Keskusta ei hallitukseen vihervasemmiston kanssa

Millaista on kaupunkimyönteinen politiikka? Kaiketi sen vastakohta on maalaismyönteinen politiikka? Onko sinulla esimerkkejä jommasta kummasta tai vaikka molemmista tältä vuosituhannelta?

Kaupungit ja maalaiskunnat ovat jo yli neljäkymmentä vuotta toimineet yhtäläisen hallinnon alla ja melkein yhtä pitkään mikä tahansa Suomen kunta on voinut vapaasti käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Jotkut ovat niin tehneetkin, mutta mitään hyötyä siitä ei kaiketi ole ollut.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Millaista on kaupunkimyönteinen politiikka? Kaiketi sen vastakohta on maalaismyönteinen politiikka? Onko sinulla esimerkkejä jommasta kummasta tai vaikka molemmista tältä vuosituhannelta?

Kaupungit ja maalaiskunnat ovat jo yli neljäkymmentä vuotta toimineet yhtäläisen hallinnon alla ja melkein yhtä pitkään mikä tahansa Suomen kunta on voinut vapaasti käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Jotkut ovat niin tehneetkin, mutta mitään hyötyä siitä ei kaiketi ole ollut.

Lue lisää

Hyvä huomio. Otan tämän uudestaan ja yritän olla täsmällisempi. Kaupunkimyönteinen politiikka on liian epämääräinen ilmaisu mainitsemillasi perusteilla. Ehkäpä tarkoitukseeni sopisikin paljon paremmin käyttää nimitystä "markkinamyönteinen politiikka". Markkinat ovat me ihmiset sekä kuluttajina että työntekijöinä. Tietysti siihen kuuluu paljon muutakin, mutta varsinkin kotimarkkinoilla ihmisten määrällä ja markkinoiden keskittymisellä on merkitystä. Keskittyminen tuo lukaisan määrän talouudellisia hyötyjä kuten logistiikassa ja työmarkkinoilla. Yriitykset menestyvät paremmin, kun ostakunta on tiivis ja nopeasti saavutettavissa. Sama koskee työvoiman tarjontaa. Moderni talous erityisesti kotimarkkinoiden osalta hyötyy keskittymisestä. Mutta myös moderni vientiteollisuus hyötyy siitä, koska vienti perustuu yhä enemmän ihmisten osaamiseen eikä niinkään raaka-aineiden saatavuuteen. Osaamiskeskukset eli yliopistot ja korkeakoulut sijoittuvat sinne, missä on asuinkeskittymiä. Se on lähes kaikessa kustannustehokkainta. Ongelmia syntyy sen sijaan haja-asustusaluelle, mikä näkyy mm. väestödemografiassa väestön iän osalta.

On järkevää vastustaa taloudellisesta näkökulmasta kaikkea sellaista aluepolitiikkaa, joka tähtää haja-asutuksen kasvattamiseen ja ylläpitoon. Ja vastaavasti kannustaa markkinaehtoiseen aluepoltiikkaan. Politiikan ja markkinaehtoisuuden tulee siis kulkea tältä osin samaan suuntaan. Tietysti jos yhteisesti päätämme, ettei taloudella ole niin väliä. Sen perusteella ihmisiä voidaan siis huoletta kehottaa asumaan missä haluavat, jos kustanuksilla ei ole väliä.

Markkinamyönteisestä aluepolitiikasta on valitettavasti hyvin vähän jos ollenkaan esimerkkejä. Se on yksi suurimmista syistä, miksi Suomelle menee taloudellisesti niin heikosti kroonisella tavalla. Haja-asutustavoitteesta ja sitä tukevasta aluepolitiikasta sen sijaan on hiirvittävä määr esimerkkejä. Valtaosa niistä sijoittuu 1900-luvulle, mutta ongelma on ollut haluttomuus päästä niistä ratkaisuista eroon. Olemme siis vanhan aluepolitiikan vankeina. Vain ihmiset ovat yrittäneet polkea tätä typerää aluepolitiikkaa vastaan. Se näkyy luvuista, jotka kertovat maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Osin myös muutosta ulkomaille, mitä tapahtui suurimittaisesti Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla.

mielipidepankki kirjoitti:

