Tuomari määrää verensiirron 12-vuotiaalle tarvittaessa

En tiedä, arvostatko lainkaan Raamattua, Jumalan pyhän hengen tuotetta?

Mutta jos nyt sattuisit sitä hieman arvostamaan, niin vertaa 'tuomarin' päätöstä Jumalan päätökseen.

"10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 11 Veressä on elävän olennon elämänvoima. Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen. 12 Sen tähden minä sanon israelilaisille: yksikään teistä ei saa syödä verta, eikä sitä myöskään saa syödä kukaan teidän keskuudessanne asuva siirtolainen.

13 "Kun joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen pyydystää syötäväksi kelpaavan eläimen tai linnun, hänen tulee valuttaa sen veri maahan ja peittää veri hiekalla, 14 sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta" http://www.evl.fi/raamattu/1992/3Moos.17.html



"6 Näin siis on kaikki järjestetty. Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta. 7 Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. 8 Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan. 9 Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi. 10 Samalla tavoin kuin määräruoat ja määräjuomat ja erilaiset pesut nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin ja pätevät ainoastaan siihen asti, kun pysyvä järjestys astuu voimaan.

11 Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. 12 Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen. 13 Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, 14 kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.

15 Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön. 16 Liitto on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen. 17 Testamenttihan astuu voimaan vasta sen tekijän kuoltua; tekijänsä eläessä sitä ei voida koskaan panna täytäntöön. 18 Siksi ei ensimmäistäkään liittoa voitu vahvistaa ilman verta. 19 Luettuaan kansalle lain käskyt Mooses otti sonnien ja pukkien verta sekä vettä, punaista villaa ja iisopinvarsia ja vihmoi lain kirjan ja koko kansan 20 sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt." 21 Samalla tavoin hän vihmoi verta teltan ja kaikkien jumalanpalveluksessa käytettävien esineiden päälle. 22 Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.9.html


"9 Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jolla hänet itsensä on pyhitetty, ja häpäisee armon Henkeä! 30 Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut:

-- Minun on kosto, minä olen maksava,

sekä myös:

-- Herra on tuomitseva kansansa.

31 On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.10.html


""Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. 24 Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin. 25 Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa, 26 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. 27 Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. 28 Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: 29 karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.15.html

kysymykseesi kirjoitti:

En tiedä, arvostatko lainkaan Raamattua, Jumalan pyhän hengen tuotetta?

Mutta jos nyt sattuisit sitä hieman arvostamaan, niin vertaa 'tuomarin' päätöstä Jumalan päätökseen.

"10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 11 Veressä on elävän olennon elämänvoima. Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen. 12 Sen tähden minä sanon israelilaisille: yksikään teistä ei saa syödä verta, eikä sitä myöskään saa syödä kukaan teidän keskuudessanne asuva siirtolainen.

13 "Kun joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen pyydystää syötäväksi kelpaavan eläimen tai linnun, hänen tulee valuttaa sen veri maahan ja peittää veri hiekalla, 14 sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta" http://www.evl.fi/raamattu/1992/3Moos.17.html



"6 Näin siis on kaikki järjestetty. Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta. 7 Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. 8 Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan. 9 Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi. 10 Samalla tavoin kuin määräruoat ja määräjuomat ja erilaiset pesut nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin ja pätevät ainoastaan siihen asti, kun pysyvä järjestys astuu voimaan.

11 Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. 12 Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen. 13 Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, 14 kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.

15 Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön. 16 Liitto on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen. 17 Testamenttihan astuu voimaan vasta sen tekijän kuoltua; tekijänsä eläessä sitä ei voida koskaan panna täytäntöön. 18 Siksi ei ensimmäistäkään liittoa voitu vahvistaa ilman verta. 19 Luettuaan kansalle lain käskyt Mooses otti sonnien ja pukkien verta sekä vettä, punaista villaa ja iisopinvarsia ja vihmoi lain kirjan ja koko kansan 20 sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt." 21 Samalla tavoin hän vihmoi verta teltan ja kaikkien jumalanpalveluksessa käytettävien esineiden päälle. 22 Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.9.html


"9 Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jolla hänet itsensä on pyhitetty, ja häpäisee armon Henkeä! 30 Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut:

-- Minun on kosto, minä olen maksava,

sekä myös:

-- Herra on tuomitseva kansansa.

31 On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.10.html


""Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille. 24 Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin. 25 Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa, 26 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. 27 Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. 28 Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: 29 karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."" http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.15.html

Verensiirto EI OLE veren syömistä. Se on nestemäinen elinsiirto.

Lisäksi, vanhassa testamentissa kerrotaan tapauksista, joissa miehet söivät nälissään kiellettyä lihaa, jossa sen veri vielä oli. Koska oli kyse hädästä, heitä ei tuomittu. Eiköhän verensiirtokin anneta tuossa em. tapauksessa ihan sen vuoksi, että on kyse hädästä.

Jehovantodistajat unohtavat suuremmat periaatteet farisealaisia pilkkusääntöjä rustatessaan.

Oikaisija kirjoitti:

Verensiirto EI OLE veren syömistä. Se on nestemäinen elinsiirto.

Lisäksi, vanhassa testamentissa kerrotaan tapauksista, joissa miehet söivät nälissään kiellettyä lihaa, jossa sen veri vielä oli. Koska oli kyse hädästä, heitä ei tuomittu. Eiköhän verensiirtokin anneta tuossa em. tapauksessa ihan sen vuoksi, että on kyse hädästä.

Jehovantodistajat unohtavat suuremmat periaatteet farisealaisia pilkkusääntöjä rustatessaan.

3.Moos.17:10
"10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta"


>>"Kun Saulin sotilaat söivät lihaa verinensä, miksei heitä teloitettu sen mukaan, mitä Jumalan laki määräsi rangaistukseksi?

Nämä miehet kyllä rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, mutta heille on voitu osoittaa armoa, koska he kunnioittivat verta, vaikka heidän olisikin pitänyt ilmaista tuota kunnioitusta tunnollisemmin.

