Mielenki8ntoinen väitöskirja C.S. Lewisin suhteesta filosofiseen idealismiin.TM Lilian Lindénin Åbo Akademi
Åbo Akademin sivuilta:
"Tässä keskitytään kolmeen kysymykseen: mihin filosofisiin idealismeihin Lewis sitoutui ennen kristityksi tuloaan, miten George Berkeleyn subjektiivinen idealismi vaikutti häneen ja millainen vaikutus Owen Barfieldillä oli Lewisiin siirryttäessä realismista idealismiin."
"Berkeleystä Lewis sai myös vision kaikkivoipaisesta Hengestä. Tämä Henki ei ollut luonut vain kerran ja lopullisesti, kaukana historiassa, vaan se luo kaiken yhdellä, samanaikaisella ja jatkuvalla teolla."
Tämä kuulostaa aivan kirkkoisä Augustinukselta.
"Argumentin ansiosta Lewis hylkäsi realismin idealismin sijaan, toisin sanoen hän hylkäsi näkemyksen, jonka mukaan aine on perustavanlaatuisin todellisuus, sen näkemyksen sijaan, jossa Henki on todellisinta, mitä on olemassa. Tämä tasoitti tietä ensin Berkeleylle ja myöhemmin Lewisin kristinuskolle."
Kuulostaa hienolta. Pitänee lukea lisää väitöskirjasta ... .
Åbo Akademin sivuilta:
"Tässä keskitytään kolmeen kysymykseen: mihin filosofisiin idealismeihin Lewis sitoutui ennen kristityksi tuloaan, miten George Berkeleyn subjektiivinen idealismi vaikutti häneen ja millainen vaikutus Owen Barfieldillä oli Lewisiin siirryttäessä realismista idealismiin."
"Berkeleystä Lewis sai myös vision kaikkivoipaisesta Hengestä. Tämä Henki ei ollut luonut vain kerran ja lopullisesti, kaukana historiassa, vaan se luo kaiken yhdellä, samanaikaisella ja jatkuvalla teolla."
Tämä kuulostaa aivan kirkkoisä Augustinukselta.
"Argumentin ansiosta Lewis hylkäsi realismin idealismin sijaan, toisin sanoen hän hylkäsi näkemyksen, jonka mukaan aine on perustavanlaatuisin todellisuus, sen näkemyksen sijaan, jossa Henki on todellisinta, mitä on olemassa. Tämä tasoitti tietä ensin Berkeleylle ja myöhemmin Lewisin kristinuskolle."
Kuulostaa hienolta. Pitänee lukea lisää väitöskirjasta ... .
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ja jahas, väitöksen tekijä todennäköisesti ei edes tiedä, että mistä Raamatun mukaan kristinusko kertoo - näin niitä harhoja syntyy.
Kristinuskossa se kaikkivoipainen Jumala, Jeesuksen, opettama taivasten valtakunnan isä Jumala on kirottu kiroukseksi.
Ja luterilaisuuden tunnustukset on tehty täysin yksi yhteen Raamatun tarinaan, kun Paholainen varastaa uskojansa sielun, aina kirkon sielutonta vainajan siunaamista myöten elävänä tulen liekkeihin, tulen Jumalansa luo.
Raamattu ei kerro C.S. Lewisin ajattelusta.
ArtoTTT
"Lewisin kiinnostus skotlantilaisen kirjailijan George MacDonaldin teoksiin oli osa sitä, mikä käänsi hänet ateismista."
"Lopulta hän palasi kristinuskoon, koska hän oli saanut vaikutteita Oxfordin kollegansa ja ystävänsä J:n kanssa. R. R. Tolkien, jonka hän näyttää tavanneen ensimmäistä kertaa 11. toukokuuta 1926, sekä G:n kirjan The Everlasting Man. K:n. Chestertonissa. Lewis vastusti voimakkaasti kääntymistä ja huomautti, että hänet tuotiin kristinuskoon kuin tuhlaaja, "potkimalla, kamppailemalla, katkeroimalla ja syöksemällä silmänsä joka suuntaan päästäkseen pakoon".[ 47] Hän kuvaili viimeistä taisteluaan Ilon yllättämänä :
Sinun täytyy kuvitella minut yksin siinä huoneessa Magdalenissa [College, Oxford], yö toisensa jälkeen, tuntien, aina kun mieleni kohosi edes sekunnin ajan työstäni, vakaa, hellittämätön lähestymistapa Hänestä, jota niin hartaasti halusin olla tapaamatta. Se, mitä suuresti pelkäsin, oli vihdoin kohdannut minua. Kolminaisuustermissä 1929[b] minä annoin periksi ja myönsin, että Jumala oli Jumala, ja polvistui ja rukoili: ehkä sinä yönä kaikkein masentunein ja vastahakoisin käännynnäinen koko Englannissa.[ 48]
Kun Lewis kääntyi teismiin vuonna 1929, hän kääntyi kristinuskoon vuonna 1931, "
https://en.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis
Aloin juuri viime viikolla perehtyä tarkemmin Berkeleyn pääteokseen. Täytynee tässä kohta hurahtaa kunnolla idealismiin.
