Ateistiset uskomukset

Ateismia voidaan määritellä sen mukaan mihin vakaumuksensa asettaa. Tietää kaiken, luulee tietävänsä, tietää että ei tiedä, tietää luulevansa jne.

Onko niin, että ns. pääjumaluudet ovat ateismin asia ja rationalistisuus asettautuu kyseeseen silloin kun keskustellaan ns. peikko ja keijumaailmasta, joka on esillä osan ateisteista kirjoituksissa?

Osa ateisteista kertoo, että varsinainen ateismi on neutraali, tai ei jollakin tavalla ota kantaa muihin "olentoihin, kuin jumaluuksiin. Tätä ei ole vielä oikein osattu perustella, miten asia menee ateistisen ideologian omaksuneiden keskuudessa.
Osassa ateismin muotoja on ilmeinen "herkkyys" sille, että arjen maailmassa asioita voidaan perustella?

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ateismia voidaan määritellä sen mukaan mihin vakaumuksensa asettaa. Tietää kaiken, luulee tietävänsä, tietää että ei tiedä, tietää luulevansa jne.

Onko niin, että ns. pääjumaluudet ovat ateismin asia ja rationalistisuus asettautuu kyseeseen silloin kun keskustellaan ns. peikko ja keijumaailmasta, joka on esillä osan ateisteista kirjoituksissa?

Osa ateisteista kertoo, että varsinainen ateismi on neutraali, tai ei jollakin tavalla ota kantaa muihin "olentoihin, kuin jumaluuksiin. Tätä ei ole vielä oikein osattu perustella, miten asia menee ateistisen ideologian omaksuneiden keskuudessa.
Osassa ateismin muotoja on ilmeinen "herkkyys" sille, että arjen maailmassa asioita voidaan perustella?

Lue lisää

Ateismi ei edellenkään ole maailmankatsomus/ideologia. Mihinkään muuhun kohtaan ei tulla vastaamaan, ennen kuin vihdoinkin myönnät tämän.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ateismia voidaan määritellä sen mukaan mihin vakaumuksensa asettaa. Tietää kaiken, luulee tietävänsä, tietää että ei tiedä, tietää luulevansa jne.

Onko niin, että ns. pääjumaluudet ovat ateismin asia ja rationalistisuus asettautuu kyseeseen silloin kun keskustellaan ns. peikko ja keijumaailmasta, joka on esillä osan ateisteista kirjoituksissa?

Osa ateisteista kertoo, että varsinainen ateismi on neutraali, tai ei jollakin tavalla ota kantaa muihin "olentoihin, kuin jumaluuksiin. Tätä ei ole vielä oikein osattu perustella, miten asia menee ateistisen ideologian omaksuneiden keskuudessa.
Osassa ateismin muotoja on ilmeinen "herkkyys" sille, että arjen maailmassa asioita voidaan perustella?

Lue lisää

Ateismi ei lähtökohtaisesti ole ideologia, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti uskon puutetta jumalien olemassaoloon. Se on vastaus vain yhteen ainoaan kysymykseen ("Onko jumalaa olemassa?"), eikä se sisällä tai määrää muita poliittisia tai yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ateismi ei edellenkään ole maailmankatsomus/ideologia. Mihinkään muuhun kohtaan ei tulla vastaamaan, ennen kuin vihdoinkin myönnät tämän.

Jos tahdot tehdä ideologisen matkan ateismin ytimeen voit tutustua siihen ao. linkkien artikkeleiden avulla. Voitaneen ehkä suoralta kädeltä hylätä ateismi on vakuumissa kasvanut teoria? Paitsi joissain erityistapauksissa, joissa halutaan osoittaa, joitakin vain ateismille mahdollisesti ominaisia piirteitä.

https://philosophynow.org/issues/165/Exploring_Atheism
https://secularismandnonreligion.org/articles/10.5334/snr.173
https://www.answers-in-reason.com/religion/atheism/evolution-of-atheism/