Harkitsehan tilannetta. Israelilaiset sotivat filistealaisia vastaan kuningas Saulin ja hänen poikansa Joonatanin johdolla. Juuri kun "Israelin miehet olivat – – ylen rasitetut" taistelusta, Saul teki hätäisen valan, jonka mukaan hänen miehensä eivät saaneet syödä mitään ennen kuin vihollinen olisi voitettu (1. Samuelin kirja 14:24). Pian hänen tekemänsä vala aiheutti ongelman.

Hänen miehensä olivat voittamaisillaan kiivaan taistelun, mutta ankara kamppailu alkoi vaatia veroansa. Miehet olivat nälkäisiä ja uuvuksissa. Mitä he tekivät tuossa äärimmäisessä tilanteessa? "Väki syöksyi saaliin kimppuun ja otti lampaita, raavaita ja vasikoita ja teurasti niitä paljaan maan päällä; ja väki söi lihan verinensä." (1. Samuelin kirja 14:32.)

Siten tehdessään Saulin miehet rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, aivan niin kuin jotkut heistä ilmoittivatkin Saulille sanoen: "Katso, väki tekee syntiä Herraa vastaan, kun syö lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33.) Laki tosiaankin sanoi, että eläimiä teurastettaessa veri oli vuodatettava pois ennen lihan syömistä. Jumala ei vaatinut palvelijoitaan ryhtymään mihinkään äärimmäisiin toimiin veren vuodattamiseksi pois. He voisivat osoittaa kunnioittavansa veren merkitystä vuodattamalla se kohtuullisen hyvin pois. (5. Mooseksen kirja 12:15, 16, 21–25.) Eläinten verta voitiin käyttää alttarilla uhritarkoitukseen, mutta sitä ei saanut syödä. Lain tahallisesta rikkomisesta oli rangaistuksena kuolema, sillä Jumalan kansalle oli sanottu: "Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön." (3. Mooseksen kirja 17:10–14.)

Rikkoivatko Saulin miehet tahallaan Lakia? Osoittivatko he suoranaista halveksuntaa verta koskevaa Jumalan lakia kohtaan? (Vrt. 4. Mooseksen kirja 15:30.)

Meidän ei tarvitse päätellä näin. Kertomus sanoo, että he teurastivat eläimet "paljaan maan päällä" ja söivät "lihan verinensä". He ovat siis voineet yrittää vuodattaa verta pois ainakin jossain määrin (5. Mooseksen kirja 15:23). He eivät kuitenkaan uupuneina ja nälkiintyneinä nostaneet teurastettuja ruhoja riippumaan riittävän pitkäksi aikaa, niin että veri olisi ehtinyt valua pois. He teurastivat lampaat ja karjan "paljaan maan päällä", mikä on voinut hidastaa veren valumista pois. Lisäksi he leikkasivat nopeasti lihaa ruhoista, jotka saattoivat lojua veressä. Vaikka heillä siis olisikin ollut mielessään Jumalan lain noudattaminen, he eivät käyttäneet oikeita menetelmiä eivätkä noudattaneet ohjeita riittävän tarkasti.

Siksi kävi niin, että "väki söi lihan verinensä", mikä oli syntiä. Saul tajusi tämän ja käski vierittää luokseen suuren kiven. Hän käski sotilaita: "Tuokaa jokainen härkänne ja lampaanne minun luokseni ja teurastakaa ne täällä. Sitten syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33, 34.) Syylliset sotilaat tottelivat, ja "Saul rakensi alttarin Herralle" (1. Samuelin kirja 14:35).

Sen ansiosta, että eläimet teurastettiin nyt kivellä, verta luultavasti vuoti riittävästi pois ruhoista. Eläinten liha syötiin kauempana teurastuspaikasta. Saul on saattanut kaataa osan vuodatetusta verestä alttarille pyytäessään Jumalan armoa niille, jotka olivat tehneet syntiä. Jehova osoitti armoa ilmeisesti siksi, että hän tiesi, millä tavalla sotilaat olivat yrittäneet vuodattaa verta pois siitä huolimatta, että he olivat uupuneita ja nälissään. Jumala on saattanut ottaa lisäksi huomioon sen, että Saulin tekemä harkitsematon vala ajoi hänen miehensä tuohon epätoivoiseen tilanteeseen.

Tämä kertomus osoittaa, että hätätilanteessakaan ei ole mitään syytä jättää Jumalan lakia huomiotta. Sen tulisi myös saada meidät tajuamaan, miten tarpeellista on harkita tarkkaan ennen kuin tekee valan, sillä hätiköiden lausuttu vala voi aiheuttaa ongelmia meille itsellemme ja toisille (Saarnaaja 5:3–5)"

Oikaisija kirjoitti:

Verensiirto EI OLE veren syömistä. Se on nestemäinen elinsiirto.

Lisäksi, vanhassa testamentissa kerrotaan tapauksista, joissa miehet söivät nälissään kiellettyä lihaa, jossa sen veri vielä oli. Koska oli kyse hädästä, heitä ei tuomittu. Eiköhän verensiirtokin anneta tuossa em. tapauksessa ihan sen vuoksi, että on kyse hädästä.

Jehovantodistajat unohtavat suuremmat periaatteet farisealaisia pilkkusääntöjä rustatessaan.

Mainitset, että
"Verensiirto EI OLE veren syömistä. Se on nestemäinen elinsiirto."

Miksi sitten kuitenkin otit yllä olevan lauseesi tueksi tämän kertomuksesi(alla olevan)?
"Lisäksi, vanhassa testamentissa kerrotaan tapauksista, joissa miehet söivät nälissään kiellettyä lihaa, jossa sen veri vielä oli. Koska oli kyse hädästä, heitä ei tuomittu. Eiköhän verensiirtokin anneta tuossa em. tapauksessa ihan sen vuoksi, että on kyse hädästä."

3.Moos.17:10 kirjoitti:

3.Moos.17:10
"10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta"


>>"Kun Saulin sotilaat söivät lihaa verinensä, miksei heitä teloitettu sen mukaan, mitä Jumalan laki määräsi rangaistukseksi?

