
Turvedieselin ominaisuudet
Kuten aiemmin puhuimme HVO-dieselistä, myös turpeesta tehty synteettinen diesel on teknisesti huippulaatua:
Korkea setaaniluku: Syttyy herkästi ja palaa puhtaasti.
Ei rikkiä tai aromaatteja: Vähentää moottorin nokeentumista ja lähipäästöjä.
Pakkaskestävyys: Voidaan säätää kestämään Suomen kovimmatkin pakkaset.
Miksi sitä ei ole jokaisella asemalla?
Vaikka teknologia toimii, muutama iso este on toistaiseksi jarruttanut kaupallistamista:
Poliittinen status: EU:ssa turve luokitellaan uusiutumattomaksi tai hitaasti uusiutuvaksi. Tämä tarkoittaa, että turvepolttoaineella on korkea hiilidioksidivero, mikä tekee siitä kalliimpaa kuin fossiilinen öljy.
Investointien hinta: Synteettisen polttoaineen laitokset maksavat satoja miljoonia euroja. Ilman valtion tukea tai verovapautta kukaan ei ole uskaltanut rakentaa täyden mittakaavan tehdasta.
Hyötysuhde: Prosessissa hukataan osa turpeen energiasta lämpönä. Jos tämä lämpö voidaan hyödyntää (esim. kaukolämpönä), prosessista tulee järkevämpi.
Nykytilanne: Turve vs. "P2X"
Nykyään kehitys kulkee kohti sitä, että hiilidioksidi (jota syntyy myös turpeen poltossa) otetaan talteen ja yhdistetään vetyyn. Näin saadaan e-polttoaineita.
Jotkut asiantuntijat näkevätkin, että turvevoimalat voisivat toimia "hiilidioksidin lähteinä", joista saataisiin raaka-ainetta synteettiselle bensalle, kun samalla hyödynnetään laitoksen tuottamaa sähköä ja lämpöä.
Tiesitkö? On laskettu, että Suomen turvevaroilla voitaisiin periaatteessa kattaa merkittävä osa koko maan liikennepolttoaineen tarpeesta vuosikymmeniksi, jos teknologiaan ja sen verotukseen panostettaisiin.
Näetkö , että Suomen pitäisi hyödyntää omia turvevarojaan enemmän juuri polttoaineena huoltovarmuuden takia, vai pitäisikö keskittyä kokonaan sähköön ja vetyyn? Niillä ei sähköllä ja vedyllä ole vielä sijaa vuosikymmeniin, korkean sähkön käytön takia. Ei ole sähköä niitten valmistukseen. Ollaan niin paljon tuontisähkön varassa. Nyt USA suunnittelee Pyhäjoelle 1100 MW ydinvoimalaa, sekään ei pelasta vaikka apuna on paljon. Siellä jo alustavat suunnitelmat tehtynä, rakennuksiakin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Esimerkiksi Neste MY Uusiutuva Diesel -polttoaineen talvilaadun alin varastointilämpötila ja suodatettavuus (samepiste) on jopa -32 °C. Se toimii siten erittäin kylmissä sääolosuhteissa, jopa paremmin kuin monet fossiiliset dieselit.
Korkea setaaniluku: Uusiutuvan dieselin korkea setaaniluku takaa tehokkaan ja puhtaan palamisen sekä parantaa auton käynnistettävyyttä kylmässä.
Jätteistä ja tähteistä: Neste MY Uusiutuva Diesel valmistetaan sataprosenttiuusiutuvista raaka-aineista, kuten jäte- ja tähderaaka-aineista. Myös UPM tuottaa mäntyöljypohjaista uusiutuvaa dieseliä.
Pienemmät päästöt: Sen käytöllä voidaan pienentää kasvihuonekaasuja.
Erinomainen kylmänkesto: Esimerkiksi Neste MY Uusiutuva Diesel -polttoaineen talvilaadun alin varastointilämpötila ja suodatettavuus (samepiste) on jopa -32 °C. Se toimii siten erittäin kylmissä sääolosuhteissa, jopa paremmin kuin monet fossiiliset dieselit.
Korkea setaaniluku: Uusiutuvan dieselin korkea setaaniluku takaa tehokkaan ja puhtaan palamisen sekä parantaa auton käynnistettävyyttä kylmässä.
Jätteistä ja tähteistä: Neste MY Uusiutuva Diesel valmistetaan sataprosenttiuusiutuvista raaka-aineista, kuten jäte- ja tähderaaka-aineista. Myös UPM tuottaa mäntyöljypohjaista uusiutuvaa dieseliä.
Pienemmät päästöt: Sen käytöllä voidaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.
Sopii kaikkiin moottoreihin: HVO100-dieseliä voi käyttää kaikissa dieselmoottoreissa sellaisenaan ilman muutostöitä.
Markkinoilla on myös muita vastaavia tuotteita, kuten ABC-asemien Nero Diesel. Uusiutuva diesel on "drop-in" -tuote, eli se käy suoraan nykyiseen dieselautoon.supäästöjä jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.
