Turkikset on luomutuote.
Sen lisäksi se on osa kierrätystä ja järkevää jätehuoltoa.
Turkikset kasvavat kalateollisuuden perkuujätteillä, turkistarhoja ei tarvitse lämmittää eikä lannoittaa.
Turkikset itsessään ovat uusiutuva luonnonvara jonka voi hävittää heittämällä se luontoon.
oikeastaan koko tuotantolinja alusta loppuun on luonnomukaista turkistaloudessa.
Itseasiassa turkiksiahan on luonto itsessäänkin täynnä, eli niiden tuottaminenkaan ei voi olla ongelma ...
Sen lisäksi se on osa kierrätystä ja järkevää jätehuoltoa.
Turkikset kasvavat kalateollisuuden perkuujätteillä, turkistarhoja ei tarvitse lämmittää eikä lannoittaa.
Turkikset itsessään ovat uusiutuva luonnonvara jonka voi hävittää heittämällä se luontoon.
oikeastaan koko tuotantolinja alusta loppuun on luonnomukaista turkistaloudessa.
Itseasiassa turkiksiahan on luonto itsessäänkin täynnä, eli niiden tuottaminenkaan ei voi olla ongelma ...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Samaa kuin kierrättää hevosensa, vanhana joko makkara- tai liimatehtaalle.
Fiksua ja tasapainoista kirjoitusta.
Turkistarhojen ympäristössä esiintyy huomattavia haittoja niin vesistöille kuin puustollekin. Häkkieläinten jätökset putoavat häkkien pohjaverkon läpi häkkien alle, missä niiden annetaan normaalisti kasautua pitkään ennen poistamista. Tästä seuraa ilmatilaan suuntautuvia ammoniakkipäästöjä ja fosfori- sekä typpipäästöjä maahan ja sen myötä vesistöihin. Suomessa ko. päästöt tarhoilta luontoon tekee merkityksellisiksi häkkiturkiseläinten suuri lukumäärä maassamme. Jos ihmiseen verrattaisiin, vastaisi Suomessa turkishäkkien alle kerääntyvän jäteaineen fosfori- ja typpisisältö yli kahden miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää virtsa- ja ulostemäärää.
Pohjanmaalla on turkistuottajia vastaan nostettu lukuisia syytteitä pohjavesien pilaamisesta, ja useita turkistarhaajia on tuomittu sakkorangaistuksiin ympäristön saastuttamisen vuoksi. Laajamittaisia turkiseläinten tuotantolaitosten aikaansaamia pohjavesien pilaantumisia on tapahtunut esim. Kaustisilla, Karjaalla ja Kokkolassa.
Vuoden 1998 "saldoa":Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasemalla on tutkittu puiden kuntoa turkistarhojen lähellä. Alle sadan metrin päässä tarhoista sijaitsevilla koealoilla 73 % havupuista oli pahoin vaurioituneita. Yhtä huono tilanne oli 12 %:lla havupuista, jotka sijaitsivat 100-400 metrin päässä olevilla koealoilla. (54)" (Metsäntutkimuslaitos)
Esitit:
>>>>Turkikset itsessään ovat uusiutuva luonnonvara jonka voi hävittää heittämällä se luontoon.>>>>
Turkkeja/turkissomisteita ei voi hävittää "luontoon heittämällä". Turkisnahkojen käsittelyssä, esim. muootoon muovaamisessa sekä värjäämisessä käytetään hyvin väkeviä, voimakkaita ja terveydelle/luonnolle uhkan muodostavia kemikaaleja niin suuria määriä, että Occupational Safety and Health Administration (työterveyslaitos, USA) luokittelee polttamalla hävitettävistä turkiksista ja turkissomisteista jäljelle jäävän tuhkankin ongelmajätteeksi (nimikkeellä "toxic waste").