Nämä miehet kyllä rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, mutta heille on voitu osoittaa armoa, koska he kunnioittivat verta, vaikka heidän olisikin pitänyt ilmaista tuota kunnioitusta tunnollisemmin.

Harkitsehan tilannetta. Israelilaiset sotivat filistealaisia vastaan kuningas Saulin ja hänen poikansa Joonatanin johdolla. Juuri kun "Israelin miehet olivat – – ylen rasitetut" taistelusta, Saul teki hätäisen valan, jonka mukaan hänen miehensä eivät saaneet syödä mitään ennen kuin vihollinen olisi voitettu (1. Samuelin kirja 14:24). Pian hänen tekemänsä vala aiheutti ongelman.

Hänen miehensä olivat voittamaisillaan kiivaan taistelun, mutta ankara kamppailu alkoi vaatia veroansa. Miehet olivat nälkäisiä ja uuvuksissa. Mitä he tekivät tuossa äärimmäisessä tilanteessa? "Väki syöksyi saaliin kimppuun ja otti lampaita, raavaita ja vasikoita ja teurasti niitä paljaan maan päällä; ja väki söi lihan verinensä." (1. Samuelin kirja 14:32.)

Siten tehdessään Saulin miehet rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, aivan niin kuin jotkut heistä ilmoittivatkin Saulille sanoen: "Katso, väki tekee syntiä Herraa vastaan, kun syö lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33.) Laki tosiaankin sanoi, että eläimiä teurastettaessa veri oli vuodatettava pois ennen lihan syömistä. Jumala ei vaatinut palvelijoitaan ryhtymään mihinkään äärimmäisiin toimiin veren vuodattamiseksi pois. He voisivat osoittaa kunnioittavansa veren merkitystä vuodattamalla se kohtuullisen hyvin pois. (5. Mooseksen kirja 12:15, 16, 21–25.) Eläinten verta voitiin käyttää alttarilla uhritarkoitukseen, mutta sitä ei saanut syödä. Lain tahallisesta rikkomisesta oli rangaistuksena kuolema, sillä Jumalan kansalle oli sanottu: "Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön." (3. Mooseksen kirja 17:10–14.)

Rikkoivatko Saulin miehet tahallaan Lakia? Osoittivatko he suoranaista halveksuntaa verta koskevaa Jumalan lakia kohtaan? (Vrt. 4. Mooseksen kirja 15:30.)

Meidän ei tarvitse päätellä näin. Kertomus sanoo, että he teurastivat eläimet "paljaan maan päällä" ja söivät "lihan verinensä". He ovat siis voineet yrittää vuodattaa verta pois ainakin jossain määrin (5. Mooseksen kirja 15:23). He eivät kuitenkaan uupuneina ja nälkiintyneinä nostaneet teurastettuja ruhoja riippumaan riittävän pitkäksi aikaa, niin että veri olisi ehtinyt valua pois. He teurastivat lampaat ja karjan "paljaan maan päällä", mikä on voinut hidastaa veren valumista pois. Lisäksi he leikkasivat nopeasti lihaa ruhoista, jotka saattoivat lojua veressä. Vaikka heillä siis olisikin ollut mielessään Jumalan lain noudattaminen, he eivät käyttäneet oikeita menetelmiä eivätkä noudattaneet ohjeita riittävän tarkasti.

Siksi kävi niin, että "väki söi lihan verinensä", mikä oli syntiä. Saul tajusi tämän ja käski vierittää luokseen suuren kiven. Hän käski sotilaita: "Tuokaa jokainen härkänne ja lampaanne minun luokseni ja teurastakaa ne täällä. Sitten syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33, 34.) Syylliset sotilaat tottelivat, ja "Saul rakensi alttarin Herralle" (1. Samuelin kirja 14:35).

Sen ansiosta, että eläimet teurastettiin nyt kivellä, verta luultavasti vuoti riittävästi pois ruhoista. Eläinten liha syötiin kauempana teurastuspaikasta. Saul on saattanut kaataa osan vuodatetusta verestä alttarille pyytäessään Jumalan armoa niille, jotka olivat tehneet syntiä. Jehova osoitti armoa ilmeisesti siksi, että hän tiesi, millä tavalla sotilaat olivat yrittäneet vuodattaa verta pois siitä huolimatta, että he olivat uupuneita ja nälissään. Jumala on saattanut ottaa lisäksi huomioon sen, että Saulin tekemä harkitsematon vala ajoi hänen miehensä tuohon epätoivoiseen tilanteeseen.

Tämä kertomus osoittaa, että hätätilanteessakaan ei ole mitään syytä jättää Jumalan lakia huomiotta. Sen tulisi myös saada meidät tajuamaan, miten tarpeellista on harkita tarkkaan ennen kuin tekee valan, sillä hätiköiden lausuttu vala voi aiheuttaa ongelmia meille itsellemme ja toisille (Saarnaaja 5:3–5)"

Jehovantodistaja,voisitko ystävällisesti kommentoida ketjun viestien alussa olevaa Hate.. juttua

3.Moos.17:10 kirjoitti:

3.Moos.17:10
"10 "Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta"


>>"Kun Saulin sotilaat söivät lihaa verinensä, miksei heitä teloitettu sen mukaan, mitä Jumalan laki määräsi rangaistukseksi?

Nämä miehet kyllä rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, mutta heille on voitu osoittaa armoa, koska he kunnioittivat verta, vaikka heidän olisikin pitänyt ilmaista tuota kunnioitusta tunnollisemmin.

Harkitsehan tilannetta. Israelilaiset sotivat filistealaisia vastaan kuningas Saulin ja hänen poikansa Joonatanin johdolla. Juuri kun "Israelin miehet olivat – – ylen rasitetut" taistelusta, Saul teki hätäisen valan, jonka mukaan hänen miehensä eivät saaneet syödä mitään ennen kuin vihollinen olisi voitettu (1. Samuelin kirja 14:24). Pian hänen tekemänsä vala aiheutti ongelman.