Sopii kaikkiin moottoreihin: HVO100-dieseliä voi käyttää kaikissa dieselmoottoreissa sellaisenaan ilman muutostöitä.
Turve on samassa sarjassa puhtaanpana tuotteena.
Moottorin kannalta: Erittäin puhdastaFischer-Tropsch-menetelmällä (FT) valmistettu synteettinen diesel ja bensiini ovat kemiallisesti erittäin puhtaita. Ei rikkiä tai aromatteja: Synteettinen polttoaine ei sisällä rikkiä, mikä vähentää lähipäästöjä (kuten rikkidioksidia). Korkea setaaniluku: Synteettinen diesel palaa moottorissa tasaisemmin ja puhtaammin kuin perinteinen raakaöljystä tehty diesel, mikä vähentää hiukkaspäästöjä ja typen oksideja.
ONKO TÄMÄ RIIKKAPETTERIN UUSI KASVUTOIMENPIDE?
TURVAAMME TURPEESEEN
KYLLÄ
TOIWON POLULLA ON TURVETTA
PETTERI LUOTTAA TURPEESEEN
JUOKSUHAUTOJA TURPEEN ALLE SUUNNITTELE HANTTI!
PETTERIN JA PURRAN IDEAPANKKI ON EHTYMÄTÖN.
NÄIN SUOMI AJETAAN ALAS.
NYT ON TOSI KYSEESSÄ, KERTOO PURRAORPO HALLITUS.
ENERGIAPULA HELLITTÄÄ, KUN TURVETTA KÄYTÄMME!
HEI, ÖLJY ON MEIDÄN YKKÖSPRIORITEETTIMME, VAKUUTTAA PETTERI ORPON HALLITUS.
BENSIININ HINTAKIN ON HYVÄSSÄ NOUSUSSA.
SE TIETÄÄ VALTIOLLE MUHKEITA VEROTULOJA!
TOSIN RAHTIYHTIÖILLE TULEE KONKURSSEJA!
ONKO KOKOMUSXKIN TURVEPUOLUE?
TERVE TURVE
PETTERI PURRAN HALLITUKSEN RATKAISU GOOGLELLE!
ILTAKOULUSSA TUTKIMME TURVETTA!
SARI TOI SITÄ NÄHTÄVÄKSI!
Uuden polttoaineen tekijät voisivat ottaa turpeet Suomen järvistä, jonne ne ojitusten seurauksena ovat menneet. Saataisiin ruskeat järvet jälleen sinisiksi.
PIAN KOKOMUKSEN KANNATUSPROSENTTI JA SUOMEN TYÖTTÖMYYSPROSENTTI ON YHTÄ SUURI.
VAIKUTTAA, ETTÄ OLIS?
LIENEE OSA ITÄSUOMIPAKETTIA?
Ja taas Persunpaska!
TURVE ON TOIVOMME,RIIKKAPETTERIN HALLITUS HEHKUTTAA
IHAN TURPEESTA
OLEMME TURPEESEEN SIDOTTU
UUSIUTUVAA ENERGIAA
Totta turiset !
PIAN OLEMME TURPEESEEN SIDOTTU TAKAPAJULA
Omavarainen Suomi , mitä se on ; oma energia kohtuulliseen hintaan siten että maassamme voi elää matalapalkkaisetkin, oma ruoka sekä vesi. Kaikki nämä ovat ihmisen perustarpeita. Ostamalla energiaa, ruokaa, vettä, annamme taloutemme syöksyä köyhyyteen.
Turvetta on kovin rajallisesti ja sen käyttö tuhoaa peruuttamattomasti koko maailman ilmaston. Turve on turvenuijien persujen, EI demarien ratkaisu.
Turvetarve.
KOKPERS SATSAA TURPEESEEN
Turve on kotimainen polttoaine. Nykytekniikan avulla polttaminen on isänmaallinen ekoteko.
Turve ollut jo tuhansia vuosia suomalaisten energian tuottaja.
Turve tulee palastamaan köyhyyden.
HEI,ME RAKENNETAAN MAANALAISIA JUOKSUHAUTOJA, SOTA-ASIAINKOMISSAARI HÄKKÄNEN HEKUMOI
MISSÄ ON TURVE?
Menetelmä taitaa olla saman kaltainen, jolla Saksalainen tuotti kivihiilestä polttoaineita sodan aikaan Ei kuulosta vihreältä siirtymällä Vaalien jälkeen unohdimme tämän. Mutta sinilevätä voi myös tehdä eko bensiiniä. 😝😝😝
Biokaasua voisi tehdä myös heinästä, jota tienvarsilta kaadetaan satoja hehtaareja vuodessa kahteen kertaan, ( onkohan kukaan lukenut oikeata pinta-alaa,kaikki suomen tiestö ×2 (menopaĺuu) vähintään 2 metriä leveä ,moottoritien osalta leveys n 7 m + keskikaista. Luonnollisesti joka paikasta ei ole järkevää kerätä, mutta jos edes puoletkin saataisi pois.