On mukavaa, että on ihmisiä, jotka haluavat oppia lisää ateismista ja keskustella siitä. Eräs vaihtoehto on myöntää, että ateismilla on historia ja erilaiset sovellukset sen eri aikoina erilaisissa yhteiskunnissa. Rajapintojensa kautta ateismi on ollut mukana monenlaisessa erilaisessa menossa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Jos tahdot tehdä ideologisen matkan ateismin ytimeen voit tutustua siihen ao. linkkien artikkeleiden avulla. Voitaneen ehkä suoralta kädeltä hylätä ateismi on vakuumissa kasvanut teoria? Paitsi joissain erityistapauksissa, joissa halutaan osoittaa, joitakin vain ateismille mahdollisesti ominaisia piirteitä.

https://philosophynow.org/issues/165/Exploring_Atheism
https://secularismandnonreligion.org/articles/10.5334/snr.173
https://www.answers-in-reason.com/religion/atheism/evolution-of-atheism/

On mukavaa, että on ihmisiä, jotka haluavat oppia lisää ateismista ja keskustella siitä. Eräs vaihtoehto on myöntää, että ateismilla on historia ja erilaiset sovellukset sen eri aikoina erilaisissa yhteiskunnissa. Rajapintojensa kautta ateismi on ollut mukana monenlaisessa erilaisessa menossa.

Lue lisää

Ateismi ei myöskään ole teoria. Ateismi on mielipide yhteen ainoaan kysymykseen.

Tuossa ekassa linkissäkin puhutaan ateistisista maailmankatsomuksista, mutta ateismi itsessään ei ole maailmankatsomus.

Ateismi = Ei maailmankatsomus
Ateismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Rationalismi, sekulaari humanismi, filosofinen naturalismi

Teismi = Ei maailmankatsomus
Teismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Juutalaisuus, Kristinusko, Islam

Ateismin väittäminen maailmankatsomukseksi olisi sama jos väittäisi tietokonetta itsessään käyttöjärjestelmäksi, vaikka sitä ei ole asennettu.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Ateismi ei myöskään ole teoria. Ateismi on mielipide yhteen ainoaan kysymykseen.

Tuossa ekassa linkissäkin puhutaan ateistisista maailmankatsomuksista, mutta ateismi itsessään ei ole maailmankatsomus.

Ateismi = Ei maailmankatsomus
Ateismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Rationalismi, sekulaari humanismi, filosofinen naturalismi

Teismi = Ei maailmankatsomus
Teismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Juutalaisuus, Kristinusko, Islam

Ateismin väittäminen maailmankatsomukseksi olisi sama jos väittäisi tietokonetta itsessään käyttöjärjestelmäksi, vaikka sitä ei ole asennettu.

Lue lisää

Kiitos mielipiteestä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kiitos mielipiteestä.

Se ei ole minun mielipiteeni, vaan ateismin määritelmä.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Ateismi ei myöskään ole teoria. Ateismi on mielipide yhteen ainoaan kysymykseen.

Tuossa ekassa linkissäkin puhutaan ateistisista maailmankatsomuksista, mutta ateismi itsessään ei ole maailmankatsomus.

Ateismi = Ei maailmankatsomus
Ateismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Rationalismi, sekulaari humanismi, filosofinen naturalismi

Teismi = Ei maailmankatsomus
Teismiin perustuvia maailmankatsomuksia = Juutalaisuus, Kristinusko, Islam

Ateismin väittäminen maailmankatsomukseksi olisi sama jos väittäisi tietokonetta itsessään käyttöjärjestelmäksi, vaikka sitä ei ole asennettu.

Lue lisää

>> Ateismi on mielipide yhteen ainoaan kysymykseen

Ateisti ei usko jumaliin. "En usko jumaliin" ei ole mielipide eikä väite, vaan toteamus ja itseä koskeva tosiasia. Vain väite "Ei ole jumalia" olisi mielipide.

"Eivät, kyseessä on aika yleinen kristittyjen olkinukke ja projisointi."

Missä tätä esiintyy? Voisi ajatella, että joissain esim. sulkeutuneimmissa ryhmissä voisi olla ajattelua, että heille on kertynyt kaikki erinomaisuus. Ja ulkopuolinen surkeus tietämättömyyssään lähestyisi pahuutta?

