Homo sapiens on perinteisesti määritelty lajina, joka on kehittynyt tiedon, työkalujen ja sosiaalisten rakenteiden avulla. Tämä laji on elänyt pitkään kulttuurievoluution ehdoilla, jossa tieto ja taito ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle perinteisen kielen, kirjallisuuden ja institutionaalisten rakenteiden kautta.
-Tullut politiikaka joka katkaisee ihmisen osaamisen -vasemmisto.
"älä tee työtä, saat saman sossusta". Nämä vasemmistojohtaja laittaa kurjuuteen "älä huolehdi itsestäsi" Toisin kuin KESKUSTALAISET, jotka hankkii elantonsa omalla työllä, jopa sukupolvien jaksolla, kun jatketaan isiensä työtä. LAITETAAN KELLARIIN; JOTTA TALVELLAKIN hyvää omanmaan syötävää. Vasemmistolainen sanoo, ettei maataloutta tarvita, kaikki mukaansa saadaan kaupan hyllyiltä, käsitys puuttuu tovereilla mistä se ruoka kaupan hyllyille tulee.
Ihminen (homo sapiens) ei ole looginen kone vaan samalla myös sadistinen peto. Mikä kesyttää pedosta homo nexus kaltaisen enkelin?
Miten tekoäly ja robotiikka jäsentää nämä kaksi käsitettä? Jokainen meistä ihmisistä määrittää käsitteensä omalla tavallaan ja se epäilemättä poikkeaa myös algoritmien tavasta määritellä käsitteitämme. Ihmisen sanavarasto on vaatimaton, ei biljoonia sanoja kuten algortimien käytössä, ja sanat tahtovat olla nekin vahvasti myös tunnesanoja. Meillä Pohjolassa myös luonnon parantava voima – ”Vis medicatrix naturae”
Mikael Agricolan neroudesta alkaen suomen kieli ei ole kaikkein kehnoin väline tätä prosessia vuosikymmenet avatessani. Ruotsalaiset viivyttelivät yllättävän myöhään modernille ajallemme saakka hyväksyäkseen kielemme vaikkapa Pohjoismaiden yhteisen neuvoston yhdeksi sen virallisista kielistämme. He eivät pitäneet aluksi kieltämme kielenä lainkaan. Agricolan tavassa työskennellä oli jotain samaa kuin algoritmien tavassa työskennellä. Kielemme suvuttomana ja usein luontoa matkivana ja onomatopoeettisena sopii yllättävän hyvin myös algoritmien käyttöön.
On siis hyväksyttävää ja perusteltua avata avainkäsitteitä suomeksi ja suomalaisena koskien myös vaikkapa kuvataiteita ja sen nerojen tapaa ilmaista itseään. Silloin kun tavoite on löytää algoritmien kielimaailmaa.
-Tullut politiikaka joka katkaisee ihmisen osaamisen -vasemmisto.
"älä tee työtä, saat saman sossusta". Nämä vasemmistojohtaja laittaa kurjuuteen "älä huolehdi itsestäsi" Toisin kuin KESKUSTALAISET, jotka hankkii elantonsa omalla työllä, jopa sukupolvien jaksolla, kun jatketaan isiensä työtä. LAITETAAN KELLARIIN; JOTTA TALVELLAKIN hyvää omanmaan syötävää. Vasemmistolainen sanoo, ettei maataloutta tarvita, kaikki mukaansa saadaan kaupan hyllyiltä, käsitys puuttuu tovereilla mistä se ruoka kaupan hyllyille tulee.
Ihminen (homo sapiens) ei ole looginen kone vaan samalla myös sadistinen peto. Mikä kesyttää pedosta homo nexus kaltaisen enkelin?
Miten tekoäly ja robotiikka jäsentää nämä kaksi käsitettä? Jokainen meistä ihmisistä määrittää käsitteensä omalla tavallaan ja se epäilemättä poikkeaa myös algoritmien tavasta määritellä käsitteitämme. Ihmisen sanavarasto on vaatimaton, ei biljoonia sanoja kuten algortimien käytössä, ja sanat tahtovat olla nekin vahvasti myös tunnesanoja. Meillä Pohjolassa myös luonnon parantava voima – ”Vis medicatrix naturae”
Mikael Agricolan neroudesta alkaen suomen kieli ei ole kaikkein kehnoin väline tätä prosessia vuosikymmenet avatessani. Ruotsalaiset viivyttelivät yllättävän myöhään modernille ajallemme saakka hyväksyäkseen kielemme vaikkapa Pohjoismaiden yhteisen neuvoston yhdeksi sen virallisista kielistämme. He eivät pitäneet aluksi kieltämme kielenä lainkaan. Agricolan tavassa työskennellä oli jotain samaa kuin algoritmien tavassa työskennellä. Kielemme suvuttomana ja usein luontoa matkivana ja onomatopoeettisena sopii yllättävän hyvin myös algoritmien käyttöön.
On siis hyväksyttävää ja perusteltua avata avainkäsitteitä suomeksi ja suomalaisena koskien myös vaikkapa kuvataiteita ja sen nerojen tapaa ilmaista itseään. Silloin kun tavoite on löytää algoritmien kielimaailmaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lapsesi seuraava paras ystävä ei välttämättä ole ihminen.
Kolmasosa yhdysvaltalaisista nuorista käyttää tekoälykumppaneita sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin. Kolmasosa teini-ikäisistä sanoo myös, että he kokevat tekoälykeskustelut yhtä tyydyttävinä tai tyydyttävämpinä kuin keskusteluja, joita he käyvät ihmisten kanssa.
Hieno kopio mutta mistä?
Näkojään helpolla pääsee, kun roiskaisee jonkun muun kirjpittamaa.
Hän kertoo omia kirjoituksiaan hienona ihmisenä, osaavana. Tiedän frofessori tasoisen hienon kansalaisen. Kirkkonummella kartanossaan asuu. Aito keskustalainen, jolle poliiikka ei kaikki kaikessa kuin kommunisteilla.
VKKlaiset teki littumaassa sikanaudan! VKKlaisen ihmisen, joka on venäjäkiimainen ja ei kovinkaan rehellinen, eikä vierasta varastaa.