Esitit:
>>>Turkikset on luomutuote.>>>
Eräät ilmaisevat mielipiteenään - niin kuin sinäkin - että turkikset "uusiutuvana luonnonvarana" olisivat parempia kuin öljypohjaisista raaka-aineista valmistettavat tekoturkikset.Todellisuudessa aito turkis on lopulta tekoturkista suurempi öljynsyömäri: häkkikasvatus itsessään sekä sitä seuraava nahkojen käsittely vievät loppujen lopuksi öljyä sekä energiaa jopa kymmeniä kertoja sen määrän yli, mikä kuluisi tai kuluu vastaavanlaisen tekoturkisvalmisteen tuotantoprosessiin.
Häkkikasvatus aiheuttaa polttoaineen ja sähkön kulutusta mm. eläinten ruokinnan sekä niiden lopettamisen yhteydessä. Ilman energian ja polttoaineen kuluttamista eivät onnistuisi mm. turkiseläimille tarkoitetun rehun raaka-aineiden jauhaminen, kuumennus ja muu ruoan valmistukseen liittyyvä; mm. pitkätkin kuljetukset rehujauhamoilta tarhoille. Ruokaa ei myöskään eläimille jaeta kävellen vaan yleisesti käytetään trukkia. Energiaa vievät myös turkisnahkojen kuivaaminen, muokkaaminen ja niiden kuljettaminen huutokauppoihin, sieltä jälleenmyyjille (esim. lentoteitse)ja taas eteenpäin - tähtäimessä ostaja ehkä toiselta puolelta palloamme.
Suomalaisten tutkimustulosten selvitysten mukaan yksinomaan pelkän turkiseläinten rehun "elinkaaren" vaatima energiankulutus on moninkertainen verrattuna tekoturkin valmistukseen. Minkkiturkki (kokopitkä), on vaatinut syntyäkseen energiamäärän, joka vastaa 470 öljylitraa (rehun tuotanto jne.) Tekoturkiksen, vastaavan pituisen, valmistusprosessi kuluttaa elinkaarensa aikana energiaa määrän, joka vastaa noin kymmentä öljylitraa.
1. Onko Karjaalla (ollut) turkistarhoja? Missä siellä? 2. Mitä tehdään minkkien ruumiille, kun niistä on revitty nahat?
lisäisin tähän vielä sen että turkiseläimet kärsivät häkeissä suunnattomasti, joten siinä ei ole mitään luonnonmukaista myöskään. Turkkia tarvii vain se, jolla se on syntymästä saakka ollut päällä. Tämä on absoluuttinen fakta.
Korjatessani omaa tekstiäni lähtivät teidän kirjoituksenne viestini alta teknisistä syistä. Olen palauttanut ne takaisin ketjuun manuaalisesti. Pahoittelen etten pystynyt palauttamaan sinun viestiäsi, nimim. amatsoni, muodossa jossa olit sen kirjoittanut: kirjautuneena.
t. Sefu
Ompa epätoivoista, turkisten tuottaminen häkeissä kalateollisuuden perkuujätteistä on ylivoimaisesti järkevintä ympäristöpolitiikkaa mitä voi järjestää.
Päästöt mitä syntyy ketjun eri vaiheissa ovat murto-osa siitä, mitä on muun tuotannon kokonaispäästöt.
Vaan faktaa. Hyviä syitä olla tukematta saastuttavaa ja vain turhamaisuudelle perustuvaa elinkeinoa jonka vuoksi eläimet joutuu kärsimään. Saletti.
Turkistilat ovat aiheuttaneet suuren pistemäisen ympäristökuormituksen, mutta tilanne tulevaisuudessa ei näytä yhtä huonolta. Tiloja on siirretty pois pohjavesialueilta ja sakot liittyvät usein juuri siihen, ettei turkistuottaja ole ollut halukas siirtymään pois pohjavesialueelta. Kuitenkin nyt näyttää siltä, että kaikki pohjavesialueiden tilat ovat joko lopettaneet toimintansa tai rakentamassa uudet kasvattamot valtion tuella muualle.