Voivat uskoa, esim. budhalaisuus, jotkut hinduismin suuntaukset etc.. Ateisti ei usko jumaliin. Jumalat ovat vain yksi yliluonnollinen elementti.

OK.

Anonyymi00018 kirjoitti:

"Eivät, kyseessä on aika yleinen kristittyjen olkinukke ja projisointi."

Missä tätä esiintyy? Voisi ajatella, että joissain esim. sulkeutuneimmissa ryhmissä voisi olla ajattelua, että heille on kertynyt kaikki erinomaisuus. Ja ulkopuolinen surkeus tietämättömyyssään lähestyisi pahuutta?

Voivat uskoa, esim. budhalaisuus, jotkut hinduismin suuntaukset etc.. Ateisti ei usko jumaliin. Jumalat ovat vain yksi yliluonnollinen elementti.

OK.

Lue lisää

"Missä tätä esiintyy?"

Uskonnollisessa fundamentalismissa, jossa mm. uskotaan Raamatun erehtymättömyyteen.

Mitä perusteita väitteiden perusteettomuudelle voidaan esittää? Ovatko perusteettomat väitteet materialistisia, "henkisiä", vai esim. joitain asioita tai seikkoja, joille ei ole voitu esittää vaikkapa tieteellistä selitystä?
Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mitä perusteita väitteiden perusteettomuudelle voidaan esittää? Ovatko perusteettomat väitteet materialistisia, "henkisiä", vai esim. joitain asioita tai seikkoja, joille ei ole voitu esittää vaikkapa tieteellistä selitystä?
Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?

Lue lisää

"Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?"

V: sellainen väite on perusteeton jolta puuttuu .. tadaa! Perustelut.

Anonyymi00011 kirjoitti:

"Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?"

V: sellainen väite on perusteeton jolta puuttuu .. tadaa! Perustelut.

Totta. Tuli lähinnä mieleen sellaiset perustelut, joiden syyt on jätetty kertomatta. Eli perusteluja, joiden takana olevia tietoja ei esitetä, mutta jotakin on kerrottu.

Palsta on kuitenkin keskustelua ateismista ja keskusteluun kuuluu perusteiden esittäminen niin, että niitä voidaan arvioida. Ja arvioida sitä, onko kyseinen peruste kyseiseen asiaan soveltuva? Sitä kautta ateismin aihepiiriin kuuluva.

Asian suhteen on erilaisia koulukuntia. Osa panostaa henkilökohtaiseen tunteeseen, tietoon tai kilvoitteluun. Siinä missä toinen osa pyrkii tuomaan esiin ateismin monimuotoisuutta, ateismin historiaa ja sen rajapintoja erilaisten aatteiden kanssa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mitä perusteita väitteiden perusteettomuudelle voidaan esittää? Ovatko perusteettomat väitteet materialistisia, "henkisiä", vai esim. joitain asioita tai seikkoja, joille ei ole voitu esittää vaikkapa tieteellistä selitystä?
Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?

Lue lisää

Väitteet ilman perusteita, voidaan myös hylätä ilman perusteita.

"Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?"

Väite on perusteeton, jos sen tueksi ei ole antaa todisteita.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Väitteet ilman perusteita, voidaan myös hylätä ilman perusteita.

"Se on kiinnostava argumentti, mikä on perusteeton?"

Väite on perusteeton, jos sen tueksi ei ole antaa todisteita.

