Puolustusteollisuutta hehkutetaan uuteena kasvualana ja talouden nousun moottorina. Tässä hypetyksessä unohtuu tärkeä fakta: jokainen puolustusinvestointeihin menevä euro on VERONMAKSAJAN TASKUSTA. Ei yritykset osta puolustustarvikkeita omaisuutensa suojaksi, vaan puolustus on ulkoistettu valtiolle.
Jos kuvitellaan, että talous lähtee kasvuun sotateollisuudella, niin uskomme, että talous kasvaa julkista taloutta paisuttamalla. Perinteisesti julkisen talouden paisuttamista on piedetty myrkkynä talouskasvuna.
Vientimahdollisuuksista puhuminen ei asiaa muuta, koska EU-tasolla tämä on pitkälti nollasummapeliä, ja Suomi etulinjan maana todennäköisesti ostaa enemmän kuin myy. En väitä, etteikö sotateollisuuteen olisi pakko investoida (ainakin jonkin verran), mutta kuvitelma, että se olisi joku talouden nousun moottori on unelmahöttöä.
Jos kuvitellaan, että talous lähtee kasvuun sotateollisuudella, niin uskomme, että talous kasvaa julkista taloutta paisuttamalla. Perinteisesti julkisen talouden paisuttamista on piedetty myrkkynä talouskasvuna.
Vientimahdollisuuksista puhuminen ei asiaa muuta, koska EU-tasolla tämä on pitkälti nollasummapeliä, ja Suomi etulinjan maana todennäköisesti ostaa enemmän kuin myy. En väitä, etteikö sotateollisuuteen olisi pakko investoida (ainakin jonkin verran), mutta kuvitelma, että se olisi joku talouden nousun moottori on unelmahöttöä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sotatarviketeollisuus voi olla ainakin keino säilyttää joitakin työpaikkoja euroopassa. Nythän esim Israelilainen Iron dome torjuntaohjusjärjestelmiä valmistava yritys osti Saksasta Volkswagenin autotuotannon lopettavan tehtaan. Kai ne siellä tekee sitten jotain panssariautoja yms.
Sota-aikoihin on aina liittynyt talouskasvu, joka perustuu sotateollisuuteen. Se loppuu vasta sitten jos sotaa käyvä valtio jyrätään kokonaan.
Venäjän talous on viritetty sodankäyntiin. Resurssit ovat poissa muualta, mutta työllisyys pysyy hyvänä.