Miten olisi realismi?
Kirjoittiko Berkeley Platonin aistimaailmasta? Nykyisin kai tuollaista suoraan havaittavaa maailmaa ei tunnusteta.
AI-yhteenvedosta: "Aistillinen maailma" mielenä: George Berkeleyn vaikutuksesta Lewis leikitteli idealistisella viitekehyksellä, jossa fyysiset esineet ja aine ovat olemassa yksinomaan jumalallisen Hengen mielessä eivätkä itsenäisinä, aineellisina substanssina."
Platonilla tosiaan nous (mieli) on sielun korkein osasto. Ei ehkä sovi yhteen Berkeleyn ajatusten kanssa.
Mikä on Platonin aistimaailma?
AI: "Aistimaailma (Sensibilis): Epätäydellinen ja jatkuvassa muutoksessa oleva fyysinen todellisuus. Aistimaailman asiat ovat vain heijastuksia tai varjoja ideamaailman täydellisistä muodoista."
Jos ideat sijoitettaisiin Jumalan mieleen (kuten Augustinus teki), niin päästäisiin kai lähelle Berkeleytä. Jos aine on vain potentiaalisuutta (Aristoteles), niin oltaisiin kai vielä lähempänä Berkeleytä. Potentiaalinen kun ei varsinaisesti ole olemassa (kuin mielessä?).
Satukirjailijalla lähti satuili lapasesta.
Tai sitten hän totesi sen satuilun sairaan todellisuuden, ja muisti, että kaikkien päät katkotaan, jotka eivät kumarra puhuvaa Pedon kuvaa. Sitä aikaa elettiin vielä pitkälti tuonkin jälkeen vielä.
Luin sisällysluettelon ja muutaman sivun erästä Lewisin teosta. Järkytyin kun lapsuusmuistoja tulvahti mieleeni. Peruskoulun ala-asteen kaksi ensimmäistä vuotta meille opetettiin Lewisin filosofian mukaan kaikki. 1970-luvun alussa.
Ei ole ihme kiinnostus häntä kohtaan jos tuo ilmiö oli laajempikin Suomessa eikä vain paikallinen. Kasvatus on vallitsevien arvojen siirtämistä lapsille. Olikohan Kekkosen aikana idealismi sitten ykkönen. Syntyi mm. Vihreä puolue etc.
Siis mitä teille täsmällisesti ottaen opetettiin eka- ja tokaluokalla? Meille opetettiin ta-vaa-mis-ta ja laskemaan 2+2=4. Jos teille opetettiin filosofista idealismia ja Lewisin filosofiaa, niin täytyy sanoa, että koulun taso on laskenut sitten 70-luvun.
Jerry Lewis💥 & Tauno Palo.🔥
🎭
Aloin illalla lukea väitöskirjaa. Nukahdin kesken kaiken. Herätessäni huomasin edelleen lukeneeni väitöskirjaa. Merkillistä. Valitettavasti en muista mitä nukkuessani luin..
Minulle käy tuolla tavoin viikottain. Joskus on vaikea hahmottaa, mikä oikeasti on kirjasta.
Seuraava kohta pisti silmään. "Lewis hylkäsi realismin idealismin sijaan, toisin sanoen hän hylkäsi näkemyksen, jonka mukaan aine on perustavanlaatuisin todellisuus"
Eikös se, että aine on perustavanlaatuisin todellisuus ole materialismia, eikä suinkaan realismia?
Jos realismin mukaan on olemassa objektiivinen todellisuus, johon kuuluu vihreä ruoho, niin onko ruohon vihreys muka ainetta? Berkeleyn idealismiin ruohon vihreys sopisi hyvin. Oliko Berkeley siis oikeastaan realisti?