Hyvä huomio. Otan tämän uudestaan ja yritän olla täsmällisempi. Kaupunkimyönteinen politiikka on liian epämääräinen ilmaisu mainitsemillasi perusteilla. Ehkäpä tarkoitukseeni sopisikin paljon paremmin käyttää nimitystä "markkinamyönteinen politiikka". Markkinat ovat me ihmiset sekä kuluttajina että työntekijöinä. Tietysti siihen kuuluu paljon muutakin, mutta varsinkin kotimarkkinoilla ihmisten määrällä ja markkinoiden keskittymisellä on merkitystä. Keskittyminen tuo lukaisan määrän talouudellisia hyötyjä kuten logistiikassa ja työmarkkinoilla. Yriitykset menestyvät paremmin, kun ostakunta on tiivis ja nopeasti saavutettavissa. Sama koskee työvoiman tarjontaa. Moderni talous erityisesti kotimarkkinoiden osalta hyötyy keskittymisestä. Mutta myös moderni vientiteollisuus hyötyy siitä, koska vienti perustuu yhä enemmän ihmisten osaamiseen eikä niinkään raaka-aineiden saatavuuteen. Osaamiskeskukset eli yliopistot ja korkeakoulut sijoittuvat sinne, missä on asuinkeskittymiä. Se on lähes kaikessa kustannustehokkainta. Ongelmia syntyy sen sijaan haja-asustusaluelle, mikä näkyy mm. väestödemografiassa väestön iän osalta.

On järkevää vastustaa taloudellisesta näkökulmasta kaikkea sellaista aluepolitiikkaa, joka tähtää haja-asutuksen kasvattamiseen ja ylläpitoon. Ja vastaavasti kannustaa markkinaehtoiseen aluepoltiikkaan. Politiikan ja markkinaehtoisuuden tulee siis kulkea tältä osin samaan suuntaan. Tietysti jos yhteisesti päätämme, ettei taloudella ole niin väliä. Sen perusteella ihmisiä voidaan siis huoletta kehottaa asumaan missä haluavat, jos kustanuksilla ei ole väliä.

Markkinamyönteisestä aluepolitiikasta on valitettavasti hyvin vähän jos ollenkaan esimerkkejä. Se on yksi suurimmista syistä, miksi Suomelle menee taloudellisesti niin heikosti kroonisella tavalla. Haja-asutustavoitteesta ja sitä tukevasta aluepolitiikasta sen sijaan on hiirvittävä määr esimerkkejä. Valtaosa niistä sijoittuu 1900-luvulle, mutta ongelma on ollut haluttomuus päästä niistä ratkaisuista eroon. Olemme siis vanhan aluepolitiikan vankeina. Vain ihmiset ovat yrittäneet polkea tätä typerää aluepolitiikkaa vastaan. Se näkyy luvuista, jotka kertovat maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Osin myös muutosta ulkomaille, mitä tapahtui suurimittaisesti Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla.

Lue lisää

Mitään sinipunaa suosivaa hallitusasetelmaa ei voi kuitenkaan tuolta pohjalta muodostaa. Siinä missä kokoomuksen kannatus kumpuaa pääasiassa kaikkein suurimmista kaupungeista, SDP:n kannatus perustuu kymmeniin keskisuuriin tai pienehköihin kaupunkeihin, joissa sillä on yhteistyökumppaninaan enemmän keskusta kuin kokoomus.

Tämä asetelma nähtiin jo sote-sopimusta muodostaessa. SDP halusi kepun lailla antaa hyvinvointialueet myös keskisuurille kaupungeille, ei ainoastaan viidelle suurimmalle, kuten kokoomus.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Mitään sinipunaa suosivaa hallitusasetelmaa ei voi kuitenkaan tuolta pohjalta muodostaa. Siinä missä kokoomuksen kannatus kumpuaa pääasiassa kaikkein suurimmista kaupungeista, SDP:n kannatus perustuu kymmeniin keskisuuriin tai pienehköihin kaupunkeihin, joissa sillä on yhteistyökumppaninaan enemmän keskusta kuin kokoomus.

Tämä asetelma nähtiin jo sote-sopimusta muodostaessa. SDP halusi kepun lailla antaa hyvinvointialueet myös keskisuurille kaupungeille, ei ainoastaan viidelle suurimmalle, kuten kokoomus.

Lue lisää

Ajattelet asiaa jotenkin takaperoisesti, vaikka ymmärrän kyllä kantasi. Puolueiden ei suhteessa taloudelliseen kehitykseen kannata jumittautua mihinkään staattiseen kiveen hakattuun visioon. Pitää kyetä katsomaan eteenpäin ja uskoa nähtävissä oleviin megatrendeihin.

