Suomalaisten elämästä tulossa kurjaa.

Tai sit vois lakata syömästä, asumasta ja olemasta, vaihtoehto elämälle.

Keskivertosuomalaista ei paljon hetkauta.

Roskakoreilla on tunkua kun eläkeläiset kurkkivat onko tyhjiä tölkkejä.

Ei Suomen kansassa ole mitään vikaa. Se on ne toiset, jotka ovat saaneet ihmiset uskomaan siihen, että ollaan maailman onnellisimpia. Ja, että se on jostakin ylhäältä yhteiskunnan taholta annettua.
Ja toki näin hieman onkin, sillä hallinto voisi rankaistakin kansaa. Mutta uskomuksien kautta joita on rakennettu, ei ole tuotu esiin yksilöiden ja yhteisöjen merkitystä ja vastuuta siitä, että kun jokainen tekee sen mikä on oikein, niin vasta silloin on parhaat mahdollisuudet olla ajassa ja rakentaa tulevaa.
Kaikki ladut eivät ole vielä tehtyjä. Ja uudet mahdollisuudet voivat löytyä uusilta urilta, kun vanhojen reittien taitajat poistuvat. Tai hiihtämällä eri tavalla kuin aiemmin. Osa on vanhoja päämääriä, joista ei ilman kunnollista markkinointia ja tekemisen osaamista riitä kaikille. Ja sitten on ne asiat joita voidaan tehdä, mutta joissa tarvitaan näitä uusien latujen tekijöitä johonkin loogiseen päämäärän pääsemiseksi. Ja sitä osaamista kaivataan.

Kyllä se kurjistuminen jatkuu tulevaisuudessa. Jos työttömyys on nyt 15 %
niin tulevaisuudessa se on ainakin 25 % tai jopa enemmän.
Tulevaisuuden tutkijoiden mielestä jopa 30% ihmisistä tulee elämään pelkästään
tukien varassa lähes kerjäläiselämää ja toisella kolmanneksellakin
menee huonosti sillä he ovat pätkätöissä tai matalapalkkaisessa duunissa.