Voiko kiimaan kuolla?

Kysymys on ajankohtainen Suomen euroviisukappaleesta. Australian pussipedot ovat pieniä vipeltäjiä, jotka parittelevat viikkoja kestävissä orgioissa. Urokset saavat sisäisiä verenvuotoja ja jalat menevät kuolioon. Lopulta pussipedon immuunijärjestelmä pettää ja otus tuupertuu tantereelle kaikkensa antaneena.

HS: Australiassa on eläin, joka kuolee kiimaan – pussipedon elimistö pettää hurjassa parittelussa

https://www.hs.fi/tiede/art-2000012002860.html

Toinen esimerkki ovat kyttyrälohet, joiden ulkomuoto muuttuu hormonien vaikutuksesta ja ne kuluttavat itsensä loppuun noustessaan kutemaan. Kutemisen jälkeen ne kuolevat ja päätyvät lannoitteeksi jokien varsille. Juuri tuosta syystä Pohjois-Amerikan luoteisosissa on niin rikkaita ekosysteemejä, että se elätti suuria alkuperäiskansojen ryhmiä, jotka saattoivat pysähtyä paikoilleen ja perustaa monimutkaisia yhteisöjä, joissa oli jopa jumalia, vaikka he elivät kivikautta.

Miten muuten tämä liittyy teismiin? Monet teistiset miehet parittelevat niin kiivaasti, että parittelun kohteena olevat tikapuut menevät rikki, naiset kuolevat toistuviin synnytyksiin ja raiskatut lapset menevät henkisesti rikki. Mitä mieltä sinä olet? Onko järkevää paritella kuolemaan asti vai pitäisikö hillitä hieman?