Hänen miehensä olivat voittamaisillaan kiivaan taistelun, mutta ankara kamppailu alkoi vaatia veroansa. Miehet olivat nälkäisiä ja uuvuksissa. Mitä he tekivät tuossa äärimmäisessä tilanteessa? "Väki syöksyi saaliin kimppuun ja otti lampaita, raavaita ja vasikoita ja teurasti niitä paljaan maan päällä; ja väki söi lihan verinensä." (1. Samuelin kirja 14:32.)

Siten tehdessään Saulin miehet rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, aivan niin kuin jotkut heistä ilmoittivatkin Saulille sanoen: "Katso, väki tekee syntiä Herraa vastaan, kun syö lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33.) Laki tosiaankin sanoi, että eläimiä teurastettaessa veri oli vuodatettava pois ennen lihan syömistä. Jumala ei vaatinut palvelijoitaan ryhtymään mihinkään äärimmäisiin toimiin veren vuodattamiseksi pois. He voisivat osoittaa kunnioittavansa veren merkitystä vuodattamalla se kohtuullisen hyvin pois. (5. Mooseksen kirja 12:15, 16, 21–25.) Eläinten verta voitiin käyttää alttarilla uhritarkoitukseen, mutta sitä ei saanut syödä. Lain tahallisesta rikkomisesta oli rangaistuksena kuolema, sillä Jumalan kansalle oli sanottu: "Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön." (3. Mooseksen kirja 17:10–14.)

Rikkoivatko Saulin miehet tahallaan Lakia? Osoittivatko he suoranaista halveksuntaa verta koskevaa Jumalan lakia kohtaan? (Vrt. 4. Mooseksen kirja 15:30.)

Meidän ei tarvitse päätellä näin. Kertomus sanoo, että he teurastivat eläimet "paljaan maan päällä" ja söivät "lihan verinensä". He ovat siis voineet yrittää vuodattaa verta pois ainakin jossain määrin (5. Mooseksen kirja 15:23). He eivät kuitenkaan uupuneina ja nälkiintyneinä nostaneet teurastettuja ruhoja riippumaan riittävän pitkäksi aikaa, niin että veri olisi ehtinyt valua pois. He teurastivat lampaat ja karjan "paljaan maan päällä", mikä on voinut hidastaa veren valumista pois. Lisäksi he leikkasivat nopeasti lihaa ruhoista, jotka saattoivat lojua veressä. Vaikka heillä siis olisikin ollut mielessään Jumalan lain noudattaminen, he eivät käyttäneet oikeita menetelmiä eivätkä noudattaneet ohjeita riittävän tarkasti.

Siksi kävi niin, että "väki söi lihan verinensä", mikä oli syntiä. Saul tajusi tämän ja käski vierittää luokseen suuren kiven. Hän käski sotilaita: "Tuokaa jokainen härkänne ja lampaanne minun luokseni ja teurastakaa ne täällä. Sitten syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä lihaa verinensä." (1. Samuelin kirja 14:33, 34.) Syylliset sotilaat tottelivat, ja "Saul rakensi alttarin Herralle" (1. Samuelin kirja 14:35).

Sen ansiosta, että eläimet teurastettiin nyt kivellä, verta luultavasti vuoti riittävästi pois ruhoista. Eläinten liha syötiin kauempana teurastuspaikasta. Saul on saattanut kaataa osan vuodatetusta verestä alttarille pyytäessään Jumalan armoa niille, jotka olivat tehneet syntiä. Jehova osoitti armoa ilmeisesti siksi, että hän tiesi, millä tavalla sotilaat olivat yrittäneet vuodattaa verta pois siitä huolimatta, että he olivat uupuneita ja nälissään. Jumala on saattanut ottaa lisäksi huomioon sen, että Saulin tekemä harkitsematon vala ajoi hänen miehensä tuohon epätoivoiseen tilanteeseen.

Tämä kertomus osoittaa, että hätätilanteessakaan ei ole mitään syytä jättää Jumalan lakia huomiotta. Sen tulisi myös saada meidät tajuamaan, miten tarpeellista on harkita tarkkaan ennen kuin tekee valan, sillä hätiköiden lausuttu vala voi aiheuttaa ongelmia meille itsellemme ja toisille (Saarnaaja 5:3–5)"

Miten kohdeltiin Israelilaista, joka söi lihaa verinensä? Mooseksen kirja antaa tarkat ohjeet.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

16."Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syyn alaiseksi"

Näin esimerkiksi israelilainen, joka oli eksynyt erämaahan, saattoi hätätilanteessa syödä lihaa vaikka raadosta. Eikä hänen olettettu enemmin kuolevan.

qwerty kirjoitti:

Miten kohdeltiin Israelilaista, joka söi lihaa verinensä? Mooseksen kirja antaa tarkat ohjeet.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

16."Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syyn alaiseksi"

Näin esimerkiksi israelilainen, joka oli eksynyt erämaahan, saattoi hätätilanteessa syödä lihaa vaikka raadosta. Eikä hänen olettettu enemmin kuolevan.

>> 14 sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta. 15 "Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas. 16 Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi." >> 3.Moos.17:14-16




"KEITÄ VERENSYÖMISKIELTO KOSKEE?

JEHOVA salli vedenpaisumuksen jälkeen Nooan ja hänen poikiensa liittää ruokavalioonsa eläinten lihan, mutta heitä kiellettiin ankarasti syömästä verta (1. Mooseksen kirja 9:1, 3, 4). Näin Jumala antoi säännöksen, joka ei koskenut ainoastaan Nooaa ja hänen lähiomaisiaan vaan koko sen jälkeen elänyttä ihmiskuntaa, koska kaikki vedenpaisumuksesta lähtien eläneet ihmiset ovat Nooan perheen jälkeläisiä.

