Ei mitään.
Molemmissa kuvitellaan, että on jotain yliluonnollisia voimia, jotka ohjaa asioita ja yllätys yllätys, niihin voi VAIKUTTAA!!
Tämä on mielestäni oleellista eli että uskotaan johonkin yliluonnolliseen ja samalla kuvitellaan, että voidaan Vaikuttaa siihen ;-)
Rukoilu, aneet, nöyryys jne ovat tapoja, joilla keksimäänsä yliluonnolliseen voimaan yrittää ihmisapina Homo Sapiens vaikuttaa.
Molemmissa kuvitellaan, että on jotain yliluonnollisia voimia, jotka ohjaa asioita ja yllätys yllätys, niihin voi VAIKUTTAA!!
Tämä on mielestäni oleellista eli että uskotaan johonkin yliluonnolliseen ja samalla kuvitellaan, että voidaan Vaikuttaa siihen ;-)
Rukoilu, aneet, nöyryys jne ovat tapoja, joilla keksimäänsä yliluonnolliseen voimaan yrittää ihmisapina Homo Sapiens vaikuttaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Äläpäs höpsi. tutustu vaikka "Martinin Piruihin", joka on tunnettu tapaus Ylöjärveltäö 1800-luvun lopulta.
Nämä henget toisinaan lennättelivät puukkoja ilmassa talon sisällä ja aiheuttivat sekasortoa muutoinkin. Leppeämmällä ja paremmalla päällä ollessaan ne kuitenkin saaattoivat kantaa talon sisälle vettä ja pilkkoa polttopuita ja auttaa muisakin arkiaskareissa.
Ihmiset ovat toki aikojen kuluessa uskoneet vaikka ja mihin, mutta ensimmäistäkään todistetta mistään yliluonnollisesta ei ole toistaiseksi esitetty.
Taikausko ja jumalusko ovat saman ilmiön kaksi tyyppiä, eikä niitä voi useinkaan edes erottaa toisistaan.
Tuota Ylöjärven tapausta puitiin oikeudessakin ja 15 valaehtoista todistusta annettiin poltergeist-ilmiöstä. Ja siihen aikaan oikeudessa ei juurikaan valehdeltu, koska vala tehtiin käsi Raamatulla ja uskontoa kunnioitettiin ja korkeampia voimia. Nykyäänhän asiat ovat vallan toisin.
Taikausko on humpuukia. Jumala on olemassa ja säätää ihmisten aivoja.
Jumalusko on Taikauskoa!
Usko ilmaiseen elämään on huithapelin usko siihen, että sossu on ikuisesti auki ja rahaa sataa, kun kädet ristissä ruikuttaa. Työtäpelkäävällä on oma paholainen, joka kuiskii töissäkäynnin kauheuksista.
Uskossa on hyvä elää ja uskonsa saa valita ihan itse. Tai lähiomainen/virkaihminen päättää puolestasi, mihin uskot.
Juuri nii oli pakko äänestää hyvää kommenttiasi.
Jumala on yksi ihmiskunnan historian suurimmista, syvimmistä ja moniulotteisimmista käsitteistä. Se, mitä Jumalalla tarkoitetaan, riippuu täysin siitä, keneltä kysytään – lähestymistapoja on niin uskonnollisia, filosofisia kuin kulttuurisiakin.
Tässä on katsaus siihen, miten Jumalaa ymmärretään eri näkökulmista:
1. Suuret uskonnot ja Jumalakuva
Uskonnot jaetaan usein sen mukaan, miten ne käsittävät jumaluuden:
Monoteismi (Yksijumalaisuus): Kristinusko, islam ja juutalaisuus opettavat, että on olemassa vain yksi, kaikkivoipa, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä Jumala, joka on luonut maailmankaikkeuden. Tässä perinteessä Jumala on usein persoona, jolla on tahto ja johon ihmisellä voi olla henkilökohtainen suhde.
