Tällä vaalikaudella on syntynyt n 61 000 uutta työpaikkaa. Työttömiä on tullut 90 000 lisää, mutta työllisten määrä on vähentynyt vain 29 000. Vähennyslaskulla huomataan, että uusien työpaikkojen määrä on ollut 61 000 – aika hyvä saavutus, vaikkei ihan 100 000. Aikaa toki vielä on.
Työttömien lisäys johtuu pääosin ulkomaankielisten työttömyyden lisääntymisestä, suomenkielisten työttömyys on pysynyt kutakuinkin samana. Työttömyys ruokkii köyhyyttä. Siis ulkomaankielisten köyhyyttä. Köyhyysluku oli lähes miljoonan Orponhallituksen aloittaessa.
Maan talouden tilan suuria tekijöitää ovat tuottavuuden matala kasvu sekä julkisen puolen mittavat palkkakustannukst, jotka on maksettu velanotolla vuodesta 2008 lähtien. Velkaa oli tuolloin 30% bkt:stä, nyt sitä on 90% bkt;stä, minkä takia talouden liikkumavara on mitätön ja korot syövät vähäosaisille tarkoitetuista rahoista kolme mljardia. Sipilä sai lainakannan taittumaan, Marin avasi lainahanat ja vauhditti rahanmenoa pysyvillä 10 miljardin menoilla. Vaihtia on vaikea hillitä, mutta se on välttömätöntä. Onko julkisia palkkoja leikattava vaihtoehtona vääosaisten ja eläkeläisten kurittamiselle?
Tuppurainen huutaa tovereille, että ei saa leikata. Siis alennetaan palkkoja tai yt:t ja sanotaan 170 000;sta väkeä irti 30 000.
Demareiden into hallituksn kaatamiseen on perustuslain ja demokratian halveeraamista. Sata vuotta sitten demareiden aloittama sisällissota toi 38000 uhria ja häpeän.
Ammattiliittojen uppiniskaisuus 1990-luvun alussa, kun kaksi ay-pomoa kieltäytyivät yhteiskuntasopimuksesta, vaikka SAK oli sen jo hyväksynyt, ajoi Suomen syvään lamaan ja ihmisten kurjuuteen, jota vieläkin korjataan,
Haloo SDP, vähemmän uhoa ja enemmän järkeä ja vastuunottoa. Aikuisten oIkeasti.
Yhtäköyttä yhdessä.!
Työttömien lisäys johtuu pääosin ulkomaankielisten työttömyyden lisääntymisestä, suomenkielisten työttömyys on pysynyt kutakuinkin samana. Työttömyys ruokkii köyhyyttä. Siis ulkomaankielisten köyhyyttä. Köyhyysluku oli lähes miljoonan Orponhallituksen aloittaessa.
Maan talouden tilan suuria tekijöitää ovat tuottavuuden matala kasvu sekä julkisen puolen mittavat palkkakustannukst, jotka on maksettu velanotolla vuodesta 2008 lähtien. Velkaa oli tuolloin 30% bkt:stä, nyt sitä on 90% bkt;stä, minkä takia talouden liikkumavara on mitätön ja korot syövät vähäosaisille tarkoitetuista rahoista kolme mljardia. Sipilä sai lainakannan taittumaan, Marin avasi lainahanat ja vauhditti rahanmenoa pysyvillä 10 miljardin menoilla. Vaihtia on vaikea hillitä, mutta se on välttömätöntä. Onko julkisia palkkoja leikattava vaihtoehtona vääosaisten ja eläkeläisten kurittamiselle?
Tuppurainen huutaa tovereille, että ei saa leikata. Siis alennetaan palkkoja tai yt:t ja sanotaan 170 000;sta väkeä irti 30 000.
Demareiden into hallituksn kaatamiseen on perustuslain ja demokratian halveeraamista. Sata vuotta sitten demareiden aloittama sisällissota toi 38000 uhria ja häpeän.
Ammattiliittojen uppiniskaisuus 1990-luvun alussa, kun kaksi ay-pomoa kieltäytyivät yhteiskuntasopimuksesta, vaikka SAK oli sen jo hyväksynyt, ajoi Suomen syvään lamaan ja ihmisten kurjuuteen, jota vieläkin korjataan,
Haloo SDP, vähemmän uhoa ja enemmän järkeä ja vastuunottoa. Aikuisten oIkeasti.
Yhtäköyttä yhdessä.!
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Haloo SSDP, vähemmän uhoa ja enemmän järkeä ja vastuunottoa. Aikuisten oIkeasti."
Ei nykyjohdolla!!! SSDP on ajautunut äärivasemmalle, eli vielä Kekkuloistakin (=Suomen Keskusta Vasemmisto) vasemmalle!!! Viimeisimmät toimet, kuten:
-poliittiset mielenosoitukset ja lakot, vaikka maamme talous sakkasi pahasti heidän 2019-2023 johtamansa hallituksen toimesta!
-hallitusyhteistyöstä kieltäytyminen (palomuuri, joka on "jakanut" suomalaiset SELVÄSTI kahteen leiriin),
-kaikissa viime vaaleissa kikkailu siskojensa, Hirveät ja Äärivassut kanssa,
-omien Arkadian oikeudenkäyntien ja koulutusten "järjestäminen"
Silti tulotaso nousi komeasti 2023.