Joseph Benson sanoi tämän kiellon pysyvyydestä: "Huomattakoon, että tätä verensyömiskieltoa, joka annettiin Nooalle ja kaikille hänen jälkeläisilleen ja joka toistettiin israelilaisille erittäin juhlallisesti Mooseksen järjestelmän alaisuudessa, ei ole koskaan kumottu, vaan se on päinvastoin vahvistettu Uudessa testamentissa, Apostolien tekojen 15. luvussa, ja se on siten jatkuvasti voimassa pysyvä velvollisuus." (Benson, Notes, 1839, I osa, s. 43.


MOOSEKSEN LAIN ALAISUUDESSA

Jehova sisällytti Nooalle annetun lain Israelin kansakunnan kanssa tekemäänsä lakiliittoon. Hän teki selväksi, että jokainen, joka jätti huomioon ottamatta Jumalan lain vaatiman menettelyn, vaikka vain tappaessaan eläimen, tuli "verivelkaiseksi" (3. Mooseksen kirja 17:3, 4). Ravinnoksi käytettävän eläimen veri piti vuodattaa maahan ja peittää tomuun (3. Mooseksen kirja 17:13, 14). Jokainen, joka söi minkä tahansa lihan verta, piti 'karsia pois kansansa keskuudesta'. Tämän veren pyhyyttä koskevan lain tahallinen rikkominen johti 'pois karsimiseen' surmaamalla. (3. Mooseksen kirja 17:10; 7:26, 27; 4. Mooseksen kirja 15:30, 31.)

M’Clintockin ja Strongin Cyclopeadiassa (1882, I osa, s. 834) sanotaan 3. Mooseksen kirjan 17:11, 12:sta: "Tämä jyrkkä määräys ei koskenut yksistään israelilaisia, vaan myös heidän keskuudessaan asuvia muukalaisia. Sen rikkomisesta määrätty rangaistus oli 'kansasta pois karsiminen', mikä näyttäisi tarkoittavan kuolemanrangaistusta (vrt. Heprealaisille 10:28:aan), vaikka onkin vaikea varmistautua siitä, pantiinko se toimeen miekalla vai kivittämällä."

Viidennen Mooseksen kirjan 14:21:ssä myönnettiin lupa myydä itsestään kuollut tai pedon raatelema eläin muukalaisasukkaalle tai vierasmaalaiselle. Näiden eläinten veren ja ravinnoksi teurastettujen eläinten veren välillä tehtiin siis ero. (Vrt. 3. Mooseksen kirja 17:14–16.) Israelilaiset ja ne muukalaisasukkaat, jotka omaksuivat tosi palvonnan ja tulivat lakiliiton alaisiksi, olivat velvollisia elämään tuon Lain korkeiden vaatimusten mukaisesti. Kaikkien kansakuntien ihmisiä sitoi 1. Mooseksen kirjan 9:3, 4:n vaatimus, mutta Jumala edellytti Lain alaisilta korkeampaa tasoa tuon vaatimuksen noudattamisessa kuin vierasmaalaisilta ja muukalaisasukkailta, joista ei ollut tullut Jehovan palvojia

KRISTILLISEN JÄRJESTELYN ALAISUUDESSA

Ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan hallintoelin teki pyhän hengen ohjauksessa verta koskevan päätöksen. Sen esittämä säädös kuuluu: "Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta. Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!" (Apostolien teot 15:22, 28, 29.) Kieltoon sisältyi liha, jossa oli vielä verta ("se, mikä on kuristettua")

Tällainen säädös perustuu pohjimmiltaan siihen verensyöntikieltoon, jonka Jumala antoi Nooalle ja hänen pojilleen ja näin ollen koko ihmiskunnalle. Sir Isaac Newton sanoi tästä kirjassaan The Chronology of Antient Kingdoms Amended (Dublin 1728, s. 184): "Tämä [veren karttamista koskeva] laki annettiin kauan ennen Mooseksen päiviä, sillä se annettiin Nooalle ja hänen pojilleen kauan ennen Abrahamin aikaa. Kun apostolit ja vanhimmat sitten Jerusalemin neuvostossa selittivät, että pakanat eivät olleet velvollisia ympärileikkauttamaan itseään eivätkä noudattamaan Mooseksen lakia, he eivät sisällyttäneet siihen tätä lakia veren ja sen karttamisesta, mikä on kuristettua, koska se oli vanhempi Jumalan laki, jota ei ollut annettu ainoastaan Abrahamin pojille vaan kaikille kansakunnille, kun ne asuivat yhdessä Sinearissa Nooan herruuden alaisina, ja samanlainen on laki, joka koski epäjumalille eli väärille jumalille uhratun lihan ja haureuden karttamista."

NOUDATETTU APOSTOLIEN AJOISTA LÄHTIEN

Jerusalemin neuvosto lähetti päätöksensä kristillisten seurakuntien noudatettavaksi (Apostolien teot 16:4). Noin seitsemän vuotta sen jälkeen kun Jerusalemin neuvosto julkaisi säädöksensä, kristityt noudattivat edelleen "päätöstä, että heidän tulee pysyä erossa siitä, mikä on epäjumalille uhrattua, sekä verestä ja siitä, mikä on kuristettua, ja haureudesta" (Apostolien teot 21:25). Ja yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 177, kun uskonnolliset viholliset syyttivät Lyonissa (nyk. Ranskassa) kristittyjä väärin lasten syömisestä, muuan Biblis-niminen nainen sanoi: "Kuinka nämä, jotka eivät saa syödä järjettömien eläinten verta, söisivät lapsia?" (Eusebiuksen Kirkkohistoria, suom. Ivar A. Heikel, V, 1:26.