Se että suurissa kaupungeissa pääpuolue on Kokoomus kertoo nimenomaan suurten kaupunkien menestymisestä. Niissä sosioekonominen nousu on todennäköisintä, mikä on saanut ihmisiä äänestämään enemmän Kokoomusta demarien sijaan. Kansalaisten elintason nousu voi tehdä ja on tehnytkin demareita tarpeettomiksi. Demarien konsteilla ei kyetä enää kasvattamaan pottia vaan ylläpitämään lähinnä sellaisia rakenteita, joilla potti jaetaan oikeudenmukaisesti. Demarien linjana on onneksi ollut ns. työnlinja, jolloin potin jaon pohjana on jokaisen osallistuminen sen kasaamiseen, jos vain työtä on.

Kepun suosimalla hajauttamisella mikään potti ei ole kasvanut vaan päin vastoin supistunut. Demarien olisi hyvä ottaa tästä opiksi eikä syyllistyä samaan virheeseen. Itse ole huolestunut demarien politiikasta juurikin tästä tehottomuutta suosivasta piirteestä. Sen vuoksi sinipuna voisi olla hyvä yhdistelmä. Kokoomusjohtoisesti kasvatettaisiin pottia markkinatalous edellä ja potin jakoa tehtäisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. Se kannustaa koko kansaa ponnistuksiin ja niin pitkään kun Suomessa on tärkeää mahdollisimman suuri työllisyys, motivaatiota kannattaa suunnata pieni- ja keskituloisiin. Suurituloiset pärjäävät kyllä oman fiksuutensakin avulla.

mielipidepankki kirjoitti:

Ajattelet asiaa jotenkin takaperoisesti, vaikka ymmärrän kyllä kantasi. Puolueiden ei suhteessa taloudelliseen kehitykseen kannata jumittautua mihinkään staattiseen kiveen hakattuun visioon. Pitää kyetä katsomaan eteenpäin ja uskoa nähtävissä oleviin megatrendeihin.

Se että suurissa kaupungeissa pääpuolue on Kokoomus kertoo nimenomaan suurten kaupunkien menestymisestä. Niissä sosioekonominen nousu on todennäköisintä, mikä on saanut ihmisiä äänestämään enemmän Kokoomusta demarien sijaan. Kansalaisten elintason nousu voi tehdä ja on tehnytkin demareita tarpeettomiksi. Demarien konsteilla ei kyetä enää kasvattamaan pottia vaan ylläpitämään lähinnä sellaisia rakenteita, joilla potti jaetaan oikeudenmukaisesti. Demarien linjana on onneksi ollut ns. työnlinja, jolloin potin jaon pohjana on jokaisen osallistuminen sen kasaamiseen, jos vain työtä on.

Kepun suosimalla hajauttamisella mikään potti ei ole kasvanut vaan päin vastoin supistunut. Demarien olisi hyvä ottaa tästä opiksi eikä syyllistyä samaan virheeseen. Itse ole huolestunut demarien politiikasta juurikin tästä tehottomuutta suosivasta piirteestä. Sen vuoksi sinipuna voisi olla hyvä yhdistelmä. Kokoomusjohtoisesti kasvatettaisiin pottia markkinatalous edellä ja potin jakoa tehtäisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. Se kannustaa koko kansaa ponnistuksiin ja niin pitkään kun Suomessa on tärkeää mahdollisimman suuri työllisyys, motivaatiota kannattaa suunnata pieni- ja keskituloisiin. Suurituloiset pärjäävät kyllä oman fiksuutensakin avulla.

Lue lisää

Meunaatko Kapi että olet fiksu? HO HOO, HO HOO!

Anonyymi00012 kirjoitti:

Mitään sinipunaa suosivaa hallitusasetelmaa ei voi kuitenkaan tuolta pohjalta muodostaa. Siinä missä kokoomuksen kannatus kumpuaa pääasiassa kaikkein suurimmista kaupungeista, SDP:n kannatus perustuu kymmeniin keskisuuriin tai pienehköihin kaupunkeihin, joissa sillä on yhteistyökumppaninaan enemmän keskusta kuin kokoomus.

Tämä asetelma nähtiin jo sote-sopimusta muodostaessa. SDP halusi kepun lailla antaa hyvinvointialueet myös keskisuurille kaupungeille, ei ainoastaan viidelle suurimmalle, kuten kokoomus.

Lue lisää

Ai Tampere on pienehkö tai keskisuuri kaupunki?

Anonyymi00014 kirjoitti:

Meunaatko Kapi että olet fiksu? HO HOO, HO HOO!

