🚜
Tohtiiko mm MPP tulla esille väitteinesi, ja muutkin toverit, muut tuskin osaa MPP:n tapaan perustella..
Eikö kannattaisi ottaa asioista selvää, ettei tyhjää huudella VÄÄRIN !
Se on EU maissa kuin Suomessakin, ei maatalous pärjää ilman tukeja, olisi sitten "ympäristötuki" tai "maataloustuki" nimillä, ne on samaa asiaa.
Jokainen EU maa saa maataloustukeja. EU budjetista ao välille2023–2027 noin lähes 400 miljardia euroa. Sitten tulee kansallisia tukeja maittain. Kaikki 27 jäsenvaltiota (mukaan lukien Suomi, Puola, Ranska, Saksa jne.) toteuttavat omia kansallisia YMP-strategiasuunnitelmiaan.
Rahoitus: YMP:n kokonaisrahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa, josta 291,1 miljardia euroa on suoria tukia ja maaseudun kehittämistukia.
Suomi: Suomessa maatalouden julkinen rahoitus (EU + kansallinen) vuosina 2021–2027 on yhteensä 10,28 miljardia euroa. Tästä maatalouden kansallisten tukien osuus on 1 750 miljoonaa euroa.
Jokainen EU-maa on laatinut oman suunnitelmansa, joka on komission hyväksymä, ja ne kattavat tuotantosidonnaiset tuet, tulotuet ja maaseudun kehittämisen toimet.
YMP:n rahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa. Määrärahat tulevat kahdesta rahastosta.
Voimassa vuoteen 2027 asti. Nykyinen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskausi alkoi 1. tammikuuta 2023.Tämä seitsenvuotinen budjettikausi kattaa vuodet 2023–2027. Ennen nykyisen kauden alkua sovellettiin siirtymäkauden sääntöjä (vuodet 2021–2022), jolloin rahoitus tuli uudelta kaudelta, mutta säännöt olivat vielä osittain vanhan kauden mukaisia. Keskeiset vuosiluvut1.1.2023: Uuden CAP-suunnitelman ja tukiehtojen voimaantulo.2023–2027: Varsinainen rahoitus- ja toimeenpanokausi.31.12.2027: Kauden päättyminen (tämän jälkeen alkaa uusi, parhaillaan valmistelussa oleva kausi).
Mikä muuttui vuoden 2023 alussa:
Nykyinen kausi toi mukanaan useita merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna:Suunnitelmallisuus: Jäsenmailla (kuten Suomella) on omat kansalliset CAP-suunnitelmansa, joilla on aiempaa enemmän vapautta toteuttaa EU:n tavoitteita.Ympäristöpainotus: Ekojärjestelmät ja tiukemmat ehdollisuuden vaatimukset tulivat osaksi perustukia.
Digitaalisuus: Vipu-mobiilin käyttö ja satelliittiseuranta (peltolohkojen monitorointi) otettiin laajasti käyttöön valvonnassa.
Ruotsin maataloustukijärjestelmä kaudella 2023–2027 perustuu EU:n yhteiseen maatalouspoYhteinen maatalouspolitiikka maittain
Vuosien 2023–2027 yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen ansiosta EU-maat voivat entistä joustavammin ottaa toimenpiteissä huomioo..litiikkaan (YMP), jota täydennetään kansallisilla varoilla. Tavoitteena on vahvistaa maaseudun kannattavuutta, edistää kestävää kehitystä ja tukea ympäristötavoitteita.
Tärkeimmät tiedot Ruotsin maataloustuista 2023–2027:
Rahoitus: EU:n ja valtion kokonaisbudjetti on yhteensä noin 60 miljardia Ruotsin kruunua (SEK) vuosille 2023–2027.
Kansallinen lisäpanostus: Yllä mainitun summan lisäksi Ruotsi panostaa noin 4,3 miljardia SEK erilaisiin kansallisiin toimenpiteisiin samalla ajanjaksolla.
Painopisteet: Tukipolitiikalla pyritään parantamaan maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta, tukemaan ympäristöystävällistä tuotantoa sekä kehittämään maaseutua.