Varhaiskristityt karttoivat kaikenlaisen veren syömistä. Tertullianus (n. 155 — j. 220) sanoi tästä: "Joutukoot erheenne häpeään kristittyjen edessä, sillä me emme sisällytä edes eläinten verta tavalliseen ruokavalioomme. Siitä syystä kartamme sitä mikä on kuristettua tai itsestään kuollutta, jotta emme millään tavoin saastuisi verestä, edes lihaan kätkeytyvästä. Lopuksi, kun te koettelette kristittyjä, te tarjoatte heille makkaroita, jotka ovat täynnä verta; te tiedätte tietysti varsin hyvin, että se on heidän keskuudessaan kiellettyä, mutta te haluatte saada heidät tekemään rikkomuksen." (Apology, IX, 13, 14.) Minucius Felix, noin vuonna 250 kuollut roomalainen lakimies, esitti saman ajatuksen kirjoittaessaan: "Meidän ei ole luvallista nähdä ihmisten teurastamista eikä kuulla siitä; me kavahdamme siinä määrin ihmisverta, että kartamme aterioillamme niiden eläintenkin verta, joita on käytetty ruokana." (Octavius, XXX, 6.)"

VIITE: Vartiotorni 1998, 15/2, Keitä verensyömiskielto koskee?

qwerty kirjoitti:

Miten kohdeltiin Israelilaista, joka söi lihaa verinensä? Mooseksen kirja antaa tarkat ohjeet.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

16."Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syyn alaiseksi"

Näin esimerkiksi israelilainen, joka oli eksynyt erämaahan, saattoi hätätilanteessa syödä lihaa vaikka raadosta. Eikä hänen olettettu enemmin kuolevan.

qwerty järkeilee:
"Näin esimerkiksi israelilainen, joka oli eksynyt erämaahan, saattoi hätätilanteessa syödä lihaa vaikka raadosta. Eikä hänen olettettu enemmin kuolevan."

Tarkoitatko tosiaankin, että raadon syömisen seurauksena ei voitu odottaa syöjän kuolevan? Kun ajattelemme sitä, missä lämpötiloissa mahdollinen raato oli, niin ymmärrämme myös mätänemisprosessin nopeuden. Ryokamyrkytys olisi noissa olosuhteissa väistämätön.

Oletko eri mieltä tästä?

Kalevi kirjoitti:

>> 14 sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima. Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima. Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta. 15 "Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas. 16 Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi." >> 3.Moos.17:14-16




"KEITÄ VERENSYÖMISKIELTO KOSKEE?

JEHOVA salli vedenpaisumuksen jälkeen Nooan ja hänen poikiensa liittää ruokavalioonsa eläinten lihan, mutta heitä kiellettiin ankarasti syömästä verta (1. Mooseksen kirja 9:1, 3, 4). Näin Jumala antoi säännöksen, joka ei koskenut ainoastaan Nooaa ja hänen lähiomaisiaan vaan koko sen jälkeen elänyttä ihmiskuntaa, koska kaikki vedenpaisumuksesta lähtien eläneet ihmiset ovat Nooan perheen jälkeläisiä.

Joseph Benson sanoi tämän kiellon pysyvyydestä: "Huomattakoon, että tätä verensyömiskieltoa, joka annettiin Nooalle ja kaikille hänen jälkeläisilleen ja joka toistettiin israelilaisille erittäin juhlallisesti Mooseksen järjestelmän alaisuudessa, ei ole koskaan kumottu, vaan se on päinvastoin vahvistettu Uudessa testamentissa, Apostolien tekojen 15. luvussa, ja se on siten jatkuvasti voimassa pysyvä velvollisuus." (Benson, Notes, 1839, I osa, s. 43.


MOOSEKSEN LAIN ALAISUUDESSA

Jehova sisällytti Nooalle annetun lain Israelin kansakunnan kanssa tekemäänsä lakiliittoon. Hän teki selväksi, että jokainen, joka jätti huomioon ottamatta Jumalan lain vaatiman menettelyn, vaikka vain tappaessaan eläimen, tuli "verivelkaiseksi" (3. Mooseksen kirja 17:3, 4). Ravinnoksi käytettävän eläimen veri piti vuodattaa maahan ja peittää tomuun (3. Mooseksen kirja 17:13, 14). Jokainen, joka söi minkä tahansa lihan verta, piti 'karsia pois kansansa keskuudesta'. Tämän veren pyhyyttä koskevan lain tahallinen rikkominen johti 'pois karsimiseen' surmaamalla. (3. Mooseksen kirja 17:10; 7:26, 27; 4. Mooseksen kirja 15:30, 31.)

M’Clintockin ja Strongin Cyclopeadiassa (1882, I osa, s. 834) sanotaan 3. Mooseksen kirjan 17:11, 12:sta: "Tämä jyrkkä määräys ei koskenut yksistään israelilaisia, vaan myös heidän keskuudessaan asuvia muukalaisia. Sen rikkomisesta määrätty rangaistus oli 'kansasta pois karsiminen', mikä näyttäisi tarkoittavan kuolemanrangaistusta (vrt. Heprealaisille 10:28:aan), vaikka onkin vaikea varmistautua siitä, pantiinko se toimeen miekalla vai kivittämällä."

Viidennen Mooseksen kirjan 14:21:ssä myönnettiin lupa myydä itsestään kuollut tai pedon raatelema eläin muukalaisasukkaalle tai vierasmaalaiselle. Näiden eläinten veren ja ravinnoksi teurastettujen eläinten veren välillä tehtiin siis ero. (Vrt. 3. Mooseksen kirja 17:14–16.) Israelilaiset ja ne muukalaisasukkaat, jotka omaksuivat tosi palvonnan ja tulivat lakiliiton alaisiksi, olivat velvollisia elämään tuon Lain korkeiden vaatimusten mukaisesti. Kaikkien kansakuntien ihmisiä sitoi 1. Mooseksen kirjan 9:3, 4:n vaatimus, mutta Jumala edellytti Lain alaisilta korkeampaa tasoa tuon vaatimuksen noudattamisessa kuin vierasmaalaisilta ja muukalaisasukkailta, joista ei ollut tullut Jehovan palvojia

KRISTILLISEN JÄRJESTELYN ALAISUUDESSA

Ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan hallintoelin teki pyhän hengen ohjauksessa verta koskevan päätöksen. Sen esittämä säädös kuuluu: "Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta. Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!" (Apostolien teot 15:22, 28, 29.) Kieltoon sisältyi liha, jossa oli vielä verta ("se, mikä on kuristettua")

