Nykyhetkessä ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä ajassa on nimekkään norjalaisen historiantutkijan, professori Odd Arne Westadin mielestä useita yhteisiä piirteitä. Kolme niistä on erityisen silmiinpistäviä, hän sanoo ranskalaislehti l’Expressille.
– Niistä ensimmäinen lienee kaikille ilmeinen: elämme moninapaisessa maailmassa. Emme ole palaamassa kylmän sodan kaksinapaisuuteen emmekä vuoden 1991 jälkeen koettuun Yhdysvaltojen yksinomaiseen ylivalta-asemaan. Tällaista moninapaisuutta kukaan meistä ei ole oikeasti elinaikanaan kokenut. Lähimmän vastaavuuden löytämiseksi on palattava 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, amerikkalaisen Yalen huippuyliopiston historian ja kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Westad toteaa.
Toinen leimallinen yhtäläisyys on hänen mukaansa siinä, että kaikki suurvallat kilpailevat pääasiassa saman talousjärjestelmän sisällä, kun taas kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama leiri pyrki tuhoamaan globaalisti koko kapitalistisen järjestelmän ja korvaamaan se jollain täysin muulla. Tämäkin muistuttaa sata vuotta sitten vallinnutta asetelmaa.
– Valitettavasti näen monia yhtäläisyyksiä myös nykyisten alueellisten sotien ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden konfliktien välillä. Nykyajan sodat muistuttavat minua olemukseltaan silloisista jännitteistä, jolloin monet myös kuvittelivat konfliktien pysyvän hallittuina ja rajoittuvan niille alueille, joilla ne olivat alkaneet – Balkanille tai muualle, hän jatkaa.
Kun todellinen maailmanlaajuinen kriisi sitten kesällä 1914 – vastoin useimpia odotuksia – puhkesi, alueellisia konflikteja ei enää kyetty pitämään erillään toisistaan.
– Ne kaikki yhtyivät yhdeksi helvetiksi, joka laukaisi maailmansodan, hän kiteyttää.
– Niistä ensimmäinen lienee kaikille ilmeinen: elämme moninapaisessa maailmassa. Emme ole palaamassa kylmän sodan kaksinapaisuuteen emmekä vuoden 1991 jälkeen koettuun Yhdysvaltojen yksinomaiseen ylivalta-asemaan. Tällaista moninapaisuutta kukaan meistä ei ole oikeasti elinaikanaan kokenut. Lähimmän vastaavuuden löytämiseksi on palattava 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, amerikkalaisen Yalen huippuyliopiston historian ja kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Westad toteaa.
Toinen leimallinen yhtäläisyys on hänen mukaansa siinä, että kaikki suurvallat kilpailevat pääasiassa saman talousjärjestelmän sisällä, kun taas kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama leiri pyrki tuhoamaan globaalisti koko kapitalistisen järjestelmän ja korvaamaan se jollain täysin muulla. Tämäkin muistuttaa sata vuotta sitten vallinnutta asetelmaa.
– Valitettavasti näen monia yhtäläisyyksiä myös nykyisten alueellisten sotien ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden konfliktien välillä. Nykyajan sodat muistuttavat minua olemukseltaan silloisista jännitteistä, jolloin monet myös kuvittelivat konfliktien pysyvän hallittuina ja rajoittuvan niille alueille, joilla ne olivat alkaneet – Balkanille tai muualle, hän jatkaa.
Kun todellinen maailmanlaajuinen kriisi sitten kesällä 1914 – vastoin useimpia odotuksia – puhkesi, alueellisia konflikteja ei enää kyetty pitämään erillään toisistaan.
– Ne kaikki yhtyivät yhdeksi helvetiksi, joka laukaisi maailmansodan, hän kiteyttää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaipa se on tietty psykologinen kehityskaari, josta ihmiset ei pääse irti vaikka kuinka hokee ettei koskaan enää. Tulee uusia keltanokkasukupolvia, jotka toistaa samoja virheitä muka uusina ajatuksina.an.