Oppositiopuolueiden mukaan suhdanteilla ei voi selittää huonoa kehitystä. Koskela sanoi, että julkista taloutta voi vahvistaa niin, että se ei tuhoa hyvinvointivaltiota, ja niin, että kaikki jotka siihen pystyvät, osallistuvat talkoisiin.
Välikysymyksen mukaan hallitus on epäonnistunut myös työllisyyspolitiikassaan. Hallituskauden aikana työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut 100 000 ihmisellä. Työllisyys on heikentynyt lähes 80 000:lla. Pitkittynyt työttömyys ja poikkeuksellisen korkea nuorisotyöttömyys jättävät kauaskantoiset jäljet Suomen talouteen.
Välikysymyksen mukaan hallitus on toimillaan heikentänyt kotitalouksien luottamusta ja kotimaista kulutuskysyntää. Suomi on Eurostatin mukaan ainoa maa, jossa asuntojen arvot ovat jatkaneet laskuaan. Tämä on lisännyt kotitalouksien epävarmuutta.
Ikävä tosiasia on, että hallituksen velkaantumis-, työttömyys- ja kasvuluvut ovat Euroopan heikoimpia. Lukujen valossa herää kysymys, onko hallituksella enää yhtään merkittävää tavoitetta, joka ei olisi epäonnistunut tai josta hallituksella olisi esittää uskottava arvio, että tavoite on mahdollista saavuttaa, oppositio lausuu välikysymyksessään.
Välikysymyksen mukaan hallitus on epäonnistunut myös työllisyyspolitiikassaan. Hallituskauden aikana työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut 100 000 ihmisellä. Työllisyys on heikentynyt lähes 80 000:lla. Pitkittynyt työttömyys ja poikkeuksellisen korkea nuorisotyöttömyys jättävät kauaskantoiset jäljet Suomen talouteen.
Välikysymyksen mukaan hallitus on toimillaan heikentänyt kotitalouksien luottamusta ja kotimaista kulutuskysyntää. Suomi on Eurostatin mukaan ainoa maa, jossa asuntojen arvot ovat jatkaneet laskuaan. Tämä on lisännyt kotitalouksien epävarmuutta.
Ikävä tosiasia on, että hallituksen velkaantumis-, työttömyys- ja kasvuluvut ovat Euroopan heikoimpia. Lukujen valossa herää kysymys, onko hallituksella enää yhtään merkittävää tavoitetta, joka ei olisi epäonnistunut tai josta hallituksella olisi esittää uskottava arvio, että tavoite on mahdollista saavuttaa, oppositio lausuu välikysymyksessään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Orpo: "Kokoomus lupaa 100 000 uutta työpaikkaa jos pääsee hallitukseen" ja nyt ollaan siis 180 000 työpaikan päässä.
Ehkä nyt kuullaan mys se kokoomuksen ja persujen vaihtoehto tulevalle vaalikaudelle. On nimittäin tyhjä paperi tällä hetkellä ja Orpo kertoi eilen A-studiossa että lisätään tekoälyn käyttöä. Ja näytöt ennätystyöttömyyden ja velkaennätyksen avulla aika heikot.
Älkää olko lapsellisia !?
Suomen julkinen talous on kriisissä, joten riippumatta siitä mikä hallitus Suomea seuraavaksi johtaa niin julkisten menojen leikkauksia tulee jatkaa vuosikymmeniä !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
Japani 39%
USA 33%
Sveitsi 32%
Harhaanjohtava. Mitä sisältyy kussakin maassa julkisiin menoihin?
Jos työeläkkeet jätetään pois julkisen talouden menoista, Suomen menoaste laskee selvästi ja maa putoaa pois kärjestä. Suomessa työeläkemenot ovat niin suuret, että ne selittävät suuren osan siitä, miksi julkiset menot näyttävät olevan noin 56–58% BKT:sta.
Kun työeläkkeet poistetaan vertailusta, erityisesti maat, joissa eläkejärjestelmä on iso osa julkista sektoria, laskevat suhteessa enemmän kuin maat, joissa eläkkeiden rahoitus ja tilastointi poikkeavat toisistaan. Siksi Suomen asema “maailman korkeimpana” julkisten menojen maana laskisi ainakin selvästi, vaikka tarkka sijoitus riippuu siitä, mitä muita menoja jätetään mukaan ja miten eläkevastuut rajataan.
Käytännön tulkinta on tämä:
Suomi näyttäisi vähemmän “ylisuurelta” julkisen sektorin maana.
Vertailu Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan muuttuisi, koska osa niidenkin menoista on eläkevetoista, mutta eri tavoin järjestettyä.
USA, Sveitsi ja Japani näyttäisivät edelleen melko pienijulkisilta, mutta ero Suomeen kapenisi, jos Suomen työeläkkeet poistetaan laskennasta.
Varallisuustilastot muuttuvat
Jos työeläkkeet tulkitaan varallisuudeksi eikä menoiksi, varallisuustilastot muuttuvat kahdella tavalla. Ensinnäkin eläkevarat nostavat julkisyhteisöjen nettovarallisuutta, koska ne ovat rahastoituja varoja, joita sijoitetaan ja joilla katetaan tulevia eläkemenoja. Toiseksi julkinen velka näyttää suhteellisesti pienemmältä, koska työeläkevarat pienentävät bruttovelkaa niiltä osin kuin niitä on sijoitettu valtion ja kuntien joukkolainoihin.