Tällainen säädös perustuu pohjimmiltaan siihen verensyöntikieltoon, jonka Jumala antoi Nooalle ja hänen pojilleen ja näin ollen koko ihmiskunnalle. Sir Isaac Newton sanoi tästä kirjassaan The Chronology of Antient Kingdoms Amended (Dublin 1728, s. 184): "Tämä [veren karttamista koskeva] laki annettiin kauan ennen Mooseksen päiviä, sillä se annettiin Nooalle ja hänen pojilleen kauan ennen Abrahamin aikaa. Kun apostolit ja vanhimmat sitten Jerusalemin neuvostossa selittivät, että pakanat eivät olleet velvollisia ympärileikkauttamaan itseään eivätkä noudattamaan Mooseksen lakia, he eivät sisällyttäneet siihen tätä lakia veren ja sen karttamisesta, mikä on kuristettua, koska se oli vanhempi Jumalan laki, jota ei ollut annettu ainoastaan Abrahamin pojille vaan kaikille kansakunnille, kun ne asuivat yhdessä Sinearissa Nooan herruuden alaisina, ja samanlainen on laki, joka koski epäjumalille eli väärille jumalille uhratun lihan ja haureuden karttamista."

NOUDATETTU APOSTOLIEN AJOISTA LÄHTIEN

Jerusalemin neuvosto lähetti päätöksensä kristillisten seurakuntien noudatettavaksi (Apostolien teot 16:4). Noin seitsemän vuotta sen jälkeen kun Jerusalemin neuvosto julkaisi säädöksensä, kristityt noudattivat edelleen "päätöstä, että heidän tulee pysyä erossa siitä, mikä on epäjumalille uhrattua, sekä verestä ja siitä, mikä on kuristettua, ja haureudesta" (Apostolien teot 21:25). Ja yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 177, kun uskonnolliset viholliset syyttivät Lyonissa (nyk. Ranskassa) kristittyjä väärin lasten syömisestä, muuan Biblis-niminen nainen sanoi: "Kuinka nämä, jotka eivät saa syödä järjettömien eläinten verta, söisivät lapsia?" (Eusebiuksen Kirkkohistoria, suom. Ivar A. Heikel, V, 1:26.

Varhaiskristityt karttoivat kaikenlaisen veren syömistä. Tertullianus (n. 155 — j. 220) sanoi tästä: "Joutukoot erheenne häpeään kristittyjen edessä, sillä me emme sisällytä edes eläinten verta tavalliseen ruokavalioomme. Siitä syystä kartamme sitä mikä on kuristettua tai itsestään kuollutta, jotta emme millään tavoin saastuisi verestä, edes lihaan kätkeytyvästä. Lopuksi, kun te koettelette kristittyjä, te tarjoatte heille makkaroita, jotka ovat täynnä verta; te tiedätte tietysti varsin hyvin, että se on heidän keskuudessaan kiellettyä, mutta te haluatte saada heidät tekemään rikkomuksen." (Apology, IX, 13, 14.) Minucius Felix, noin vuonna 250 kuollut roomalainen lakimies, esitti saman ajatuksen kirjoittaessaan: "Meidän ei ole luvallista nähdä ihmisten teurastamista eikä kuulla siitä; me kavahdamme siinä määrin ihmisverta, että kartamme aterioillamme niiden eläintenkin verta, joita on käytetty ruokana." (Octavius, XXX, 6.)"

VIITE: Vartiotorni 1998, 15/2, Keitä verensyömiskielto koskee?

"Viidennen Mooseksen kirjan 14:21:ssä myönnettiin lupa myydä itsestään kuollut tai pedon raatelema eläin muukalaisasukkaalle tai vierasmaalaiselle. Näiden eläinten veren ja ravinnoksi teurastettujen eläinten veren välillä tehtiin siis ero."

Raamattu puhuu yllämainitussa jakeessa nimen omaan lihan syömisestä ei myymisestä.

'rikostutkija' kirjoitti:

Mainitset, että
"Verensiirto EI OLE veren syömistä. Se on nestemäinen elinsiirto."

Miksi sitten kuitenkin otit yllä olevan lauseesi tueksi tämän kertomuksesi(alla olevan)?
"Lisäksi, vanhassa testamentissa kerrotaan tapauksista, joissa miehet söivät nälissään kiellettyä lihaa, jossa sen veri vielä oli. Koska oli kyse hädästä, heitä ei tuomittu. Eiköhän verensiirtokin anneta tuossa em. tapauksessa ihan sen vuoksi, että on kyse hädästä."

Jehovantodistajathan rinnastavat verensiirron verensyöntiin ja vetoavat mm. vanhan testamentin verensyöntikieltoon. Tuo kielto ei ollut kuitenkaan ehdoton, vaan hätätilanteessa siitä sai joustaa. Jehovantodistajat eivät kuitenkaan jousta edes hätätapauksessa.

Eli rautalangasta.

1) Verensiirto ei ole veren syömistä.
2) Vaikka näin olisikin, ei tuo kielto ollut Raamatussa ehdoton, vaan hädässä siitä sai joustaa.

Vääntäen kirjoitti:

Jehovantodistajathan rinnastavat verensiirron verensyöntiin ja vetoavat mm. vanhan testamentin verensyöntikieltoon. Tuo kielto ei ollut kuitenkaan ehdoton, vaan hätätilanteessa siitä sai joustaa. Jehovantodistajat eivät kuitenkaan jousta edes hätätapauksessa.

Eli rautalangasta.

1) Verensiirto ei ole veren syömistä.
2) Vaikka näin olisikin, ei tuo kielto ollut Raamatussa ehdoton, vaan hädässä siitä sai joustaa.

Vääntäen vääntää rautalangasta:
"2) Vaikka näin olisikin, ei tuo kielto ollut Raamatussa ehdoton, vaan hädässä siitä sai joustaa."

