Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
YLLÄOLEVA ON TÄYTTÄ ROSKAA
Etla on nostanut sisäisen devalvaation, kuten palkkamaltin, esiin yhtenä lääkkeenä vientikysynnän ja julkisen talouden oikaisemiseksi. Samalla järjestelmä herättää kritiikkiä, sillä sen pelätään aiheuttavan deflaatiota ja syventävän taantumaa, minkä vuoksi talouspolitiikassa suositaan usein mieluummin esimerkiksi tuottavuuden kasvattamista.
Sisäinen devalvaatio voi pahimmillaan laukaista tuottavuutta ja talouskasvua nakertavan itseään ruokkivan kierteen. Ilmiö on erityisen haitallinen silloin, kun yritykset pyrkivät korjaamaan heikkoa kilpailukykyään pikemminkin työvoimakustannuksia leikkaamalla kuin panostamalla tuottavuutta ja arvonlisää kasvattaviin investointeihin tai innovaatioihin.
Koska kilpailuetu perustuu halpaan työhön, yrityksillä ei ole taloudellista kannustinta tai varaa panostaa digitalisaatioon, automaatioon tai tutkimukseen (T&K). Tuotantotapa säilyy vanhanaikaisena, ja työntekijää kohden syntyvä arvo eli tuottavuus polkee paikallaan.
Koska työvoima on halpaa, vähemmän tuottavat ja matalan jalostusarvon yritykset ja toimialat pysyvät keinotekoisesti pystyssä. Sisäinen devalvaatio kasvattaa kotimaista velkaa ja vähentää säästämistä.
YLLÄOLEVA ON TÄYTTÄ ROSKAA
Etla on nostanut sisäisen devalvaation, kuten palkkamaltin, esiin yhtenä lääkkeenä vientikysynnän ja julkisen talouden oikaisemiseksi. Samalla järjestelmä herättää kritiikkiä, sillä sen pelätään aiheuttavan deflaatiota ja syventävän taantumaa, minkä vuoksi talouspolitiikassa suositaan usein mieluummin esimerkiksi tuottavuuden kasvattamista.
Sisäinen devalvaatio voi pahimmillaan laukaista tuottavuutta ja talouskasvua nakertavan itseään ruokkivan kierteen. Ilmiö on erityisen haitallinen silloin, kun yritykset pyrkivät korjaamaan heikkoa kilpailukykyään pikemminkin työvoimakustannuksia leikkaamalla kuin panostamalla tuottavuutta ja arvonlisää kasvattaviin investointeihin tai innovaatioihin.
Koska kilpailuetu perustuu halpaan työhön, yrityksillä ei ole taloudellista kannustinta tai varaa panostaa digitalisaatioon, automaatioon tai tutkimukseen (T&K). Tuotantotapa säilyy vanhanaikaisena, ja työntekijää kohden syntyvä arvo eli tuottavuus polkee paikallaan.
Koska työvoima on halpaa, vähemmän tuottavat ja matalan jalostusarvon yritykset ja toimialat pysyvät keinotekoisesti pystyssä. Sisäinen devalvaatio kasvattaa kotimaista velkaa ja vähentää säästämistä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lipposen hallitus tuli valtaan vuonna 1995 ja vähensi valtionvelkaa koko ajan aHON JA vIINASEN suurehkon työttömyyden ja velkaantumisen jäljiltä, se on kiintoisa ratkaisumalli menneestä. Tilanne on niin vakava, että jopa juustohöylä parantaa tilannetta, mutta juustohöylän tulee kohdentua kermajuustoon. On otettava sieltä, mistä saa, nyt näin ei tapahdu. Allaoleva kuoleman laakson kasvatin kuvaus on sikäli kuvaava, mutta vaaleihin lobbavien tutkimuslaitosten vääristellyt raportit päätöksenteon pohjaksi, huh huh. Paremminkin malliksi sopii Lipposen ja Ollilan sopimus toistensa menestyksen takaamiseksi, ei siis Kangasharjun ideologiaa tai jonkun kansanedustajan unelmia.
https://www.taloustaito.fi/blogit/juha-itkonen/suomen-taantuma-hakee-vertaistaan--pian-enaa-kreikka-pistaa-paremmaksi/#db456543
Kun kakku ei kasva, ainoa tapa kasvattaa omaa osuuttaan on ottaa muilta.
Mitä asialle voisi sitten tehdä? Kun heikosta menestyksestä kertoo suomalaisille, reaktio on tyypillisesti kaksiosainen: ensiksi haukutaan poliittiset vastustajat ja toiseksi tarjotaan oman ideologian mukaista talouspolitiikkaa.
Näin reagoidaan siis puoluekannasta riippumatta, ja on reagoitu jo toista vuosikymmentä. Syyllisten etsiminen ei tunnu auttavan ongelmiin. Ideologiat eivät tuota toimivia ratkaisuja.