Mitä muutos käytännössä tarkoittaa
Työeläkejärjestelmä kuuluu kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, mutta sen varoja ei voi käyttää muun valtion tai kuntien menojen rahoittamiseen. Siksi nykyinen “julkiset menot / BKT” -luku on osittain tilastollinen kokonaisuus, jossa mukana on rahavirtoja, jotka eivät ole käytettävissä esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon tai puolustukseen. Kun työeläkkeet poistetaan menoista, vertailu kertoo paremmin varsinaisen verorahoitteisen julkisen sektorin koon.
Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että menoaste voisi pudota useita prosenttiyksiköitä, ei vain marginaalisesti.
Varallisuustilastot muuttuvat
Jos työeläkkeet tulkitaan varallisuudeksi eikä menoiksi, varallisuustilastot muuttuvat kahdella tavalla. Ensinnäkin eläkevarat nostavat julkisyhteisöjen nettovarallisuutta, koska ne ovat rahastoituja varoja, joita sijoitetaan ja joilla katetaan tulevia eläkemenoja. Toiseksi julkinen velka näyttää suhteellisesti pienemmältä, koska työeläkevarat pienentävät bruttovelkaa niiltä osin kuin niitä on sijoitettu valtion ja kuntien joukkolainoihin.
Suora tulkinta
Ydinajatus on siis tämä: jos työeläkkeet poistetaan julkisten menojen laskennasta, Suomen julkinen sektori näyttää huomattavasti pienemmältä.
Työeläkkeethän eivät ole menoja, vaan suomalaisten varallisuutta, kuitenkin ne näissä vääristelevissä mittareissa katsotaan Suomen julkinen talouden menoiksi, eikä eläkevaroja huomioida suomalaisten varallisuutena, jota ne ovat. Aivan kuin porvarit olisivat keksineet nämä mittarit, jotta Suomea voidaan sen valheilla leikata.
Älkää hyvä ihminen pettäkö itseänne !?
1. Suomen julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat !?
2. Suomen kansantalouden tuottavuus ei ole riittänyt kattamaan julkisia menoja yli 20 vuoteen !?
3. Suomi velkaantuu lisääntyvästi ulkomaille !?
4. Potentiaalinen kasvu ulosmitataan Suomessa korkean verotuksen kautta julkisiin rakennelmiin pois kansalaisten käytettävistä !?
5. Suomalaisilla ei ole länsimaista kykyä ja halua tehdä sijoituksia ja investointeja edellä mainittujen syiden vuoksi !?
6. EU-komissio ja IMF eivät Suomea varoittelisi jos talous olisi kunnossa !?
Julkistaako kokoomus leikkauslistansa ennen vaaleja?
Ei saisi sanoa leikkauslistat, vaan kasvutoimet. Vaikka ne tarkoittavat Kokoomukselle samaa. Lopputuloshan on jo nähtävissä. Jos lompakosta otetaan 20 euroa pois, niin se on heille kasvutoimi. Ääni Kokoomukselle on ääni kasvutoimille eli lompakon tyhjentämiselle.
Kuusi kymmenestä (60 prosenttia) suomalaisesta pelkää, että yhteiskuntarauha on rikkoontumassa ja maassamme alkaa syntyä levottomuuksia, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2026 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vastausten mukaan taustalla on kasvava huoli työttömyydestä.
"Suomalaisten arvio maan suunnasta on synkentynyt selvästi. Hallituksen kannalta erityisen huomionarvoista on, että usko oikeaan suuntaan horjuu nyt myös kokoomuksen äänestäjissä. Työttömyys ja kokemus pienituloisten aseman kohtuuttomasta heikentämisestä näyttävät painavan vahvasti kansalaisten arvioita", toteaa analyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Kansalaisten näkemykset synkentyneet
Kyselyn vastausten mukaan yli kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi Suomen olevan menossa väärään suuntaan. Vain 14 prosenttia suomalaisista katsoo asioiden olevan maassamme menossa oikeaan suuntaan, kun vääränä suuntaa pitää 69 prosenttia.
Merkittävin muutos näkyy kokoomuksen äänestäjissä. Syksyllä 2025 vielä 62 prosenttia kokoomuksen kannattajista arvioi Suomen olevan menossa oikeaan suuntaan. Nyt tätä mieltä on enää kolmasosa (33 prosenttia) puolueen kannattajista.
Perussuomalaisten äänestäjistä maan oikeaan suuntaan uskoo hieman suurempi osuus, 40 prosenttia.
Suurten oppositiopuolueiden äänestäjissä arviot väärästä suunnasta dominoivat. Vasemmistoliiton äänestäjistä 94 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 87 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 84 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 67 prosenttia katsoo Suomen olevan menossa väärään suuntaan.
Suomessa on erittäin vakava demokratia-pulma median puolella, koska media ei halua eikä uskalla julkistaa viikoittain tiettyjä taloustilastoja, joista alla esim.
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen per valtio !
2. Keskim varallisuus aikuista kohti per valtio !
Nämä luonnollisesti löytyvät netistä usean tutkimuslaitoksen tekeminä Englannin kielellä ! Mutta, näitä ei löydy Suomeksi mediasta viikoittain !?
Koska Suomalainen media uskaltaa ja alkaa näitä julkistamaan ??