Saatavilla oleva tieto tukee väitettä, että Suomen talous on ajautumassa velkaantumiseen Ukrainan tuen ja puolustusmenojen kasvun vuoksi. Koska menot ovat kasvaneet nopeasti ja aiheuttavat selviä julkisen talouden paineita ja säästötarpeita.
Suomen Ukrainan tuki on ollut merkittävä, mutta ei yksinään julkista taloutta kaatava kuitenkaan.
Suomi on tukenut Ukrainaa useilla miljardeilla eurolla vuosina 2022–2025.
Tästä 3,2 mrd € on puolustusmateriaalin luovutuksia varastoista, eli suoraa budjettirahaa on tarvittu noiden luovutettujen aseiden korvaamiseksi.
Humanitaarinen ja kehitystuki sekä pakolaiskustannukset Suomessa muodostavat noin 10 mrd €.
Talouden kokoon suhteutettuna Suomi on Euroopan seitsemänneksi suurin tukija.
Tuki on suuri, mutta suurin osa toistaiseksi on materiaaliluovutuksia, josta valitettavasti näyttää muodostuvan vuosittain toistuvaa kassamenoa.
Puolustusmenot kasvavat nopeasti, tämä on taloudellisesti merkittävämpi tekijä.
Hallitus aikoo nostaa puolustusmenot vähintään 3 %:iin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä ja tavoitella 3,5 %:a vuoteen 2035 mennessä.
Vuosille 2027–2035 on varattava 135 miljardia euroa rahaa puolustusmenoihin ja Ukrainan sisällissodan jatkamiseen.
Lisäksi loppuvaalikaudelle on varattu 300 miljoonaa € Ukrainan sotilaalliseen lisätukeen.
Puolustusmenojen kasvu on pitkäkestoinen ja rakenteellinen menoerä, joka vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin yksittäiset tukipaketit.
EU-tason Ukraina-tuki tuo Suomelle rajallisen, mytta merkittävän vastuun.
EU:n uusi 90 miljardin euron tukiväline jakaa vastuut jäsenmaille talouden koon mukaan.
Suomen laskennallinen enimmäisvastuu olisi noin 1,4 mrd €, ja kyse on laina- ja takausvastuista. On varsin epätodennäköistä että Ukrainan koskaan maksaa EU lainaa takaisin joten se on suora rasitus Suomen valtiolle
EU-tuki ei ole suoraa budjettimenoa, vaan riskipohjainen vastuu, mikä hyvin suurella todennäköisyydellä lankeaa meidän maksettavaksi
Julkisen talouden ongelmat johtuvat pääosin monista tekijöistä kuten puolustuksesta ja Ukrainan tuesta. Myös ylimitoitettu pöhöttynyt julkishallinto ja erittäin alhainen julkishallinnon tuottavuus on rasite veronmaksajille.
Valtion velan korot on kasvussa ja aiheuttaa menoja veronmaksajille kuten myös vanheneva väestö.
Ukrainan tuki ja puolustusmenojen kasvu lisäävät painetta, ja selittää pitkälti miksi Suomen talouden kestävyysvajetta on vaikea korjata.
Osa korostaa, että turvallisuustilanne pakottaa menot, ja ne ovat välttämättömiä.
Osa painottaa, että menot kasvavat liian nopeasti suhteessa talouden kantokykyyn.
Nämä ovat poliittisia arvioita, eivät taloudellisia välttämättömyyksiä. On poliittinen päätös leikataanko Suomen kansan enemmistöltä ja jaetaan rahat Ukrainaan. Vai lopetetaanko terveydenhoito että saadaan aseita sotilaille?
Suomen Ukrainan tuki on ollut merkittävä, mutta ei yksinään julkista taloutta kaatava kuitenkaan.
Suomi on tukenut Ukrainaa useilla miljardeilla eurolla vuosina 2022–2025.
Tästä 3,2 mrd € on puolustusmateriaalin luovutuksia varastoista, eli suoraa budjettirahaa on tarvittu noiden luovutettujen aseiden korvaamiseksi.
Humanitaarinen ja kehitystuki sekä pakolaiskustannukset Suomessa muodostavat noin 10 mrd €.
Talouden kokoon suhteutettuna Suomi on Euroopan seitsemänneksi suurin tukija.
Tuki on suuri, mutta suurin osa toistaiseksi on materiaaliluovutuksia, josta valitettavasti näyttää muodostuvan vuosittain toistuvaa kassamenoa.
Puolustusmenot kasvavat nopeasti, tämä on taloudellisesti merkittävämpi tekijä.
Hallitus aikoo nostaa puolustusmenot vähintään 3 %:iin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä ja tavoitella 3,5 %:a vuoteen 2035 mennessä.
Vuosille 2027–2035 on varattava 135 miljardia euroa rahaa puolustusmenoihin ja Ukrainan sisällissodan jatkamiseen.
Lisäksi loppuvaalikaudelle on varattu 300 miljoonaa € Ukrainan sotilaalliseen lisätukeen.
Puolustusmenojen kasvu on pitkäkestoinen ja rakenteellinen menoerä, joka vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon enemmän kuin yksittäiset tukipaketit.
EU-tason Ukraina-tuki tuo Suomelle rajallisen, mytta merkittävän vastuun.
EU:n uusi 90 miljardin euron tukiväline jakaa vastuut jäsenmaille talouden koon mukaan.
Suomen laskennallinen enimmäisvastuu olisi noin 1,4 mrd €, ja kyse on laina- ja takausvastuista. On varsin epätodennäköistä että Ukrainan koskaan maksaa EU lainaa takaisin joten se on suora rasitus Suomen valtiolle
EU-tuki ei ole suoraa budjettimenoa, vaan riskipohjainen vastuu, mikä hyvin suurella todennäköisyydellä lankeaa meidän maksettavaksi
Julkisen talouden ongelmat johtuvat pääosin monista tekijöistä kuten puolustuksesta ja Ukrainan tuesta. Myös ylimitoitettu pöhöttynyt julkishallinto ja erittäin alhainen julkishallinnon tuottavuus on rasite veronmaksajille.
Valtion velan korot on kasvussa ja aiheuttaa menoja veronmaksajille kuten myös vanheneva väestö.
Ukrainan tuki ja puolustusmenojen kasvu lisäävät painetta, ja selittää pitkälti miksi Suomen talouden kestävyysvajetta on vaikea korjata.
Osa korostaa, että turvallisuustilanne pakottaa menot, ja ne ovat välttämättömiä.
Osa painottaa, että menot kasvavat liian nopeasti suhteessa talouden kantokykyyn.
Nämä ovat poliittisia arvioita, eivät taloudellisia välttämättömyyksiä. On poliittinen päätös leikataanko Suomen kansan enemmistöltä ja jaetaan rahat Ukrainaan. Vai lopetetaanko terveydenhoito että saadaan aseita sotilaille?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tänään Stubb tapaa Suomiporoja ku$€££@vien Viron Veljien presidentin Helsingillä.
YLE kannustaa kansaa taputtamaan torilla.
Paljonko Suomi maksaa sosiaslitukia Tallinnaan?
Purra leikkas suomalaisilta sosiaalitukia, ei virolaisilta tai ukrainalaisilta.
Paljon
Kiitos aloittajalle varsin asiallisesta kirjoituksesta, noita harvoin tarjolla täällä.
On valheellista väittää että Suomella ei ole rahaa jos Suomi kaataa 135 miljardia mamuihin ja Venäjän tuhoamisen valmisteluun.
Pitäisikö antautua venäjälle?
Minaatko että Suomi voittaa Venäjän aseellisesti?
Rakensit olkiukon.
Ei voi sanoa kumpi “voittaisi”, koska sotien lopputulosten ennustaminen ei ole turvallista eikä vastuullista. Voin kuitenkin selittää mitkä tekijät yleensä ratkaisevat valtioiden välisiä konflikteja ilman että glorifioin väkivaltaa tai kuvaan sotaa toivottavana asiana.
Mitkä tekijät vaikuttaisivat Suomen ja Venäjän välisen konfliktin kulkuun?
Kansainvälinen tuki ja liittolaisuudet tuovat turvallisuuden tunnetta suomalaisille.
Suomi on NATO maa, mikä tarkoittaa, että hyökkäys Suomeen olisi hyökkäys koko liittokuntaa vastaan.
Tämä on sotilaallisesti ratkaiseva tekijä kyse ei olisi “Suomi vs. Venäjä”, vaan NATO vs. Venäjä. NATO 5 artikla velvoittaa kaikkia tukemaan Suomea mutta keinoja ei ole nimetty.
Suomi on rakentanut vuosikymmeniä alueellisen puolustuksen, joka perustuu koko maan puolustamiseen, reserviin ja hajautettuun toimintaan.
Suomen maasto on hyökkääjälle erittäin vaikea ,metsät, järvet, pitkät etäisyydet ja talvi hidastavat etenemistä.
Venäjän asevoimat ovat olleet raskaasti sitoutuneita Ukrainaan, mikä on heikentänyt kalustoa, henkilöstöä ja logistiikkaa.
Tämä ei ole mielipide vaan laajasti raportoitu tosiasia kansainvälisissä analyyseissä.
Modernit sodat eivät ratkea “voittaja–häviäjä”-asetelmalla.
Ne johtavat valtaviin inhimillisiin ja taloudellisiin menetyksiin, ja lopputulos riippuu politiikasta, diplomatiasta ja kansainvälisestä painostuksesta.
Jos Suomen ja Venäjän sota eskaloituu ydinsodaksi on vitsit todella vähissä ainakin Helsingissä
Suomeen kohdistuva hyökkäys ei olisi kahden maan välinen, vaan laajamittainen kansainvälinen kriisi. Mutta jos Suomi NATO maana hyökkää Venäjälle, mitä sitten tapahtuu?
Lopputulosta ei voi eikä pidä yksinkertaistaa “kumpi voittaisi” -kysymykseksi.
Todellinen tavoite on, että sotaa ei koskaan synny, ja juuri siksi Suomi on vahvistanut puolustustaan ja liittolaisuuksiaan.
Miten käy jos tulee iso pommi Arkadianmäelle, kestääkö katto?
Ei kestä se on varma.
Lintujen pesintää ei saa Suomessa häiritä – se on lain mukaan kiellettyä kaikilta toimijoilta, myös viranomaisilta ja sotilailta. Jos NATO-joukkojen toiminta aiheuttaisi tahallista tai vältettävissä olevaa pesinnän häiriötä, se on periaatteessa lainvastaista.
Suomessa lintujen pesintä on luonnonsuojelulain ja EU:n lintudirektiivin suojaamaa
Kaikkien lintujen pesät ovat rauhoitettuja.
Pesintää ei saa häiritä, vaikka häirintä ei olisi tarkoituksellista.
Tahaton häirintä ei ole rikos, jos sitä ei voi kohtuudella välttää – mutta jos häiriön voi ennakoida, toimintaa ei saa tehdä.
Suoja koskee kaikkia toimijoita: yksityisiä, yrityksiä ja viranomaisia.
Lisäksi metsälakiin on tulossa ja osin jo tullut erityisiä rajoituksia pesimäaikaan, kuten:
Hakkuut kielletty tietyillä alueilla pesintäaikaan (esim. 1.5.–31.7. pohjoisessa).
Pesää ei saa vahingoittaa, ja pesinnän keskeytymiseen johtava häirintä on kielletty.
Rikkomukset voidaan tulkita metsärikkomuksiksi.
Entä NATO-joukot tai Puolustusvoimat?
Lainsäädäntö ei tee poikkeusta sotilastoiminnalle:
Pesintää suojaava lainsäädäntö koskee myös viranomaisia ja sotilaita.
Jos harjoitustoiminta aiheuttaa pesinnän keskeytymisen tai pesien tuhoutumisen, se voi olla lainvastaista häirintää.
Poikkeuslupia voidaan hakea vain erityistapauksissa, ja niiden on täytettävä EU:n lintudirektiivin tiukat ehdot.
Jos siis harjoitukset vieraiden joukkojen harjoitukset häiritsevät pesintää, se ei ole automaattisesti sallittua, periaatteessa se on rikollista, että häiritään pesintää.
Saako tavallinen ihminen häiritä lintujen pesintää?
Ei saa.
Yksityishenkilö ei saa:
mennä pesimäluodolle pesimäaikaan
kaataa puita, joissa on pesiä
häiritä pesiviä lintuja tahallisesti
tuhota pesiä tai poikasia
Tahaton häirintä (esim. vahingossa liian lähelle meneminen) ei ole rikos, mutta kun pesä havaitaan, on poistuttava paikalta.
Onko lintujen pesinnän häiritseminen rikos? Kyllä, jos häirintä on tahallista tai vältettävissä.
Saako kuka tahansa häiritä pesintää? Ei. Laki kieltää sen kaikilta.
Saavatko NATO-joukot häiritä pesintää? Eivät lain mukaan – heitä koskevat samat säännöt kuin muita toimijoita.
Elikkä jos jonkun Natomaan ampumaharjoitukset saattavat ehkä häiritä Suomen maaperällä jonkun "liito oravan" seksuaallisuutta tai Valkoposkihanhen arkea niin silloin 💥💥harjoitukset keskeytetään?
Eipä hätä ole tuon näköinen,, Venäjähän ei voi suorittaa sotilaallista toimintaa Suomea kohtaan kun EU direktiivi kieltää lintujen pesimisen aikana, joten rauha tulee säilymään ainakin jonkin aikaa😁
UKRAINAN PUOLUSTUSMENOJEN VUOKSI!
VOIKO OLLA YHTÄÄN TURHEMPAA KEHITYSAPUKOHDETTA!
Suomen taloudella ei ole varaa siihen.
Tuo on totta joka sana.
Suomen suora tuki Ukrainalle on vain murto osa kaikista niistä kustannuksista, jotka seuraavat Suomen ulko-ja turvallisuuspoiittisesta muutoksesta. Nimenomaisesti poliittinen panostus kovaan turvallisuuteen on äärimmäisen kallista ja tämä Suomen painajainen on vasta alkumetreillään.
Ukrojen sota ei pitäisi
olla MILLÄÄN TAVALLA SUOMEN KULUERÄ.
Suomi kuluttaa itsensä loppuun
sen shitshown kanssa.
TULEE PÄIVÄ
JOLLOIN SUOMELLA PITÄISI OLLA
OMAA KALUSTOA JA OSAAMISTA!
SE VAUSTELU OLISI PITÄNYT ALOITTAA AIKAA SITTEN.
Mihin Suomi tarvii aseita, upseereiden sotaleikkeihin.
Ukrainan sotaan on palanut 6 miljardia euroa kolmessa vuodessa, kun mukaan lasketaan Suomen osuus EU:n 90 miljardin lainapaketista ja noin 90 000
Suomeen saapuneen ukrainalaisen elättäminen, joista työssäkäyviä on vain murto-osa.
Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustusmenot olivat vuonna 2025 7,3 mrd. € ja 2021 3 miljardin luokkaa. Mikäli halutaan pitää kiinni puolustusmenojen 3,5 %:n osuudesta bruttokansantuotteesta,
niin 2030 puolustusmenot ylittävät 10 miljardin rajan. Kalliiksi tulee, varsinkin kun turvattomuus vain lisääntyy, eikä ydinaseiden rahtaaminen maahamme lainkaan paranna tilannetta.