Suomen taloutta rasittavat useat rakenteelliset menokokonaisuudet, mutta niiden mittakaava ja vaikutus vaihtelevat. Alla on tiivis vastaus ja sen jälkeen tarkempi erittely lähteisiin tukeutuen.
Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien, ja suurimmat menokokonaisuudet ovat sosiaaliturva (erityisesti eläkkeet), terveydenhuolto, koulutus ja julkinen hallinto. Yritystuet ja puolustusmenot ovat selvästi pienempiä kokonaisuuksia. Kokonaisuutena julkiset menot ovat noin 56 % BKT:stä (2021), mikä on kansainvälisesti korkea taso.
Sosiaaliturva ja eläkkeet – ylivoimaisesti suurin menoerä
Sosiaaliturva vie 44 % kaikista julkisista menoista. Sosiaaliturvaa on vanhempainpäiväraha mikä on ansioon suhteutettu, siis hyvätuloiset, kuten ministerit ja yritysjohtajat saa sitä eniten.
Tähän sisältyvät valtion kuten nuorten sotilaiden suuret eläkkeet, jotka ovat Suomen suuri yksittäinen menokokonaisuus. Valtion varoita maksetaan osin maatalouden, yrittäjien ja merimiesten eläkkeet. Yksityissektorin kuten teollisuuden eläkkeitä ei makseta verovaroilla joten ne eivät suoraan kasvata valtion menoja.
Eläkkeitä maksavat pääosin sosiaaliturvarahastot, eivät valtion budjetti, mutta ne ovat osa taloutta.
Julkinen hallinto – merkittävä ja suuri kuluerä
Hallinto, terveydenhoito ja koulutus ovat kukin yli 10 % julkisista menoista. Kuitenkin Orpon hallinto väittää terveydenhoitoon ei Suomella ole varaa, eikä koulutukseen,
Valtionhallinnon kustannuksia seurataan Valtiokonttorin tilastoissa, ja ne sisältävät mm. henkilöstömenot, hankinnat ja toimintamenot.
Yritystuet poliittisesti näkyvä ja taloudellisesti varsin merkittävä meno.
Yritystuet sisältyvät julkisyhteisöjen menoihin, mutta ne ovat usean prosentin luokkaa kokonaismenoista, arviolta 10 miljardia vuodessa.
Ne ovat kuitenkin rakenteellisesti ongelmallisia, koska osa tuista ei lisää tuottavuutta.
Puolustusmenot on vielä pieni osuus kokonaisuudesta, noin 2% BKT kakusta, mutta hyvin nopeasti kasvava.
Puolustusmenot ovat tulevina vuosina suuri osa julkisista menoista kun puolustusmenot nostetaan 5% tasolle. On arvioitu Suomen käyttävän puolustukseen tulevina vuosina 135 miljardia euroa.
Ne ovat kasvaneet NATO-jäsenyyden myötä ja lähestyvät vauhdilla sosiaaliturvan tai terveydenhuollon mittakaavaa.
Valtion eläkkeet ovat vain osa koko eläkejärjestelmää, joka rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla. Sotilaiden palkat, työeläkemaksut ja eläkkeet maksetaan taas täysin verovaroilla.
Valtion eläkkeet ovat varsin merkittävä menoerä veronmaksajille , mutta ne eivät aiheuta kuluja eläkevakuuttajille.
Väestön ikääntyminen kasvattaa valtion eläkemenoja mitkä täytyy kustantaa verovaroilla ja hoivamenot kasvavat vanhuuden myötä.
Hidas talouskasvu Suomessa ei mahdollista että verotulot kasvaisivat menojen mukana. Julkisen sektorin alhainen tuottavuus ja korkeat palkat on ongelma valtion hallinnossa, mikä kasvattaa valtion menoja.
Suomen julkinen sektori on rakenteellisesti raskas, ja erityisesti valtion kuten sotilaiden eläkkeet, sosiaaliturva ja hoivamenot ovat suurin talouden rasite. Myös yritystuet ja puolustusmenot ovat kokonaisuuden kannalta merkittävät ja myös kasvavat menot ja niistä käydään poliittista keskustelua.
Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien, ja suurimmat menokokonaisuudet ovat sosiaaliturva (erityisesti eläkkeet), terveydenhuolto, koulutus ja julkinen hallinto. Yritystuet ja puolustusmenot ovat selvästi pienempiä kokonaisuuksia. Kokonaisuutena julkiset menot ovat noin 56 % BKT:stä (2021), mikä on kansainvälisesti korkea taso.
Sosiaaliturva ja eläkkeet – ylivoimaisesti suurin menoerä
Sosiaaliturva vie 44 % kaikista julkisista menoista. Sosiaaliturvaa on vanhempainpäiväraha mikä on ansioon suhteutettu, siis hyvätuloiset, kuten ministerit ja yritysjohtajat saa sitä eniten.
Tähän sisältyvät valtion kuten nuorten sotilaiden suuret eläkkeet, jotka ovat Suomen suuri yksittäinen menokokonaisuus. Valtion varoita maksetaan osin maatalouden, yrittäjien ja merimiesten eläkkeet. Yksityissektorin kuten teollisuuden eläkkeitä ei makseta verovaroilla joten ne eivät suoraan kasvata valtion menoja.
Eläkkeitä maksavat pääosin sosiaaliturvarahastot, eivät valtion budjetti, mutta ne ovat osa taloutta.
Julkinen hallinto – merkittävä ja suuri kuluerä
Hallinto, terveydenhoito ja koulutus ovat kukin yli 10 % julkisista menoista. Kuitenkin Orpon hallinto väittää terveydenhoitoon ei Suomella ole varaa, eikä koulutukseen,
Valtionhallinnon kustannuksia seurataan Valtiokonttorin tilastoissa, ja ne sisältävät mm. henkilöstömenot, hankinnat ja toimintamenot.
Yritystuet poliittisesti näkyvä ja taloudellisesti varsin merkittävä meno.
Yritystuet sisältyvät julkisyhteisöjen menoihin, mutta ne ovat usean prosentin luokkaa kokonaismenoista, arviolta 10 miljardia vuodessa.
Ne ovat kuitenkin rakenteellisesti ongelmallisia, koska osa tuista ei lisää tuottavuutta.
Puolustusmenot on vielä pieni osuus kokonaisuudesta, noin 2% BKT kakusta, mutta hyvin nopeasti kasvava.
Puolustusmenot ovat tulevina vuosina suuri osa julkisista menoista kun puolustusmenot nostetaan 5% tasolle. On arvioitu Suomen käyttävän puolustukseen tulevina vuosina 135 miljardia euroa.
Ne ovat kasvaneet NATO-jäsenyyden myötä ja lähestyvät vauhdilla sosiaaliturvan tai terveydenhuollon mittakaavaa.
Valtion eläkkeet ovat vain osa koko eläkejärjestelmää, joka rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla. Sotilaiden palkat, työeläkemaksut ja eläkkeet maksetaan taas täysin verovaroilla.
Valtion eläkkeet ovat varsin merkittävä menoerä veronmaksajille , mutta ne eivät aiheuta kuluja eläkevakuuttajille.
Väestön ikääntyminen kasvattaa valtion eläkemenoja mitkä täytyy kustantaa verovaroilla ja hoivamenot kasvavat vanhuuden myötä.
Hidas talouskasvu Suomessa ei mahdollista että verotulot kasvaisivat menojen mukana. Julkisen sektorin alhainen tuottavuus ja korkeat palkat on ongelma valtion hallinnossa, mikä kasvattaa valtion menoja.
Suomen julkinen sektori on rakenteellisesti raskas, ja erityisesti valtion kuten sotilaiden eläkkeet, sosiaaliturva ja hoivamenot ovat suurin talouden rasite. Myös yritystuet ja puolustusmenot ovat kokonaisuuden kannalta merkittävät ja myös kasvavat menot ja niistä käydään poliittista keskustelua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.