Biblicalpsychology.net sivustolla on mielenkiintoisesti kuvattu Lewisin kristillistä käsitykstä ihmisestä.
Kuten Paavali, Lewis kuvailee ihmistä koostuvana hengestä (pneuma), sielusta (psyche) ja ruumiista (soma).
Sekä Platonlla että Aristoteleellä hengen sijaan oli mieli (nous, älyllisen elämän, järjen ja mietiskelyn periaate).
Lewisis ymmärsi hengen olevan ihmisen korkein elementti mielen tai älyn sijaan.
Ihmisen henki vastaa Jumalan Hengelle (Pneuma), ja kun Hänen Henkensä koskettaa sitä, siitä tulee meidän näkökulmastamme Korkeampi Minä tai Uusi Ihminen, ja toisesta näkökulmasta (Jumalan Hengen näkökulmasta) meissä muodostuva Kristus.
Ja äly sekä järki tipahtivat pois - onhan Gal.3:13 Kristus kirottu Paavalin sanoin kiroukseksi.
Näiden näkemysten välillä ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriitaa. Platonin sieluun kuului kolme osaa (AI).
•Järkisielu (nous / logos): Sielun ylin osa, joka kykenee ajatteluun, viisauteen ja ikuisten ideoiden tajuamiseen.
• Intosielu (thymos): Tahdon, tunteiden ja urhoollisuuden keskipiste.
• Himosielu (epithymia): Aistilliset halut, viat ja ruumiilliset tarpeet.
Kun tämä yhdistetään rakenteeseen henki- sielu-ruumis saadaan
Henki
•Järkisielu
•Intosielu
•Himosielu
Ruumis
Henki voisi sisältää ideoita.
C. S. Lewisiä lukiessa kohtaa mielenkiintoisia ajatuksia. Esimerkiksi, että objektiivisesti taivas ja helvetti ovat sama paikka, mutta subjektiivisesti hyvinkin erilaisia. Toiselle taivas ja toiselle helvetti. Kiirastuli ei ole rangaistus synneistä vaan hengellisen puhdistuksen ja pyhittymisen paikka.
Niin, kun ajatellaan maapalloa maanpäällisenä taivaana tai maanpäällisenä helvettinä.
Kuitenkin ilmeisen tarkoitat, että henki ja sielu ovat pysyviä ominaisuuksia.?
Kuten "perisyntien" ja eri ihmisten perusluonteenomaisina valuvikoina.
Voiko siis jo tämän elämän aikana pyrkiä valuvioistaan eroon?
Ja kaikki ovat ainoastaan tahdotonta ihmismassaa. Välittämättä mistään mitään.
Voimme siis nähdä itsessämme muutakin, kuin tahdottoman ja uskottoman jumalanlapsen.
Ja ikuisenkin pahantekijän?
AI: "Filologi ja filosofi Barfield väitti, että runollinen mielikuvitus luo ja löytää aktiivisesti totuutta, kun taas Lewis väitti sen olevan puhtaasti koristeellista ja erillään objektiivisesta tiedosta."
Kuuntelin Niirasen ja Marjokorven keskustelua gnostilaisuudesta. Keskustelussa mainittiin juurikin mielikuvitus gnostilaisuuteen liittyen. Edustiko Barfield siis jonkinlaista gnostilaisuutta? Tulee mieleen Metan virtuaalimaailma. Luova mielikuvitus voi kai mennä joskus pahastikin harhateille. Muinoin puhuttiin ilmavaltojen ruhtinaasta. Ei ihme, että lestadiolaiset karsastavat jopa televisiota.
No, minä olen vaan yksinkertainen ihminen ja lukenut vähän kirjoja. Joten en osaa sanoa gnostilaisuuteen mitään. Ilmavallan hallitsijastakin on varmasti ollut kokemusta jo Raamatun kirjoittamisen aikana. Siis ruhtinaasta, kuten kirjoitit. Ymmärrän kyllä tuon televisio ja laestadios yhteyden, jotenkin. Eihän sieltä paljon muuta tule, kuin maailmaa, joka kanavalta ja väkivaltaa.
Vaikka urheilumiehiä olenkin enempi.
Luovuus onkin sitten mielenkiintoisempi tuttavuus, ja "luova hulluus". Olihan maapallokin litteä, kuin ropsu, eli pannukakku.
Luova hulluus on aikojen saatossa vienyt keksijänerojakin eteenpäin heidän eräänlaisten unien ja visioiden myötä, jopa ihmisen visioissa halutessaan lentää, kuin taivaanlinnut.