Lue lisää

Väitteen todisteet vertaisarvioidaan niistä olemassa olevaa tietoa tai tiedon käyttötapoja vastaan.
Ja sitä kautta voidaan tuoda joitain puolia väitteiden "totuusarvosta" esille. Asiasta voi olla jo olemassa olevaa tutkimustietoa eri aikakausilta, tai se voi olla riittävän kiinnostava tutkittavaksi uutena asiana.
On kuitenkin niin, että asioihin on erilaisia lähestymistapoja. Joista esim. luonnontieteet faktisina seikkoina poikkeavat esim. humanistisesta lähestymiskulmasta. Ja näistä ateismi kuuluu lähinnä sellaisten "alojen" alaisuuteen, joissa tutkitaan ihmisten ajattelua, ajattelun perustelua ja sen mahdollisia seuraamuksia. Tosin on olemassa faktoja ihmisen ajattelun kokonaisvaltaisesta psykofyysisestä kokonaisuudestakin. Mutta sellainen on vuosien työn takana, joten mitään diagnoosin mahdollisuuksia tai paikkoja tuskin lienee? Mutta tästä olevan tiedon fragmentit ovat se kiinnostavin osa ateismia. Eli mistä käsitykset asioissa muodostuvat ja miten ne ilmenevät?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Väitteen todisteet vertaisarvioidaan niistä olemassa olevaa tietoa tai tiedon käyttötapoja vastaan.
Ja sitä kautta voidaan tuoda joitain puolia väitteiden "totuusarvosta" esille. Asiasta voi olla jo olemassa olevaa tutkimustietoa eri aikakausilta, tai se voi olla riittävän kiinnostava tutkittavaksi uutena asiana.
On kuitenkin niin, että asioihin on erilaisia lähestymistapoja. Joista esim. luonnontieteet faktisina seikkoina poikkeavat esim. humanistisesta lähestymiskulmasta. Ja näistä ateismi kuuluu lähinnä sellaisten "alojen" alaisuuteen, joissa tutkitaan ihmisten ajattelua, ajattelun perustelua ja sen mahdollisia seuraamuksia. Tosin on olemassa faktoja ihmisen ajattelun kokonaisvaltaisesta psykofyysisestä kokonaisuudestakin. Mutta sellainen on vuosien työn takana, joten mitään diagnoosin mahdollisuuksia tai paikkoja tuskin lienee? Mutta tästä olevan tiedon fragmentit ovat se kiinnostavin osa ateismia. Eli mistä käsitykset asioissa muodostuvat ja miten ne ilmenevät?

Lue lisää

"Väitteen todisteet vertaisarvioidaan niistä olemassa olevaa tietoa tai tiedon käyttötapoja vastaan."

Ongelma uskonnollisilla väitteissä on, ettei niiden tueksi ole todisteita mitä vertaisarvioida. Siksi ne ovat uskomuksia, eivät faktoja.

Muu osuutesi on sanasalaattia. Käytätkö puppugeneraattoria?

Anonyymi00019 kirjoitti:

"Väitteen todisteet vertaisarvioidaan niistä olemassa olevaa tietoa tai tiedon käyttötapoja vastaan."

Ongelma uskonnollisilla väitteissä on, ettei niiden tueksi ole todisteita mitä vertaisarvioida. Siksi ne ovat uskomuksia, eivät faktoja.

Muu osuutesi on sanasalaattia. Käytätkö puppugeneraattoria?

Lue lisää

"Ongelma uskonnollisilla väitteissä on, ettei niiden tueksi ole todisteita mitä vertaisarvioida. Siksi ne ovat uskomuksia, eivät faktoja."

On vaikeaa uskoa, että uskonnollisista väitteistä ei olisi tutkittua vertaisarvioitua tietoa. Kyse on vain siitä, mitkä väitteet on esitetty.
Eikä niillä oikeistaan ole merkitystä ateismin kannalta, ateismin "tehtävänä" on osoittaa ne väitteet todeksi, joita sen nimissä esitetään.

Anonyymi00020 kirjoitti:

"Ongelma uskonnollisilla väitteissä on, ettei niiden tueksi ole todisteita mitä vertaisarvioida. Siksi ne ovat uskomuksia, eivät faktoja."

On vaikeaa uskoa, että uskonnollisista väitteistä ei olisi tutkittua vertaisarvioitua tietoa. Kyse on vain siitä, mitkä väitteet on esitetty.
Eikä niillä oikeistaan ole merkitystä ateismin kannalta, ateismin "tehtävänä" on osoittaa ne väitteet todeksi, joita sen nimissä esitetään.

