Valtiovarainministeriön tunarit - Nollakoron lainat vaihtuvakorkoisiksi ja miljardien korkomenot

Hesarin Visiossa oli juttu Valtiokonttorin rahanlainauksesta takavuosina, kun lainoja sai nostaa nollakoroilla. Luottoluokitukseltaan hyvät valtiot nostivat nolla- ja miinuskorkoista lainaa vuosikymmeniksi, Itävalta jopa vuosisadaksi. Miten toimi Suomen valtio, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö?

Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. – HS Visio | HS.fi
https://www.hs.fi/visio/art-2000009911214.html

”Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.”

Korkoriski valitulla tasolla

”Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.”

Negatiivinen korko ei siis käynyt, koska se oli liian alhainen. Lehden arvion mukaan Suomen valtion korkokustannukset nousevat satoja miljoonia vuodessa niiden johdannaissopimusten vuoksi, joiden avulla pyrittiin ”valittuun tasoon”. Lehti vielä jatkaa, että Valtiokonttori on määrännyt johdannaissopimukset salaisiksi.

Kenen vika?

Valtiokonttori pesee kätensä ja toteaa, että he toimivat Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti.

Siksi HS Visio siirtyi kysymään asiaa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemeltä. Vastaus kuului:

”Ainakin ne ovat olleet valtiovarainministeriön määräyksen mukaista toimintaa.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko meidän määräys ja strategia ollut oikea. Kyseistä strategiaa on arvioitu VTV:n [Valtiontalouden tarkastusviraston] toimesta, ja heidän arviossaan strategiaa on pidetty onnistuneena ja parhaiden käytäntöjen mukaisena. Ulkoiset ja sisäiset työryhmät ovat pohtineet strategiaa viime vuosien aikana, eivätkä työryhmät ole löytäneet siitä ilmeisiä valuvikoja.”

Jotain logiikkaa toiminnan takaa sentään voi löytää. Kun valtio lainasi (ja lainaa edelleen) poikkeuksellisen paljon, lainaa pitää ottaa eri pituisissa sykleissä, jotta lainojen eräpäivät eivät kaikki sattuisi samalle vuodelle. Mutta kuin lainaa otetaan edelleenkin samaan tahtiin, tämä ei taida paljoa auttaa: lyhennyksiä sattuu silti paljon samoille vuosille.

Mikä riski on 10 – 30 vuoden nollakorkoisessa lainassa (velallisen kannalta)?

Ymmärrän riskien hallinnan tarpeen, mutta sitä en ymmärrä, mikä riski olisi ollut lainata negatiivisella korolla kymmeneksi vuodeksi tai nollakorolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi?

Riski olisi tietysti voinut olla se, että lähivuosina olisi voinut saada rahaa -5% korolla tai että valtion lainarahan tarve olisi lopahtanut yhtäkkiä, ja Valtiokonttorin kassa olisi ollut pullollaan rahaa. Ei kuulosta minusta kovin realistiselta.

Lisäksi järjestely vaatii 7 miljardin euron vakuudet

Jos se ei riitä, että nolla- ja miinuskorkojen aikaan ei ymmärretä hankkia pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, jatkoa seuraa.

Hesarin mukaan tehdyt johdannaisjärjestelyt vaativat lisäksi Suomen valtiolta 7 miljardin vakuudet. Vakuuksien määrä on kasvanut korkojen noustessa. Minä ymmärrän tämän niin, että valtio on kyllä lainannut kiinteäkorkoista rahaa, mutta sopinut markkinaosapuolten kanssa tämän muuttamisesta vaihtuvakorkoiseksi. Mukavaan lisähintaan tietenkin.

Hiljaiseksi vetää.

PS. Itävallan sadan vuoden lainan tuotto on tällä hetkellä 2,674%, eli markkinat uskovat pitkän ajan korkotason liikkuvan näillä main lähivuosikymmenet.
375
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

"Liian suuri virhe kerrottavaksi"

Ei tämmöisiä tehdä ellei joku hyödy jotenkin. Vai ei Suomessa muka ole korruptiota!
Eipä tarvitse ihmetellä miksi valtio on ylivelkaantunut ja näitä sitten koitetaan paikata veronkorotuksilla ja leikkauksilla. Joissain maissa syylliset kaivettaisiin esiin ja heille annettaisiin kenkää ja korvausvelvollisuus, mutta ei meidän maassa. Ensimmäiseksi VVM:n kokoomusvirkamiehistö pitäisi heittää pelolle.

