Välillä vähän tympeitä lukuja tänne sekaan...
Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) julkaiseman tilaston mukaan viime vuonna nopeammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1953.
Ukrainan puolustusmenot olivat 84,1 miljardia dollaria (71,6 miljardia euroa) vuonna 2025, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin osuutta Ukrainan bruttokansantuotteesta. Volyymiltaan puolustusmenot olivat seitsemäntenä maailmassa.
– Vuonna 2025 sotilasmenojen osuus hallituksen menoista saavutti korkeimman tunnetun tasonsa sekä Venäjällä että Ukrainassa, sanoi SIPRIn Military Expenditure and Arms Production -ohjelman tutkija Lorenzo Scarazzato.
Hänen mukaansa kummankin maan sotilasmenot jatkavat kasvuaan kuluvana vuonna, jos sota jatkuu. Taustalla ovat Venäjän kasvavat tulot öljyn myynnistä ja Ukrainan odotettavissa olevan merkittävän lainan EU:lta. Vertailun vuoksi Venäjän sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 5,9 prosenttia 190 miljardiin dollariin (162 miljardiin euroon), joka on 7,5 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.
Sotilasmenoiltaan kolme maailman suurinta maata – Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä – käyttivät vuonna 2025 yhteensä 1,48 biljoonaa dollaria (1,26 biljoonaa euroa), joka on 51 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.
Yhdysvallat käytti viime vuonna puolustukseen 954 miljardia dollaria (812 miljardia euroa), joka on 7,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Summan pienenemistä selittää se, ettei Yhdysvallat hyväksynyt koko vuonna yhtään uutta sotilaallista tukea Ukrainalle. Samaan aikaan se jatkoi investointeja niin ydinasekykyyn kuin tavanomaisiinkin sotilaallisiin voimavaroihin.
Kiina lisäsi sotilasmenojaan 7,4 prosenttia 336 miljardiin dollariin (286 miljardiin euroon). Euroopan sotilasmenot kasvoivat 14 prosenttia 864 miljardiin dollariin (735 miljardiin euroon).
Saksan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia 114 miljardiin dollariin (97 miljardiin euroon). Sillä ylitettiin kahden prosentin osuus (2,3 prosenttia) bruttokansantuotteesta ensi kertaa sitten vuoden 1990.
Espanjan sotilasmenot kasvoivat 50 prosenttia 40,2 miljardiin dollariin (34,2 miljardiin euroon), jolla maa nousi myös kahden prosentin kerhoon ensi kertaa sitten vuoden 1994.
– Vuonna 2025 Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat nopeammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1953, mikä heijastaa Euroopan halua suurempaan omavaraisuuteen sekä kasvavaa painetta Yhdysvalloista vahvistaa taakan jakamista liittokunnan sisällä, sanoi SIPRIn tutkija Jade Guiberto.
Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) julkaiseman tilaston mukaan viime vuonna nopeammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1953.
Ukrainan puolustusmenot olivat 84,1 miljardia dollaria (71,6 miljardia euroa) vuonna 2025, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin osuutta Ukrainan bruttokansantuotteesta. Volyymiltaan puolustusmenot olivat seitsemäntenä maailmassa.
– Vuonna 2025 sotilasmenojen osuus hallituksen menoista saavutti korkeimman tunnetun tasonsa sekä Venäjällä että Ukrainassa, sanoi SIPRIn Military Expenditure and Arms Production -ohjelman tutkija Lorenzo Scarazzato.
Hänen mukaansa kummankin maan sotilasmenot jatkavat kasvuaan kuluvana vuonna, jos sota jatkuu. Taustalla ovat Venäjän kasvavat tulot öljyn myynnistä ja Ukrainan odotettavissa olevan merkittävän lainan EU:lta. Vertailun vuoksi Venäjän sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 5,9 prosenttia 190 miljardiin dollariin (162 miljardiin euroon), joka on 7,5 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.
Sotilasmenoiltaan kolme maailman suurinta maata – Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä – käyttivät vuonna 2025 yhteensä 1,48 biljoonaa dollaria (1,26 biljoonaa euroa), joka on 51 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.
Yhdysvallat käytti viime vuonna puolustukseen 954 miljardia dollaria (812 miljardia euroa), joka on 7,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Summan pienenemistä selittää se, ettei Yhdysvallat hyväksynyt koko vuonna yhtään uutta sotilaallista tukea Ukrainalle. Samaan aikaan se jatkoi investointeja niin ydinasekykyyn kuin tavanomaisiinkin sotilaallisiin voimavaroihin.
Kiina lisäsi sotilasmenojaan 7,4 prosenttia 336 miljardiin dollariin (286 miljardiin euroon). Euroopan sotilasmenot kasvoivat 14 prosenttia 864 miljardiin dollariin (735 miljardiin euroon).
Saksan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia 114 miljardiin dollariin (97 miljardiin euroon). Sillä ylitettiin kahden prosentin osuus (2,3 prosenttia) bruttokansantuotteesta ensi kertaa sitten vuoden 1990.
Espanjan sotilasmenot kasvoivat 50 prosenttia 40,2 miljardiin dollariin (34,2 miljardiin euroon), jolla maa nousi myös kahden prosentin kerhoon ensi kertaa sitten vuoden 1994.
– Vuonna 2025 Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat nopeammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1953, mikä heijastaa Euroopan halua suurempaan omavaraisuuteen sekä kasvavaa painetta Yhdysvalloista vahvistaa taakan jakamista liittokunnan sisällä, sanoi SIPRIn tutkija Jade Guiberto.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.