Lue lisää

"On vaikeaa uskoa, että uskonnollisista väitteistä ei olisi tutkittua vertaisarvioitua tietoa"

Kaikki sellaiset yritykset ovat vain johtaneet eri uskontojen suuntautumisten syntymiseen. Esimerkiksi väite onko Jeesus jumala vai jumalan profeetta ei ole johtanut konseksukseen teistien välillä, vaan on tapahtunut haarautuminen. Uskonnot sisältävät myös dogmeja, jotka tekevät vertaiarvioinnin mahdottomaksi.

Tuo on skeptismiä. Skeptikko on aina ateisti, mutta ateismi on skeptisyyttä vain jumalten suhteen.

Ateismin vastakohta on oikeastaan teismi, eikä kristinusko.

Olisiko hyvä, jos olisi olemassa jokin tapa lähestyä kysymyksiä niistä kulmista, joilla niissä olevia seikkoja voitaisiin selvittää, esim. ateismin tapauksessa jonkin ideologian kautta?
Hengelliset taipumukset ovat monesti sellaisia, että ateistit eivät niistä ilmeisesti mielellään kerro, mutta niistä oleva tieto kertoo, että ateismin hengellisyys voi olla, esim. maiseman katselemista ja siitä mukavan mielen tulemista. On tosin toki olemassa mm. ateistien UFO kohtaamisiakin jne.
Sitten on tietenkin erilaisten henkien hengellinen ateismi, joka sulkee vain jumaluudet pois. Tai hahmoja käytetään vain symboleina tai vertauskuvina. Siinä missä osa ateisteista palstalla on kertonut läheisistä suhteistaan pakanallisuuden vuodenkierron ja ikäkausien seremonioihin.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Olisiko hyvä, jos olisi olemassa jokin tapa lähestyä kysymyksiä niistä kulmista, joilla niissä olevia seikkoja voitaisiin selvittää, esim. ateismin tapauksessa jonkin ideologian kautta?
Hengelliset taipumukset ovat monesti sellaisia, että ateistit eivät niistä ilmeisesti mielellään kerro, mutta niistä oleva tieto kertoo, että ateismin hengellisyys voi olla, esim. maiseman katselemista ja siitä mukavan mielen tulemista. On tosin toki olemassa mm. ateistien UFO kohtaamisiakin jne.
Sitten on tietenkin erilaisten henkien hengellinen ateismi, joka sulkee vain jumaluudet pois. Tai hahmoja käytetään vain symboleina tai vertauskuvina. Siinä missä osa ateisteista palstalla on kertonut läheisistä suhteistaan pakanallisuuden vuodenkierron ja ikäkausien seremonioihin.

Lue lisää

"niissä olevia seikkoja voitaisiin selvittää, esim. ateismin tapauksessa jonkin ideologian kautta?"

Minkä ideologioiden kautta niitä voitaisiin selvittää? Kapitalismin, demokratian, vegetarismin, fasismin?

"Hengelliset taipumukset ovat monesti sellaisia, että ateistit eivät niistä ilmeisesti mielellään kerro, mutta niistä oleva tieto kertoo, että ateismin hengellisyys voi olla, esim. maiseman katselemista ja siitä mukavan mielen tulemista."

Puhut varmaan henkisyydestä? Maiseman katselemin voi aiheuttaa mukavan mielen, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ateismin kanssa. Se on ihan psykologinen juttu. Minä harrastan kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kielitiedettä, ne tuottavat minulle nautintoa, mutta ei ateismini vaikuta siihen mitenkään.

"On tosin toki olemassa mm. ateistien UFO kohtaamisiakin"

Eiköhän nuo "UFO-kohtaamiset" ole lähinnä uskonnon vaikutuspiirissä olevien hörhöjen heiniä. Hehän uskovat kaikkiin hassutuksiin herkkäuskoisuuttaan...

Anonyymi00028 kirjoitti:

"niissä olevia seikkoja voitaisiin selvittää, esim. ateismin tapauksessa jonkin ideologian kautta?"

Minkä ideologioiden kautta niitä voitaisiin selvittää? Kapitalismin, demokratian, vegetarismin, fasismin?