En ole Kapi, mutta hän on varmasti sinua fiksumpi. Asetat riman nyt niin alas, jos ota vertailukohteeksi itsesi, että siitä menee valtaosa ihan kevyesti yli. Itseäni minulla ei ole tarvetta kehua. Kirjoitan täällä anonyymina ja asia on aina tärkein.

Keskustapuolueet nyt 84 kansanedustajaa, varmaan kokooomus on mukana keskustan hallituksessa.

En usko, että jättää,

Sehän on noussut kahden vaalitappion jälkeen jo kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi.

Kokoomus on siinä taitava puolue että, se pystyy ajamaan aina suurimman hallituskumppaninsa karmeaan vaalitappioon hallituskautta seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Tämän on kokenut niin demarit kuin kepukin ja nyt näyttää olevan persujen vuoro.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kokoomus on siinä taitava puolue että, se pystyy ajamaan aina suurimman hallituskumppaninsa karmeaan vaalitappioon hallituskautta seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Tämän on kokenut niin demarit kuin kepukin ja nyt näyttää olevan persujen vuoro.

Lue lisää

Enpä tiedä, pitääkö väitteesi erityisemmin paikkansa demarien osalta. Tällainen asetelma, missä Kokoomus ja demarit ovat olleet samassa hallituksessa on sitten Kekkosen valtakauden ollut käsillä kolmasti, jos muistan oikein. Ensimmäinen koetinkivi koettiin Holkerin hallituksen jälkeen vuoden 1991 vaaleissa. Niissä Kokoomus kärsi hieman suuremman vaalitappion kuin demarit. Vuoden 1999 vaaleissa eli Lipposen hallituksen jälkeen demarit kärsivät suuremman vaalitappion kuin Kokoomus, mutta demarit säilittyvät silti maan suurimman puolueen aseman ja Lipponen muodosti seuraavankin hallituksen. Vuoden 2015 vaaleissa oli stten kolmas ja viimeinen kerta Kataisen/Stubbin hallituksen jäljiltä. Niissä sekä Kokoomus että SDP kärsivät koko lailla samansuuruisen vaalitappion.

Sen sijaan Kepu on pääministeripuolueen asemasta kärsinyt kahdesti rökäletappion vaaleissa ja pudonnut samantien hallitusvastuusta. Näin kävi vuoden 1995 vaaleissa Esko Ahon hallituksen jäljiltä ja todellisen suurselkäsaunan Kepu koki vuoden 2019 vaaleissa Sipilän hallituskauden jälkeen. Kolmesta suurimmasta vaalitappiosta kaksi on tullut Kepulle ja yksi demareille. Demarien tappio oli siinä mielessä kuitenkin lievä, että SDP säilytti maan suurimman puolueen aseman ja jatkoi vaalitappion jälkeenkin pääministeripuolueena. Kepun tappio Sipilän hallituksen jäljiltä vaikuttaa olleen Kepulle kohtalokas. On vaikea kuviitella, että puolue saavuttaisi entisen loistonsa ja pääministeripuolueen aseman enää koskaan. Kepulle on toki suuri voitto sekin, jos se säilyy tällaisena välitason puolueena eikä tipahda pienpuolueiden sakkiin. Meillä Kepu on onnistunut jotenkuten säilyttämään asemansa, vaikka esim. Ruotsiin veljespuolue on rämpinut noin 5 - 7 %:n kannatussuossa jo pitkän ajan. Sitä kohti Suomikin on menossa, mutta me olemme Ruotsia aina muutaman vuosikymmenen lähes kaikessa jäljessä.

Joo, lisäks voitas sotadiktaattoriks värvätä tää atte kokoomuksest, kun se puhuu ihan persuja, persutrolli hoitamaan turve- ja tiedotusdiktaattorin hommia ja jallituksen tiedotuskanaviks ainoat ei-kommunistiset suomen valeuutiset ja mv-lehti.
Pääsis puuttinikin ääneen.

Keskustalla löytyy siis hinkua lähteä tukemaan perskokkareiden oligarkismia? Tuskinpa.

Periaatteessa suurin puolue ei saa varmuudella pääministerin paikkaa, mutta suurimman puolueen puheenjohtaja alkaa joka tapauksessa tunnustelut. Täytyisi olla käytännössä omituista, mikäli tämä ei saa tunnusteltua itselleen tarpeeksi myötämielisiä kumppaneita. Lindtman ei ole erityisen inhottu henkilö. Kyllä se on vain Purra, jonka hallitustunnusteluista enemmistö ei kiihotu.