Tohtiiko mm MPP tulla esille väitteinesi, ja muutkin toverit, muut tuskin osaa MPP:n tapaan perustella..
Eikö kannattaisi ottaa asioista selvää, ettei tyhjää huudella VÄÄRIN !
Se on EU maissa kuin Suomessakin, ei maatalous pärjää ilman tukeja, olisi sitten "ympäristötuki" tai "maataloustuki" nimillä, ne on samaa asiaa.
Jokainen EU maa saa maataloustukeja. EU budjetista ao välille2023–2027 noin lähes 400 miljardia euroa. Sitten tulee kansallisia tukeja maittain. Kaikki 27 jäsenvaltiota (mukaan lukien Suomi, Puola, Ranska, Saksa jne.) toteuttavat omia kansallisia YMP-strategiasuunnitelmiaan.
Rahoitus: YMP:n kokonaisrahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa, josta 291,1 miljardia euroa on suoria tukia ja maaseudun kehittämistukia.
Suomi: Suomessa maatalouden julkinen rahoitus (EU + kansallinen) vuosina 2021–2027 on yhteensä 10,28 miljardia euroa. Tästä maatalouden kansallisten tukien osuus on 1 750 miljoonaa euroa.
Jokainen EU-maa on laatinut oman suunnitelmansa, joka on komission hyväksymä, ja ne kattavat tuotantosidonnaiset tuet, tulotuet ja maaseudun kehittämisen toimet.
YMP:n rahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa. Määrärahat tulevat kahdesta rahastosta.
Voimassa vuoteen 2027 asti. Nykyinen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskausi alkoi 1. tammikuuta 2023.Tämä seitsenvuotinen budjettikausi kattaa vuodet 2023–2027. Ennen nykyisen kauden alkua sovellettiin siirtymäkauden sääntöjä (vuodet 2021–2022), jolloin rahoitus tuli uudelta kaudelta, mutta säännöt olivat vielä osittain vanhan kauden mukaisia. Keskeiset vuosiluvut1.1.2023: Uuden CAP-suunnitelman ja tukiehtojen voimaantulo.2023–2027: Varsinainen rahoitus- ja toimeenpanokausi.31.12.2027: Kauden päättyminen (tämän jälkeen alkaa uusi, parhaillaan valmistelussa oleva kausi).
Mikä muuttui vuoden 2023 alussa:
Nykyinen kausi toi mukanaan useita merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna:Suunnitelmallisuus: Jäsenmailla (kuten Suomella) on omat kansalliset CAP-suunnitelmansa, joilla on aiempaa enemmän vapautta toteuttaa EU:n tavoitteita.Ympäristöpainotus: Ekojärjestelmät ja tiukemmat ehdollisuuden vaatimukset tulivat osaksi perustukia.
Digitaalisuus: Vipu-mobiilin käyttö ja satelliittiseuranta (peltolohkojen monitorointi) otettiin laajasti käyttöön valvonnassa.
Ruotsin maataloustukijärjestelmä kaudella 2023–2027 perustuu EU:n yhteiseen maatalouspoYhteinen maatalouspolitiikka maittain
Vuosien 2023–2027 yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen ansiosta EU-maat voivat entistä joustavammin ottaa toimenpiteissä huomioo..litiikkaan (YMP), jota täydennetään kansallisilla varoilla. Tavoitteena on vahvistaa maaseudun kannattavuutta, edistää kestävää kehitystä ja tukea ympäristötavoitteita.
Tärkeimmät tiedot Ruotsin maataloustuista 2023–2027:
Rahoitus: EU:n ja valtion kokonaisbudjetti on yhteensä noin 60 miljardia Ruotsin kruunua (SEK) vuosille 2023–2027.
Kansallinen lisäpanostus: Yllä mainitun summan lisäksi Ruotsi panostaa noin 4,3 miljardia SEK erilaisiin kansallisiin toimenpiteisiin samalla ajanjaksolla.
Painopisteet: Tukipolitiikalla pyritään parantamaan maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta, tukemaan ympäristöystävällistä tuotantoa sekä kehittämään maaseutua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.