"Hengelliset taipumukset ovat monesti sellaisia, että ateistit eivät niistä ilmeisesti mielellään kerro, mutta niistä oleva tieto kertoo, että ateismin hengellisyys voi olla, esim. maiseman katselemista ja siitä mukavan mielen tulemista."

Puhut varmaan henkisyydestä? Maiseman katselemin voi aiheuttaa mukavan mielen, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ateismin kanssa. Se on ihan psykologinen juttu. Minä harrastan kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kielitiedettä, ne tuottavat minulle nautintoa, mutta ei ateismini vaikuta siihen mitenkään.

"On tosin toki olemassa mm. ateistien UFO kohtaamisiakin"

Eiköhän nuo "UFO-kohtaamiset" ole lähinnä uskonnon vaikutuspiirissä olevien hörhöjen heiniä. Hehän uskovat kaikkiin hassutuksiin herkkäuskoisuuttaan...

Lue lisää

"Puhut varmaan henkisyydestä? Maiseman katselemin voi aiheuttaa mukavan mielen, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ateismin kanssa. Se on ihan psykologinen juttu. Minä harrastan kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kielitiedettä, ne tuottavat minulle nautintoa, mutta ei ateismini vaikuta siihen mitenkään."

Voi olla, että puhun henkisyydestä. Ja ehkä se on oikeampi termi kuvaamaan yleisateistista suuntaumusta. Mainittu seikka ateismin henkisyydestä on mainittu eräässä teoksessa esimerkkinä ateismin henkisyyden kokemisesta. Muistaakseni siihen liitettiin tulkinnassa, että voi ihan vain olla olemassa osana luontoa, ikään kuin merkitystä lisäävänä seikkana. Koska vaikuttaa siltä, ateismin henkisyyteen on liitetty osassa sitä käsitteleviä kirjoituksia jumalaton merkitys. Uuskielessä luonnon voisi ehkä nimetä sattumustoksi?

"Eiköhän nuo "UFO-kohtaamiset" ole lähinnä uskonnon vaikutuspiirissä olevien hörhöjen heiniä. Hehän uskovat kaikkiin hassutuksiin herkkäuskoisuuttaan..."

Joidenkin lähteiden mukaan ufo kokemuksista tai pikemmin havainnoista 60% on ateistien tekemiä. Mutta mikä merkitys niille on annettu on ehkä erilainen ja annettujen merkityksien suhde ateistien ja ei ateistien joukossa on ehkä erilainen. Ateistien suurempaa osuutta asiassa voi ehkä selittää se, että heitä on ollut esim. sellaisissa ammateissa, joissa tunnistamattomiksi jääneitä lentäviä esineitä on voitu havaita enemmän? Mutta on internetissä ateisteina esiintyviä henkilöitä, jotka kertovat myös "kontakteista". Olipa se hömppää tai ei. Mutta sehän ja muut seikat voisivat juuri jäisi ateismista keskusteluun, jos ateismista ja ateistien havainnoista voitaisiin keskustella ilman ennakkosensuurin henkeä.

"Minkä ideologioiden kautta niitä voitaisiin selvittää? Kapitalismin, demokratian, vegetarismin, fasismin?"

Kaikkien noiden, ateismia on esiintynyt yhteiskunnissa historian aikana. Ja sille on annettu erilaisia merkityksiä. Mutta ateismia ei voi tulkita pelkästään näiden seikkojen valossa. Vaikka ateismi on muodostanut erilaisia rajapintoja monien eri aatteiden ja ideologioiden kanssa.

Jos on ollut virallisia doktriineja tai on mielipideilmasto, niin asettamalla kysymyksiä voidaan ateismin suhde tai osallisuus asioihin saada selville. Sekä näissä olleita eroavaisuuksia.

Anonyymi00029 kirjoitti:

"Puhut varmaan henkisyydestä? Maiseman katselemin voi aiheuttaa mukavan mielen, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ateismin kanssa. Se on ihan psykologinen juttu. Minä harrastan kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kielitiedettä, ne tuottavat minulle nautintoa, mutta ei ateismini vaikuta siihen mitenkään."