Voisitko ystävällisesti tuoda esiin ne Raamatun kohdat, jotka antavat luvan rikkoa Jumalan lakia 'karta verta'?

qwerty kirjoitti:

"Viidennen Mooseksen kirjan 14:21:ssä myönnettiin lupa myydä itsestään kuollut tai pedon raatelema eläin muukalaisasukkaalle tai vierasmaalaiselle. Näiden eläinten veren ja ravinnoksi teurastettujen eläinten veren välillä tehtiin siis ero."

Raamattu puhuu yllämainitussa jakeessa nimen omaan lihan syömisestä ei myymisestä.

qwerty venyttelee:
>>Raamattu puhuu yllämainitussa jakeessa nimen omaan lihan syömisestä ei myymisestä.

tyuio kirjoitti:

qwerty venyttelee:
>>Raamattu puhuu yllämainitussa jakeessa nimen omaan lihan syömisestä ei myymisestä.

Vielä kerran yleisön pyynnöstä jae 15.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

kiitos... ja hyvää yötä

qwerty kirjoitti:

Vielä kerran yleisön pyynnöstä jae 15.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

kiitos... ja hyvää yötä

3.MOOS.17:10-16
"10. Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, syö verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa.
11. Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä.
12. Sentähden minä olen sanonut israelilaisille: Älköön kukaan teistä syökö verta; älköön myöskään muukalainen, joka asuu teidän keskellänne, syökö verta.
13. Ja kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan.
14. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri, jossa sen sielu on; sentähden minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön.
15. Ja jokainen, olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi.
16. Mutta jos hän ei pese vaatteitansa eikä pese ruumistansa, joutuu hän syynalaiseksi.""


>>"10. Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, syö verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa.
11. Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille"

>>"Ja kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan."

>>" Ja jokainen, olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi."

VERTAILE:

->"saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan."
->"verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa"

qwerty kirjoitti:

Vielä kerran yleisön pyynnöstä jae 15.

15."Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas."

kiitos... ja hyvää yötä

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/4Moos.19.html
>>11. Joka koskee kuolleen ihmisen ruumiiseen, kenen hyvänsä, olkoon saastainen seitsemän päivää.
12. Hän puhdistakoon itsensä tällä vedellä kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin hän tulee puhtaaksi. Mutta jos hän ei puhdistaudu kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin hän ei tule puhtaaksi.
13. Jokainen, joka koskee kuolleeseen, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, hän saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet hävitettäköön Israelista, koska puhdistusvettä ei ole vihmottu häneen; hän on saastainen, hänen saastaisuutensa pysyy hänessä yhä.
14. Tämä on laki: Kun joku kuolee telttamajassa, niin jokainen, joka menee siihen majaan, ja jokainen, joka on siinä majassa, olkoon saastainen seitsemän päivää.
15. Ja jokainen avoin astia, johon ei ole peitettä sidottu, olkoon saastainen.
16. Ja jokainen, joka ulkona kedolla koskee miekalla surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai ihmisluuhun tai hautaan, olkoon saastainen seitsemän päivää.
17. Mutta näin saastunutta varten otettakoon poltetun syntiuhrin tuhkaa ja kaadettakoon sen päälle astiaan raikasta vettä.
18. Ottakoon sitten joku, joka on puhdas, isoppikorren ja kastakoon sen siihen veteen ja pirskoittakoon sitä tuohon majaan ja kaikkiin sen esineihin ja ihmisiin, jotka siellä olivat, samoinkuin siihen, joka on koskenut luuhun tai surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai hautaan.
19. Ja se puhdas pirskoittakoon sitä saastuneeseen kolmantena ja seitsemäntenä päivänä ja puhdistakoon hänet seitsemäntenä päivänä. Sitten hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä, niin hän tulee illalla puhtaaksi.
20. Mutta joka on saastunut eikä puhdistaudu, se hävitettäköön seurakunnasta, koska hän on saastuttanut Herran pyhäkön eikä puhdistusvettä ole vihmottu häneen; hän on saastainen.
21. Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös. Mutta puhdistusveden pirskoittaja pesköön vaatteensa, ja se, joka koskee puhdistusveteen, olkoon saastainen iltaan asti.
22. Ja kaikki, mihin saastunut koskee, olkoon saastaista, ja se, joka koskee häneen, olkoon saastainen iltaan asti.">2. tahi jos joku tietämättään koskee johonkin saastaiseen, mihin tahansa, joko saastaisen metsäeläimen raatoon tai saastaisen kotieläimen raatoon tai saastaisen matelijan raatoon, ja on siten tullut saastaiseksi ja vikapääksi; >21. Jos joku koskee johonkin saastaiseen, mihin tahansa, joko ihmisen saastaan tahi saastaiseen karjaeläimeen tai mihin inhottavaan saastaan tahansa, ja syö yhteysuhriteuraan lihaa, joka on Herran oma, hänet hävitettäköön kansastansa.">15. Ja jokainen, olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, joka syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; niin hän tulee puhtaaksi.>6. niin jokainen, joka koskee johonkin sellaiseen, olkoon saastainen iltaan asti älköönkä syökö pyhistä lahjoista, ellei hän ole pessyt ruumistaan vedessä.>13. Jokainen, joka koskee kuolleeseen, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, hän saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet hävitettäköön Israelista, koska puhdistusvettä ei ole vihmottu häneen; hän on saastainen, hänen saastaisuutensa pysyy hänessä yhä.

Lankasakset kirjoitti:

Vääntäen vääntää rautalangasta:
"2) Vaikka näin olisikin, ei tuo kielto ollut Raamatussa ehdoton, vaan hädässä siitä sai joustaa."

Voisitko ystävällisesti tuoda esiin ne Raamatun kohdat, jotka antavat luvan rikkoa Jumalan lakia 'karta verta'?

Asiaa on käsitelty laajemmin täällä...

http://www.geocities.com/tsubadub/tiivis.html