Tekniikka siis kehittyy. Ihmiset ei. Jotta niin muuttuvassa maailmassa me eletään.
Me nykyajan ihmiset vaan luulemme olevamme älykkäitä ja viisaita. Todellisuudessa olemme typeryksiä. Tyhmempiä, kuin historian ihmiset. Emmehän hallitse edes säitä. Tai maapallon pyörimistä. Joten aika tyhmiä me vaan ollaan, kuten tältäkin palstalta ja uutisista voi katsella.
Ja vaikka säänappi jossakin olisikin olemassa, niin voin taata, ettei se ole koskaan kohdallaan.
Ainaista kitinää ja rutinaa. Milloin kuuma, milloin kylmä...ja oi, voi...ja sais olla.
AI: Barfield omaksui Steinerin antroposofian, joka tulkitsee muinaisia gnostilaisia teemoja uudelleen nykyaikaiseksi.
Gnostilainen runollinen mielikuvitus oli yhteydessä viisauteen ja armoon eikä lainkaan totuuteen. Totuus ja viisaus ovat pienessä vastakkainasettelussa keskenään. Viisaus on runollista kun taas totuus on jähmeää.
Luin juuri Katolisen kirkon katekismusta. Siinä oli kolme toistensa kanssa liitossa olevaa teemaa.
Rakkaus + totuus, jähmeä, sovinnainen
Viisaus + armo, runollinen, luova
Usko + vanhurskaus, pakonomainen, kaiken jumaluuden tunnustaminen
Viisaus selitetään täysin Bhagavadgitan alussa. Se perustuu siihen että luovutaan kaikesta työn tulosten palkan himosta. Ei saa edes ajatella työnsä tuottavan jotakin hyötyä yhteisölle. Työ on vain velvollisuus. Viisaus on syvällisempää kuin totuus. Se on professori kun taas totuus on korkeintaan insinööri.
Lewis oli siis oikeassa. Viisaus ja runollinen mielikuvitus eivät pyri totuuteen.
Tämä on se, kun Jeesus on kirjoitettu sanomaan - kyllä te hyttysiä siivilöitte, mutta nielette kamelin, kun ei uskota Jeesusta, vaan uskotaankin Paavalia, kun ei ole niitä korvia kuulla, mistä syystä lopulta ne ensimmäisiksi itseään luulleet tulevatkin viimeisiksi.
Heh, viisautta on , kun luovutaan työn tulosten palkan himosta - ei saa ajatella, että tuottaa mitään hyötyä.
Ja Matteus 7 Jeesus sanoo, ettei jokainen, joka sanoo Herra, Herra pääse taivasten valtakuntaan, vaan se joka TEKEE taivaallisen isän tahdon.
Ja - huom! - kristinuskon kuuluukin aivan tarkoituksella olla täysin päinvastainen, ihan tunnustuksia myöten, Jeesushan on kirottuna helvetissä, kyllä kirkkoisät tiesivät, että mitä he tekivät ja mistä oli kyse.
Silloin olivat vain vaihtoehdot vähissä, kun kaikki, jotka eivät kumartaneet puhuvaa Pedon kuvaa tapettiin, he tekivät Paavalin opista peilikuvan, ja ymmärrys jäi uskojalle.
Katolisuus nyt sääti pahuutta, väittämällä, että kirkolle maksamalla kyllä tie keveni, mutta luterilaisuus ei säädä rahalla - se oli se Lutherin 'uskonpuhdistus'..
Edelleen on siiis kyse juutalaisuudesta ja ilmestyskirjan luvusta 13, mitä ei nyt pysty vain liberaalisti säätämään.
Eurovision laulukilpailutkaan eivät ole pelkkää musiikkia. Niissäkin on runollista mielikuvitusta. Maailmaa pyritään muuttamaan.
Mihin tämä tästä muuttuisi? Ei ainakaan paremmaksi. Maailmanlopun meinikiä tämä on ja ollut. Ja uskovaiset kiistelevät keskenään ettei tekoja tarvita, yksin usko riittää. Sillä sitten voi pestä kätensä ja olla hyvin mielin, kun uskoo, että ei tekoja tarvi.
Täytyy omata kyllä "välinpitämättömyyden perityn lahjan", ettei edes uskisten tarvi tehdä mitään. No, "lahjahan" se on tyhmyyskin.
Matka on pitkä, ja kivinen on tie.