Äänestä

Eikö valtionvarainministeri ole siis kuunnellut oman ministeriönsä asiantuntijavirkamiehiä? Vai olisiko virhe siinä, että hän olikin luottanut näihin ”viisaisiin” ja kuunnellut heitä…

Äänestä

VM arvioi myös 17 vuodessa Suomen talouskasvua yli 50 miljardia yläkanttiin kokoomus- tai kepujohtoisilla kausilla poliittisesti talousoikeistoväristen lasien takaa. Vasta Marinin vääränvärisen hallituksen aikana talousoptimismi muuttui. Orpon oikeistohallituskaudella ennusteet ovat taas olleet ylioptimistiset saman talousideologian jakavina, joten nyt yläkanttiin arviointi on jo varmasti ainakin 60 miljardissa eurossa.

Yli 50 miljardin euron huti VM:n talousennusteissa
https://www.salkunrakentaja.fi/2024/09/vm-talousennusteet/
Uskottavuus on joutunut yhä kovemmalle koetukselle valtionvarainministeriön talousennusteissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Hesarin Visiossa oli juttu Valtiokonttorin rahanlainauksesta takavuosina, kun lainoja sai nostaa nollakoroilla. Luottoluokitukseltaan hyvät valtiot nostivat nolla- ja miinuskorkoista lainaa vuosikymmeniksi, Itävalta jopa vuosisadaksi. Miten toimi Suomen valtio, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö?

Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. – HS Visio | HS.fi
https://www.hs.fi/visio/art-2000009911214.html

”Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.”

Korkoriski valitulla tasolla

”Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.”

Negatiivinen korko ei siis käynyt, koska se oli liian alhainen. Lehden arvion mukaan Suomen valtion korkokustannukset nousevat satoja miljoonia vuodessa niiden johdannaissopimusten vuoksi, joiden avulla pyrittiin ”valittuun tasoon”. Lehti vielä jatkaa, että Valtiokonttori on määrännyt johdannaissopimukset salaisiksi.

Kenen vika?

Valtiokonttori pesee kätensä ja toteaa, että he toimivat Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti.

Siksi HS Visio siirtyi kysymään asiaa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemeltä. Vastaus kuului:

”Ainakin ne ovat olleet valtiovarainministeriön määräyksen mukaista toimintaa.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko meidän määräys ja strategia ollut oikea. Kyseistä strategiaa on arvioitu VTV:n [Valtiontalouden tarkastusviraston] toimesta, ja heidän arviossaan strategiaa on pidetty onnistuneena ja parhaiden käytäntöjen mukaisena. Ulkoiset ja sisäiset työryhmät ovat pohtineet strategiaa viime vuosien aikana, eivätkä työryhmät ole löytäneet siitä ilmeisiä valuvikoja.”

Jotain logiikkaa toiminnan takaa sentään voi löytää. Kun valtio lainasi (ja lainaa edelleen) poikkeuksellisen paljon, lainaa pitää ottaa eri pituisissa sykleissä, jotta lainojen eräpäivät eivät kaikki sattuisi samalle vuodelle. Mutta kuin lainaa otetaan edelleenkin samaan tahtiin, tämä ei taida paljoa auttaa: lyhennyksiä sattuu silti paljon samoille vuosille.

Mikä riski on 10 – 30 vuoden nollakorkoisessa lainassa (velallisen kannalta)?

Ymmärrän riskien hallinnan tarpeen, mutta sitä en ymmärrä, mikä riski olisi ollut lainata negatiivisella korolla kymmeneksi vuodeksi tai nollakorolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi?

Riski olisi tietysti voinut olla se, että lähivuosina olisi voinut saada rahaa -5% korolla tai että valtion lainarahan tarve olisi lopahtanut yhtäkkiä, ja Valtiokonttorin kassa olisi ollut pullollaan rahaa. Ei kuulosta minusta kovin realistiselta.

Lisäksi järjestely vaatii 7 miljardin euron vakuudet

Jos se ei riitä, että nolla- ja miinuskorkojen aikaan ei ymmärretä hankkia pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, jatkoa seuraa.

Hesarin mukaan tehdyt johdannaisjärjestelyt vaativat lisäksi Suomen valtiolta 7 miljardin vakuudet. Vakuuksien määrä on kasvanut korkojen noustessa. Minä ymmärrän tämän niin, että valtio on kyllä lainannut kiinteäkorkoista rahaa, mutta sopinut markkinaosapuolten kanssa tämän muuttamisesta vaihtuvakorkoiseksi. Mukavaan lisähintaan tietenkin.

Hiljaiseksi vetää.

PS. Itävallan sadan vuoden lainan tuotto on tällä hetkellä 2,674%, eli markkinat uskovat pitkän ajan korkotason liikkuvan näillä main lähivuosikymmenet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu