Persut ajelee Ladoilla vielä nykyäänkin

- Eipä aloittajalla ole tietoa -montako Ladaa Suomen teilla vielä liikkuu - ?

- - arvaa Edes - ?

Paremmin menestyneitä persuja kait.
Jotkut niistä kun joutuvat ajelemaan vielä paljon vanhemmilla roppanoilla, Cadillaceilla ym.
Sitten ne vielä aina joskus kokoontuvat saadakseen toisiltaan vertaistukea, reppanat.

PunaVihreät ajavat "Ladattavilla". Ryzzän hiekaisen öljynkäry on on niin silmiä kirvelevää, ettei asiasta tarvitse sen enempää keskustella.

PerusSuomalaiset ajaa Mersuilla.....ja rahaa on. !

Mitä nyt aloittaja on ihan sekaisin Persuthan ajaa Mersuilla.

Youtubessa rikas kiinteistönvälittäjä Jethro ajelee Ladalla.

Suomen ajoneuvokanta 30.6.2025 tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen siitä, miten neuvosto- ja venäläistaustainen automerkki on jättänyt pysyvän jäljen kotimaiseen autokulttuuriin. Lada ei ole enää valtavirran valinta, mutta rekisteritiedot osoittavat, ettei se ole kadonnut mihinkään – päinvastoin, se elää monessa muodossa yhtä aikaa: käyttöautona, harrasteena ja nostalgian symbolina.

Kokonaisuutena Lada-merkkisiä henkilöautoja on rekisterissä 11 089 kappaletta. Lisäksi erikseen luokiteltuna LADA-VAZ-merkinnällä löytyy vielä 4 369 ajoneuvoa, mikä kertoo datan kirjavuudesta: sama valmistaja esiintyy usealla nimellä riippuen aikakaudesta, mallimerkinnästä tai rekisteröintitavasta. Tämä hajanaisuus itsessään heijastaa Ladan pitkää historiaa Suomessa – autoja on tuotu ja kirjattu eri vuosikymmeninä hieman eri logiikalla.

Mallijakaumaa tarkastellessa nousee selvästi esiin muutama hallitseva ryhmä. Klassinen Samara on ylivoimaisesti yleisin yksittäinen mallinimi: pelkästään LADA-VAZ-listauksessa sitä on 2 081 kappaletta ja LADA-puolella vielä 2 503 lisää. Samara edustaa 1980–90-lukujen modernimpaa Ladaa, joka oli monelle suomalaiselle ensimmäinen “uudempi” etuvetoinen vaihtoehto.

Toinen merkittävä ryhmä koostuu perinteisistä takavetoisista malleista, erityisesti 2100-sarjasta. Näistä esimerkiksi 2107 (1 455 kpl) ja 2104 (456 kpl) pitävät pintansa edelleen varsin suurina joukkoina. Myös 1200- ja 1500-mallimerkinnät muodostavat merkittäviä kokonaisuuksia – pelkkä “1200” esiintyy yli 3 200 auton voimin. Nämä luvut kertovat ajasta, jolloin Lada oli Suomessa yksi edullisimmista tavoista hankkia uusi auto.

Maastokelpoisuuden symboli Niva näkyy tilastoissa pienempänä mutta sitkeänä ryhmänä. Yhdessä eri merkintätapojen kanssa niitä on kymmeniä kappaleita, ja niiden säilyminen rekisterissä viittaa vahvaan harraste- ja hyötykäyttöarvoon. Sama pätee erikoisempiin ja harvinaisempiin malleihin, joita esiintyy yksittäisinä kappaleina – ne ovat usein keräilykohteita tai projektiautoja.

Uudemmat mallit, kuten Granta, Vesta ja XRay, ovat rekisterissä selvästi pieninä määrinä. Tämä kuvastaa sitä, että Ladan tuonti ja suosio Suomessa on hiipunut huomattavasti verrattuna huippuvuosikymmeniin. Silti niiden läsnäolo osoittaa, ettei merkki ole täysin kadonnut nykypäivästäkään.

Kokonaisuutena aineisto kertoo ennen kaikkea jatkuvuudesta. Lada ei ole Suomessa pelkkä historiallinen kuriositeetti, vaan kerroksellinen ilmiö: samaan aikaan liikenteessä on 1970-luvun perusmalleja, 1990-luvun arkiautoja ja muutamia 2000-luvun edustajia. Se on harvinaista automerkkien joukossa.

Lopulta Ladan merkitys Suomessa ei palaudu pelkkiin lukumääriin. Se liittyy saavutettavuuteen, omatoimiseen korjaamiseen ja tietynlaiseen autoilun kulttuuriin, jossa yksinkertaisuus on ollut hyve. Rekisteritilasto tekee tämän näkyväksi numeroina – mutta rivien välistä voi lukea paljon enemmän: kokonaisen aikakauden, joka ei ole vielä täysin päättynyt.

Ladoilla ajavien puoluekantako on selvitetty ja vhreiden rahat siis riittää sähköautoihin? Faktantarkistusta tarvitaan.