Mikkelin vesilaitos joutuu rakentamaan 500 000 euron vesiverkostot dataleskukselle!
Sillä lailla! Nytkö löytyy yhtäkkiä puoli miljoonaa euroa ilman taloussuunnittelua, -arviota, kun kyse datakeskuksista? Palaan jälleen kriittisesti tähän datakeskus-aiheeseen, sillä tässä ei ole nyt selvästikään monissa kunnissa ja kaupungeissa kokonaisuus hallinnassa ja tästä olen kritiikkiä ja huolta esittänyt. Suomeen rakennetaan datakeskuksia nopealla tahdilla, pitkälti kuntien päätöksillä. Datakeskusten valtava sähkönkulutus, esim. yksi keskikokoinen datakeskus (200megawattia) vuosikulutus voi olla sama kuin 90000 omakotitalon kulutus ja tähän tarvittaisiin reilut 100 tuulivoimalaa. Kysyn nyt jälleen, riittääkö maamme sähkö, mikä muodostuu hinnaksi ja onko näiden hankkeiden turvallisuus taattu?
Viime päivinä on esimerkiksi Mikkelissä uutisoitu: Pellosniemen datakeskus (Orka Technologies) voi johtaa yllättäviin kustannuksiin vesiverkoston osalta, mikä siirtää taloudellista vastuuta kuntalaisille. Vesilaitos joutuu yllättäen investoimaan puolen miljoonan edestä datakeskus-hankkeeseen, josta ei ollut taloussuunnitelmassa ja budjetissa mitään mainintaa. Tällaista päätöksentekoa ei voi hyväksyä.Samalla herää kysymys päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja viestinnän ohjailusta. Mikkeliinhän on luotu konsultin toimesta datakeskus-pelikirja, jossa opastetaan ”oikeanlaiseen” viestintään.
Ydinongelma on vastuun puute: kuka maksaa ja kuka hyötyy? Kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvointi, kohtuulliset kustannukset ja turvallisuus ja ne eivät saa jäädä investointien varjoon. Suomi tarvitsee selkeän kansallisen linjan, tiukemmat ennakkoarviot ja kokonaisvastuun, jotta kriittinen infra kuten sähkö, vesi ja peruspalvelut turvataan tässä maailman tilanteessa.
Sillä lailla! Nytkö löytyy yhtäkkiä puoli miljoonaa euroa ilman taloussuunnittelua, -arviota, kun kyse datakeskuksista? Palaan jälleen kriittisesti tähän datakeskus-aiheeseen, sillä tässä ei ole nyt selvästikään monissa kunnissa ja kaupungeissa kokonaisuus hallinnassa ja tästä olen kritiikkiä ja huolta esittänyt. Suomeen rakennetaan datakeskuksia nopealla tahdilla, pitkälti kuntien päätöksillä. Datakeskusten valtava sähkönkulutus, esim. yksi keskikokoinen datakeskus (200megawattia) vuosikulutus voi olla sama kuin 90000 omakotitalon kulutus ja tähän tarvittaisiin reilut 100 tuulivoimalaa. Kysyn nyt jälleen, riittääkö maamme sähkö, mikä muodostuu hinnaksi ja onko näiden hankkeiden turvallisuus taattu?
Viime päivinä on esimerkiksi Mikkelissä uutisoitu: Pellosniemen datakeskus (Orka Technologies) voi johtaa yllättäviin kustannuksiin vesiverkoston osalta, mikä siirtää taloudellista vastuuta kuntalaisille. Vesilaitos joutuu yllättäen investoimaan puolen miljoonan edestä datakeskus-hankkeeseen, josta ei ollut taloussuunnitelmassa ja budjetissa mitään mainintaa. Tällaista päätöksentekoa ei voi hyväksyä.Samalla herää kysymys päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja viestinnän ohjailusta. Mikkeliinhän on luotu konsultin toimesta datakeskus-pelikirja, jossa opastetaan ”oikeanlaiseen” viestintään.
Ydinongelma on vastuun puute: kuka maksaa ja kuka hyötyy? Kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvointi, kohtuulliset kustannukset ja turvallisuus ja ne eivät saa jäädä investointien varjoon. Suomi tarvitsee selkeän kansallisen linjan, tiukemmat ennakkoarviot ja kokonaisvastuun, jotta kriittinen infra kuten sähkö, vesi ja peruspalvelut turvataan tässä maailman tilanteessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.