Suomessa vuonna 2023 palkansaajien mediaaniansio oli noin 3300
–3200 euroa kuukaudessa, ja kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli noin 4000
euroa. Reaaliansiot laskivat inflaation vuoksi, ja pieni- sekä suurituloisimpien reaalitulot alenivat eniten. Mediaanipalkka joulukuussa 2023 oli 3280euroa.
Tulotaso Suomessa 2023:
Mediaanipalkka:
3280 €/kk (joulukuu 2023, palkkatulonsaajat).
Keskiansio: Noin
4000€/kk (kokoaikaiset palkansaajat).
Kehitys: Nimellispalkat nousivat n. 2,6 %, mutta reaaliansiot laskivat inflaation myötä.
Tuloerot: Pysyivät lähes ennallaan, mutta reaalitulot laskivat erityisesti pieni- ja suurituloisimmilla. ( Tilastokeskus)
Keskeiset luvut vuonna 2022:
Työttömyysaste: 15–74-vuotiaiden keskimääräinen työttömyysaste oli 6,8 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021.
Työttömien määrä: Työttömiä oli keskimäärin 190 000, mikä oli 19 000 vähemmän kuin vuonna 2021.
Sukupuolittaiset erot: Miehiä oli työttömänä 103 000 (työttömyysaste 7,1 %) ja naisia 87 000 (6,4 %).
Kuntatasolla: Korkeimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat muun muassa Outokummussa (15,8 %), Posiolla (15,0 %) ja Savukoskella (14,9 %).
Vuosi 2022 oli työttömyyden osalta laskusuhdanteinen, mutta työttömyys on sittemmin kasvanut (vuosina 2023-2026), kuten Tilastokeskuksen ja työllisyyskatsaukset osoittavat.
Suomen työttömyystilanne alkuvuonna 2026 on ollut haastava, ja työttömyys on kasvanut edellisvuodesta. Työttömyyden kasvu on jatkunut vuoden 2025 lopulta, eikä merkkejä sen hidastumisesta ole heti näkyvissä.
Keskeiset työttömyysluvut alkuvuonna 2026:
Työttömien määrä: Tammikuussa 2026 oli 295 000 työtöntä (15–74-vuotiaat), mikä on 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa 2026 työttömiä oli 315 000.
Työttömyysaste: Maaliskuussa 2026 työttömyysaste oli 11,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,1 %.
Nuorten työttömyys: 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli maaliskuussa 24,3 %.
Lomautukset: Kokoaikaiset lomautukset yleistyivät vuoden vaihteessa.
Keskeiset luvut vuonna 2023:
Keskimääräinen työttömyysaste: 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 7,2 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2022.
Työttömien määrä: Työttömiä oli keskimäärin 204 000, mikä oli enemmän kuin vuonna 2022.
Miesten työttömyys: Miesten työttömyysaste oli 7,9 % ja työttömiä miehiä oli 115 000.
Naisten työttömyys: Naisten työttömyysaste oli 6,5 % ja työttömiä naisia 89 000.
Nuorten työttömyys: 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi 16,2 prosenttiin.
Työllisyysaste: 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,9 % vuonna 2023.
Suomen työttömyystilanne heikkeni vuonna 2024, jolloin työttömyysaste nousi keskimäärin 8,4 prosenttiin (15–74-vuotiaat). Työttömiä oli keskimäärin 238 000, mikä on 34 000 enemmän kuin vuonna 2023. Työllisyys heikkeni erityisesti naisten osalta, ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste laski 76,7 prosenttiin.
Keskeisiä lukuja ja havaintoja vuodelta 2024:
Työttömyysaste: Nousi 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 8,4 prosenttiin.
Työttömien määrä: Keskimäärin 238 000 henkilöä, kasvua 34 000 henkeä.
Työllisyysaste (20–64-vuotiaat): Laski 76,7 prosenttiin, kun se vuonna 2023 oli 77,9 %.
Sukupuolten erot: Miesten työttömyysaste oli 9,2 % ja naisten 7,6 %.
Alueelliset erot: Työttömyys kasvoi epätasaisesti, mutta yleinen suunta oli heikkenevä.
Hallitus on epäonnistunut totaalisesti tavoitteissaan.
Hallitus on tehnyt niitä leikkauksia, jotka on ollut pakko tehdä.
SDPn ”ei leikata mistään” ideologia on jostain satumaasta. Vain todella tyhmä uskoo SDPn propagandaa, että heidän johdollaan kouttaisu onnenpäivät.
Kaikku tuetävät Suomen velkatilanteen.
Kaikki tietävät Suomen työttömyystilanteen.
Kaikki tietävät ihmisten säästelevän rahojaan, jolloin talouskasvua ei synny. Onko niiden syytä säästää, joiden tileillä lepää jo 100 00€? Vain jos säästä asuntoa varten.
Kun saamme Sannan takaisin, niin säästöt ovat paha muisto vain. Hallitus leikkaa ideologisista syistä. Lainaa saisi helposti lisää.