Näiden sijaan ehdotan, että kuuntelisimme tiedettä ja soveltaisimme tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja. Voisimme kokeilla toteuttaa joitain niistä rakenneuudistuksista, joita kotimaiset ja kansainväliset riippumattomat tutkimuslaitokset meille tuputtavat vuodesta toiseen.
Lasse LaLa TUPO-Laatunen peräänkuuluttaa neuvottelun voimaan.
– En ole koskaan nähnyt ammattiyhdistysliikettä luokkavihollisena, kuten Wahlroos nykyisin näkee. Wahlroos ei myöskään tunne tekemiäni sopimuksia eikä niiden taustoja. Olen puhunut yhteistyön puolesta. Keskitettyjen ratkaisujen puolesta olen puhunut kriisitilanteissa. Wahlroos kuvittelee. Minä puhun faktoista, Laatunen kirjoittaa.
Tämän perään hän siteeraa Kauppalehdelle samana keväänä antamaansa haastattelua. Haastattelussa Laatunen kuvailee Wahlroosin näkemystä työmarkkinatoiminnasta liian ideologiseksi ja ennen kaikkea historiattomaksi.
Laatunen ottaa esimerkiksi vuosien 2014 ja 2017 välillä neuvotellun eläkeuudistuksen, joka nosti eläkeikää kahdella vuodella.
– Uudistuksesta ei syntynyt yhtäkään työtaistelua. Se kelpasi niin hallitukselle kuin eduskunnallekin ilman vastalauseita. Wahlroosin mallilla on eläkeiän nostossa edetty Ranskassa. Jatkuvia työtaisteluja kuukausikaupalla. Jokainen päätelköön, kumman malli on parempi, Laatunen toteaa.
Syntyi herrasväen emäntien ja kotirouvien takuueläke palkansaajien selkänahasta.
Kanjasharju ja Kullas vaikuttavat helppoheikeiltä, jotka myyvät tuotetta ymmärtämättä itsekään mitä ovat myymässä mutta heistä tuntuu hauskalta myydä sitä.
Eniten velkaa on ottanut porvarihallitus RKP, Kokoomus ja kepu. 1987 vuoteen 2015 mennessä Kokoomus on ollut mukana päättämässä noin 99 miljardin ja Keskusta noin 60 miljardin euron velanotosta.
2021 Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui julkisesti "ei ne valtion suuret menot vaan valtion suuret tulot". Kuinka sitten kävikään, Suurtuhlari Sanna olisi voinut sanoakin noin ilman muunneltua totuutta, mutta eihän Petteri vielä tuolloin ymmärtänyt ns. Petterin periaatetta, jonka mukaan ylennetään hierarkiassa yhä korkeampiin asemiin aikaisemman menestyksensä perusteella, kunnes he saavuttavat ”epäpätevyytensä tason” eli aseman, johon he eivät enää ole päteviä. Sille tasolle he myös jäävät, koska eivät enää ole riittävän päteviä, VAALITAPPIO. Lopulta organisaation kaikki paikat ovat täyttyneet työtehtäväänsä epäpätevistä työntekijöistä. HALLITUS!
"Koska kilpailuetu perustuu halpaan työhön, yrityksillä ei ole taloudellista kannustinta tai varaa panostaa digitalisaatioon, automaatioon tai tutkimukseen (T&K). Tuotantotapa säilyy vanhanaikaisena, ja työntekijää kohden syntyvä arvo eli tuottavuus polkee paikallaan."
Uskotko alottaja todellakin, että yrityksissä ajatellaan noin. Ihminen tekee tehollista työtä ehkä 30 - 35 tuntia viikossa ja 10,5 kk vuodessa. Automaatio voi työskennellä 24 tuntia vuookaudessa ja huoltokatkoja lukuunottatta vaikka lähes vuoden ympäri. Kumpi kiinnostaa yritysjohtoa?
Suomi on alihankintamaa, tehdään mitä ja paljonko milloinkin tilataan. Isoja investointeja ei silloin uskalleta tehdä.
Et ymmärrä, että maa on palveluelinkeinoista riippuvainen, ns. työperäistä maahanmuuttoa ei ole käytännössä. Tämä on sinun EK:n ja Kangasharjujen ajama agenda.
Tämä on klassinen tuottavuusloukku, joka heikentää yritysten ja koko kansantalouden pitkän aikavälin kilpailukykyä. Kun kilpailu perustuu pelkkään halpaan työhön, seurauksena on helposti noidankehä: matala tuottavuus estää investoinnit, ja ilman investointeja tuottavuus polkee edelleen paikallaan.
En haihattelisi automaatiosta mitään OL3 tilaajien maassa, mihin ei saada edes aurinkovoimaloita.
OLetko sinä tyhmä hullu, tottakai kilpailuetu perustuu halpaan työhön!
Tämä nyt näkyy monilla matalan katteen alalla, nimenomaan palveluissa franchising yrityksissä ja niiden pakkoyrittäjissä. Pelkkä välistäveto riittää etappisioille.