Kaikkiin uusiin kasvattamoihin tehdään tiiviit alustat. Kasvattamon alueelta valumavedet kerätään kaivoihin ja käsitellään ennen maahan imeyttämistä. Käsittelyn tuloksena syntyvä vesi on niin puhdasta, että siinä voi hyvin uida. Lisäksi jätevesien syntymistä estetään rakentamalla hallikasvattamoja, joissa sadevedet eivät pääse lannan kanssa tekemisiin. Varjotalokasvattamoihin rakennetaan pitkät kattolipat, jotka vähentävät sadevesien pääsyä lanta-alustoille.
Valumavesien lanta-alustoille pääsyä taas estetään noin 30 cm:n hiekkapedeillä häkkien alla. Lanta-alustoilla käytetään myös kuiviketta, joista etenkin turve sitoo itseensä ammoniakin, muut ravinteet ja veden erittäin tehokkaasti jo pieninä kerroksina. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kettutiloilla 1-2 ja minkkitiloilla 3-5 kertaa vuodessa, minkä jälkeen se kompostoidaan.
Eli kunhan loputkin turkistilat saavat ajanmukaistettua kasvattamonsa, eivät ympäristöasiat enää ole syy sille, miksi turkisten tuotanto pitäisi lopettaa. Myöskään energiankulutus ei ole hyvä syy, jos ajattelee, mihin kaikkeen energiaa tuhlataan. Jos vaahtoaa esimerkiksi siitä energiamäärästä, joka kuluu eläinten lopettamiseen, pitäisi vaahdota myös siitä, että joku ajaa koko kesän nurmikkonsa bensakäyttöisellä ruohonleikkurilla. Miten paljon energiaa tuhlataankaan kaikkeen muuhun turhamaisuuteen, kuten juuri siihen, että nurmikot jopa moottoriteiden varsilla pidetään lyhyinä. Toki tuotannonala välillisesti kuluttaa paljonkin energiaa, mitä tietenkin voi arvostella siksi, että se on periaatteessa turhaa. Pitäisi kuitenkin muistaa arvostella myös sitä kaikkea muuta turhaa tasapuolisesti.
Sen sijaan turkistuotanto tosiaankin on erittäin kaukana luomutuotannosta. Luomuun verrattuna turkiseläimillä ei ole läheskään riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä, vaan virikkeellisyysaste ja eläinten käytettävissä oleva tila vastaa lähinnä kanojen virikehäkkejä, joita ei sallita luomussa. Myöskään turkiseläinten rehussa ei ole riittävää määrää luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita. Kun nahkojen muokkaukseen vielä käytetään erittäin paljon kemikaaleja, ei luomusta ja turkiksista voida puhua edes samana päivänä. (Kemikaalikäsittely tapahtuu tavallisesti vasta sitten, kun turkikset on huutokaupattu. Tiloilla ja nahkontakeskuksissa nahan käsittely on pääasiassa mekaanista muokkausta, kuten helposti pilaantuvan rasvan kaapimista nahasta.) Lähinnä turkistilaa voidaan ajatella ei-niin-tehokkaana jätteenkierrätyskeskuksena.
Mä olen sitä mieltä, että ei ihmisten tarvitse käyttää mitään turkiksia.. ainakaan näissä Suomen olosuhteissa.. Toista se saattaa olla Siperiassa.
"Minkkiturkki (kokopitkä), on vaatinut syntyäkseen energiamäärän, joka vastaa 470 öljylitraa (rehun tuotanto jne.) Tekoturkiksen, vastaavan pituisen, valmistusprosessi kuluttaa elinkaarensa aikana energiaa määrän, joka vastaa noin kymmentä öljylitraa."
Meinaatko oikeasti saavasi 20l öljyä tehtyä täysipitkän tekoturkiksen. Tekoturkiksen tekoon tarvitaan myös sähköä sun muuta. Kaiken hyvän lisäksi se öljy täytyy tuoda tänne Suomeen. (jos se nyt tehdään täällä) Tai sitten se turkis tuodaan Suomeen. Joka tapauksessa jokin kuljetus laite tuo tuotteen Suomeen. Mutta ehkä se tuodaankin sähköautolla, niin se ei vie öljyä. Niin tai bensiini käyttöisellä autolla, eihän sekään vie öljyä muuta kun voiteluaineena. =D
Hyviä pointteja sulla oli kuitenkin. Ei kuitenkaan tarpeeksi hyviä.
näin typerää väitettä en ookkaan hetkeen edes tällä palstalla lukenut...ota asioista pikkusen selvää ennenkun tuut esittään tuollasia "faktoja "
turkis on kuule kaukana luomutuotteesta. et edes taida tietää mitä luomulla tarkoitetaan...hohhoijaa...
No mikähän on enempi luomutuote kuin turkis, kysyn vaan.
Voi tietenkin olla ettei turkis ole luomutuote jonkun byrokratia pellen mukaan, mutta jokainen joka ajattelee järjellä ymmärtää että turkis on täysin luonnonmukainen tuote.
Tekoturkki vastaan aito: Kumpi on "ekotuote" vai onko kumpikaan?
Toisinaan väitetään, että turkikset ovat "uusiutuva luonnonvara", kun taas tekoturkikset ja keinokuituvaatteet tehdään öljypohjaisista raaka-aineista. Tosiasiassa lähempi tarkastelu osoittaa, että aidon turkiksen tuotannossa kuluu öljyä moninkertaisesti enemmän.
Suurin osa häkkikasvatuksen aiheuttamasta sähkön ja polttoaineen kulutuksesta liittyy turkiseläinten ruokintaan. Tähän sisältyvät muun muassa rehun raaka-aineiden kuumentaminen, jauhaminen ja muu valmistus, kuljetukset rehusekoittamoista turkistarhoille sekä ruoan jakelu trukilla eläimille. Muita energiaa kuluttavia vaiheita ovat muun muassa nahkojen muokkaus ja kuivaus sekä kuljetukset turkishuutokauppoihin ja sieltä eteenpäin ostajille. Pelkän turkiseläinten rehun koko elinkaaren aikainen energiankulutus on moninkertainen verrattuna tekoturkin valmistukseen.
Ekologista pukeutumista?
Turkiksia on aiemmin mainostettu ekologisena vaihtoehtona pukeutua. Näistä mainoksista tehtiin valitus kuluttaja-asiamiehelle. Turkisten ympäristöystävällisyyttä luonnehdittiin hyvin kyseenalaiseksi. Ilmoitusten yhteydessä turkisalan ympäristörikkeiksi lueteltiin mm. suuret ammoniakkipäästöt, vesien kuormittaminen sekä varisten ja lokkien myrkyttäminen tarha-alueilla. Kuluttaja-asiamies teki päätöksen, jonka mukaan turkiksia ei voida enään mainostaa ekovalintana niiden ympäristöhaittojen vuoksi.
Turkis ei kestä ekologisessa vertailuissa muiden valmismateriaalien kanssa. On laskettu, että pelkästään turkiseläinten rehun kuljetuksiin yhtä turkkia kohden kuluu enemmän öljyä kuin useiden tekoturkkien valmistukseen. Turkistarhaus on moraalisesti ja eettisesti kestämätön elinkeino. Yhtä minkkiturkkia varten tapetaan 50 naarasminkkiä. Päästöt yhtä minkkiturkkia kohden ovat 12,5kg fosforia ja 52,5kg typpeä.
Aika huvittavaa, kun lannassa olevia ravinteita, typpeä ja fosforia, kutsutaan päästöiksi. Toisaalla näitä oikein "valmistetaan", jotta ihmiset voivat kylvää niitä pelloille. Typpi ja fosfori siis ovat tärkeimmät kasviravinteet, joita jokainen kasvi tarvitsee kasvaakseen. Sijoittamalla nämä "päästöt" oikein, saadaan arvokkaita ravinteita samalla kun keinolannoitteiden käyttöä voidaan vähentää.
Kompostoitu turkiseläinlanta on käyttökelpoinen lannoite, vaikka se sellaisenaan sisältää ravinteita monille kasveille väärässä suhteessa. Lantaa ei pidäkään mättää pellolle tolkuttomasti, vaan sen verran, mitä kasvit pystyvät hyödyntämään. Ne ravinteet, joita lannassa ei ole riittävästi, voidaan sitten lisätä keinolannoitteissa.
Yksi ongelma, joka lannan täysipainoiseen hyödyntämiseen kuitenkin liittyy, on se, että turkistilat ovat keskittyneet niin pienille alueille, eikä järkevän matkan päässä ole aina riittävästi peltoa.
En nyt ala noita väitteitä kumoamaan enkä tukemaan, koska en tiedä aiheesta riittävästi. Sen sijaan haluan sanoa, että ei kannata hirveästi uskoa Animalian tai Oikeutta eläimille -yhdistyksen juttuihin. Asioissa, joita nämä esittävät faktoina, on paljon virheellistä ja vanhentunutta tietoa, joka ei kuvaa nykypäivän kotieläintuotantoa Suomessa.
Heheh, voi mitä ne väittää ...
"pelkästään turkiseläinten rehun kuljetukseen" väitän vaan, ettäjoka tapauksessa se rehu sieltä jonnekin kuljetetaan, eli energiaa ei kulu sen enmpää kuin muutenkaan kalateollisuudessa, sillä kalateollisuudeen ongelmajätettä on tämä kettujen rehu.
Kalastuksessa yhtä pyydettyä kalakiloakohti tulee puoli kiloa perkuujätettä, sama juttu kasvatuksessa, eli kalastajalle siitä tuli myytävä tuote kun siitä tehtiin "rehua" turkistarhoille.
Joka tapauksessa se pitää jotenkin hävittää, miksei sitten näin kun se on halvinta näin.
Ainota päästöt on näitä ulosteita mitä ketut sun muut päästää, tosin kaikki eläimet kuuluu samaan kategoriaan ja ketut on varmaan pienimpiä "päästäjiä" tässä suhteessa.
Kettujen ulostekuormat vaan on olleet niin pienet, ettei samanlaisia "sontajärjestelmiä" ole ollut käytössä kuin on muussa kotieläintuotannossa.
Tähänhän saadan kyllä muutos jos on aihetta, nyt ilmeiseti vaan tarhat on siirretty pois pohjavesialueilta, eli ongelma ei ole kovin vakava koska se hoidetaan tuolla tavalla.
niin et ala koska et pysty niitä kumoamaan? jos et kerta tiedä aiheesta riittävästi miten voit silti tuomita animalian ja oikeutta eläimille yhdistyksen paskaa puhuvina järjestöinä?
varsinkin animalian sivuilla näyttää olevan kyllä 99% ihan asiaa joka on ajantasalla.väitänpä, että kyllä se mitä siellä lukee vastaa suurelta osin suomessa tapahtuvaa kotieläintuotantoa. mikä siinä on niin vaikeeta uskoa? oletko koskaan käynyt broilerikasvattamossa, turkistarhalla, häkkikanalassa? hmm, luulempa, että et vain halua ajatella asiaa tuon pidemmälle, vaan on helppoa kuitata animalian ym järjestöjen puheet hölynpölynä ja elää siinä uskossa että kyllä täällä kotosuomessa tuotantoeläimillä on kaikki hyvin. rauhottaa kummasti omaatuntoa...
No, tarkennetaan sen verran, että en ole perehtynyt tekoturkin valmistukseen, enkä sen vuoksi voi vertailla sitä mihinkään. Voi hyvinkin olla, että tekoturkki saadaan tehtyä yllättävän pienellä energiamäärällä. Mutta koska en siitä mitään tiedä, en ala asiaa kommentoimaan. Sanoin tuon ensimmäisessä viestissäni siksi, että jos olisin sanonut pelkästään, että Animaliaa ei pidä kaikissa asioissa uskoa, olisi lukija saanut helposti sellaisen käsityksen, että Animaliaa ei pidä uskoa nimenomaan tuossa tekoturkisasiassa. Mutta pieleen meni näemmä näinkin.