Voi olla, että puhun henkisyydestä. Ja ehkä se on oikeampi termi kuvaamaan yleisateistista suuntaumusta. Mainittu seikka ateismin henkisyydestä on mainittu eräässä teoksessa esimerkkinä ateismin henkisyyden kokemisesta. Muistaakseni siihen liitettiin tulkinnassa, että voi ihan vain olla olemassa osana luontoa, ikään kuin merkitystä lisäävänä seikkana. Koska vaikuttaa siltä, ateismin henkisyyteen on liitetty osassa sitä käsitteleviä kirjoituksia jumalaton merkitys. Uuskielessä luonnon voisi ehkä nimetä sattumustoksi?

"Eiköhän nuo "UFO-kohtaamiset" ole lähinnä uskonnon vaikutuspiirissä olevien hörhöjen heiniä. Hehän uskovat kaikkiin hassutuksiin herkkäuskoisuuttaan..."

Joidenkin lähteiden mukaan ufo kokemuksista tai pikemmin havainnoista 60% on ateistien tekemiä. Mutta mikä merkitys niille on annettu on ehkä erilainen ja annettujen merkityksien suhde ateistien ja ei ateistien joukossa on ehkä erilainen. Ateistien suurempaa osuutta asiassa voi ehkä selittää se, että heitä on ollut esim. sellaisissa ammateissa, joissa tunnistamattomiksi jääneitä lentäviä esineitä on voitu havaita enemmän? Mutta on internetissä ateisteina esiintyviä henkilöitä, jotka kertovat myös "kontakteista". Olipa se hömppää tai ei. Mutta sehän ja muut seikat voisivat juuri jäisi ateismista keskusteluun, jos ateismista ja ateistien havainnoista voitaisiin keskustella ilman ennakkosensuurin henkeä.

"Minkä ideologioiden kautta niitä voitaisiin selvittää? Kapitalismin, demokratian, vegetarismin, fasismin?"

Kaikkien noiden, ateismia on esiintynyt yhteiskunnissa historian aikana. Ja sille on annettu erilaisia merkityksiä. Mutta ateismia ei voi tulkita pelkästään näiden seikkojen valossa. Vaikka ateismi on muodostanut erilaisia rajapintoja monien eri aatteiden ja ideologioiden kanssa.

Jos on ollut virallisia doktriineja tai on mielipideilmasto, niin asettamalla kysymyksiä voidaan ateismin suhde tai osallisuus asioihin saada selville. Sekä näissä olleita eroavaisuuksia.

Lue lisää

"Kaikkien noiden, ateismia on esiintynyt yhteiskunnissa historian aikana."

Mikäpä sitten on ateismin ja vegetarismin suhde toisiinsa? Tai ehkä "rajapinta", jota terniä varmaan mieluummin käytät.

Luulen, että ateistit eivät kovin helposti usko "ufo-kokemuksiin", koska eivät ole niin herkkäuskoisia kuin uskovaiset. Mistä tiedetään, miten monet ateistit olisivat kokeneet ufo-kokemuksia? Onko heiltä kysytty, ovatko ateisteja, vai on se vain oletus?

Ateistien perusteet voivat perustua moniin eri seikkoihin. Eräs tapa keskustella ateismista on niiden käsitteleminen. Ateistien käsitykset perusteista muodostavat sen "kentän", miten ateismi ateistien näkemyksien mukaan muodostuu. Ja on ehkä hegemonialtaan lähinnä palstan tarkoitusta? Voi olla, että teisteilläkin on näkemyksiä ateismista, mutta niistä voi kysyä teismipalstoilta, jos niistä haluaa keskustella. Ja sitten on olemassa oleva tieto asiasta, johon ainakin ateistit näyttävät suhtautuvan varautuneesti.

Eli ateistit voivat uskoa mihin tahansa paitsi jumaluuksiin?

Mitä etua koko asiasta on, jos ateistit eivät suhtaudu kriittisesti asioihin tai niistä puhuminen on eräänlainen tabu?