Polyteismi (Monijumalaisuus): Esimerkiksi hindulaisuudessa (monine suuntauksineen) ja muinaisissa uskonnoissa (kuten kreikkalaisessa tai suomalaisessa muinaisuskossa) jumaluus näyttäytyy useana eri hahmona, joilla on omat vastuualueensa ja luonteenpiirteensä (esim. ukkosen jumala, rakkauden jumalatar).
Panteismi ja Panenteismi: Näissä näkemyksissä maailmankaikkeus ja Jumala ovat kietoutuneet yhteen. Panteismissa ajatellaan, että kaikkeus itsessään on Jumala (luonto ja pyhyys ovat yksi ja sama asia). Panenteismissa taas ajatellaan, että maailmankaikkeus sisältyy Jumalaan, mutta Jumala on myös jotain enemmän kuin pelkkä näkyvä maailma.
2. Filosofinen näkökulma
Filosofit ovat vuosituhansien ajan pohtineet Jumalan olemassaoloa ja luonnetta järjen ja logiikan keinoin. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet:
Alkusyy: Jos kaikella on syynsä, mikä aloitti maailmankaikkeuden? Filosofit (kuten Tuomas Akvinolainen) ovat kutsuneet Jumalaa "ensimmäiseksi liikuttajaksi" tai alkusyyksi, jota mikään muu ei ole luonut.
Kärsimyksen ongelma (Teodikean ongelma): Yksi filosofian vaikeimmista kysymyksistä kuuluu: Jos Jumala on kaikkivoipa ja täysin hyvä, miksi maailmassa on pahuutta ja kärsimystä? Tähän on etsitty vastauksia muun muassa ihmisen vapaasta tahdosta.
3. Erilaiset henkilökohtaiset vakaumukset
Ihmisten suhde Jumala-käsitteeseen vaihtelee laajasti:
Teisti: Ukoo Jumalan tai jumalien olemassaoloon.
Ateisti: Ei usko Jumalan tai minkään jumaluuden olemassaoloon.
Agnostikko: Ajattelee, että tieto Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta on ihmismielelle mahdotonta saavuttaa.
Spiritualisti: Saattaa uskoa korkeampaan voimaan, maailmankaikkeuden energiaan tai johonkin itseään suurempaan ilman, että sitoutuu mihinkään tiettyyn uskontoon tai valmiiseen Jumala-kuvaan.
Yhteenvetona: Jumala voi olla uskovalle rakastava isähahmo, filosofille maailmankaikkeuden perimmäinen totuus, mystikolle sanoinkuvaamaton kokemus ja epäilijälle ihmismielen luoma myytti. Se on käsite, joka peilaa ihmisen halua ymmärtää olemassaoloaan, moraaliaan ja paikkaansa maailmankaikkeudessa.
Mikä puoli tässä aiheessa kiinnostaa sinua eniten – haluaisitko kuulla lisää jostain tietysti uskonnosta, filosofisista pohdinnoista vai kenties siitä, miten Jumala-käsitys on muuttunut historian aikana?
>>Monoteismi (Yksijumalaisuus): Kristinusko, islam ja juutalaisuus opettavat, että on olemassa vain yksi, kaikkivoipa, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä Jumala, joka on luonut maailmankaikkeuden. Tässä perinteessä Jumala on usein persoona, jolla on tahto ja johon ihmisellä voi olla henkilökohtainen suhde>>
Tuo on kuitenkin usein kristittyjen parissa ymmärretty väärin. Raamatussa mainitaan esimerkiksi olentorymä nimeltä Watchers, jotka ovat enkelillisiä olentoja ja vartioivat ja valvovat ihmiskuntaa. Näin ollen on olemassa jonkinlainen Taivaan Hallinto täällä tämäån aurinkokunnan paikalllisstasoillakin ja jumalten hierarkia myös.
Lyhyesti, jumalusko on yksi taikauskon muoto.
Osa uskoo oven päällä olevaan hevosenkenkään ja osa johonkin raamattuun, valtaosa johonkin noiden sekasotkuun.