En tuomitse eläinsuojelujärjestöjä, päin vastoin. Ne ovat hyvällä asialla. Olen harkinnut liittymistäkin, mutta nuo virheelliset tiedot suomalaisesta kotieläintuotannosta ovat hieman horjuttaneet uskoani siihen, onko toiminta sittenkään järkevää, jos lähtökohtiakaan ei tunneta riittävän hyvin.
Väitän kyllä itse tietäväni aika paljon suomalaisesta kotieläintuotannosta, sillä olen vuosien ajan työskennellyt sen parissa tavalla tai toisella, en kuitenkaan itse tuottajana. Ja jos sitä epäilet, niin olen kyllä käynyt kymmenillä turkistiloilla, broilerikasvattamoissa, häkkikanaloissa ja monissa muissa kotieläintuotantorakennuksissa, joista osaa muistelen hyvillä mielin, mutta joista osa saa minut voimaan erittäin pahoin.
Kun sanoin, että eläinsuojelujärjestöjen tiedot eivät pidä paikkaansa, monet automaattisesti ajattelevat minun tarkoittavan, että asiat mielestäni ovat Suomessa paremmin. Ja kyllä monet asiat ovatkin paremmin. Vähintään yhtä paljon on kuitenkin asioita, jotka ovat todellisuudessa huonommin. Haluaisinkin, että eläinsuojelujärjestöjen sivuilla oleva tieto olisi puolueetonta, kun nyt siitä kuvastuat selvästi lähteenä olleen asiantuntijan omat näkemykset, jotka usein nostavat jonkun toisen tuotantomuodon toisen kustannuksella ansaitsemattomasti jalustalle, ja jotka ehkä ohjailevat toimintaa ja kuluttajien informointia joiltain osin myös väärään suuntaan.
Minä en tosiaankaan elä uskossa, että Suomessa eläimillä on kaikki hyvin. Olen joutunut pohtimaan työni ja harrastusteni takia paljonkin eettisiä näkökohtia ja joudun jatkossakin. Olen myös jutellut monien eri ääripäiden edustajien ja siltä väliltä olevien kanssa ja kaikilla on mielipiteilleen hyviä perusteluja. Tiedän kotieläintuotannon faktat, mutta se, miten monelta eri kantilta asioita voi ajatella järkevästi, tekee oman asettautumisen yksiselitteisesti jollekin tietylle kannalle vaikeaksi. Pelkät faktat eivät auta, jos ei tiedä, miten niihin pitäisi suhtautua.
Eläinsuojelujärjestöt voisivat tarjota jonkinlaisen kiintopisteen suhtautumisessa näihin asioihin, mutta jos faktat eivät ole näillä eläinsuojelujärjestöillä hallinnassa, ei niistä kaiketi voi saada myöskään luotettavaa kiintopistettä. Siksi toivoisin tosiasioiden tarkistamista, sillä faktat yhdistettynä aatteeseen voisi tuottaa tulosta niin tavallisten tallaajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa.
Meninpä sitten Animalian sivuille ja mitä näinkään! Pahimmin pielessä olleita tietoja on päivitetty 26.7.2005!
Tosin ainakaan lattiakananmunien tuotannon epäkohdista ei ole edelleenkään juuri mainittu, mikä kuitenkin olisi oleellista, sillä ilman koneellista lannanpoistoa oleva tuhansien kanojen lattiakanala on helvetti myös siellä pitempään oleskelevalle ihmiselle, vaikka ihmisen ei tarvitsekaan kokea valtavaa stressiä ja kannibalismia kuten kanojen.
Mutta nyt siis Animalian sivuilla on saatavilla ajanmukaisempaa tietoa kuin koskaan. Ottaisipa OE mallia...