Psalmit 31:1-25 FB38
[1] Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. [2] Herra, sinuun minä turvaan. Älä salli minun ikinä häpeään tulla, vapahda minut vanhurskaudessasi. [3] Kallista korvasi minun puoleeni, riennä, pelasta minut. Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat. [4] Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat. [5] Sinä päästät minut verkosta, jonka he ovat eteeni virittäneet, sillä sinä olet minun turvani. [6] Sinun käteesi minä annan henkeni, sinä, Herra, lunastat minut, sinä uskollinen Jumala. [7] Minä vihaan niitä, jotka seuraavat turhia epäjumalia, mutta minä turvaan Herraan. [8] Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset, [9] etkä jättänyt minua vihollisen valtaan, vaan asetit minun jalkani aukealle. [10] Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus; minun silmäni on surusta riutunut, niin myös minun sieluni ja ruumiini. [11] Sillä minun elämäni kuluu murheessa ja minun vuoteni huokauksissa. Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden, ja minun luuni ovat riutuneet. [12] Kaikkien ahdistajaini tähden minä olen pilkaksi tullut, ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni, peljätykseksi tuttavilleni; jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua. [13] Minä olen unhottunut ihmisten mielistä niinkuin kuollut, minä olen kuin rikottu astia. [14] Sillä minä kuulen monen parjaukset, kauhua kaikkialta, kun he keskenänsä pitävät neuvoa minua vastaan, aikovat ottaa minulta hengen. [15] Mutta sinuun, Herra, minä turvaan; minä sanon: "Sinä olet minun Jumalani". [16] Minun aikani ovat sinun kädessäsi, pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani. [17] Valista kasvosi palvelijallesi, pelasta minut armossasi. [18] Herra, älä salli minun tulla häpeään, sillä sinua minä huudan avukseni. Jumalattomat tulkoot häpeään, vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan. [19] Mykistykööt valheen huulet, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti. [20] Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä! [21] Sinä peität heidät kasvojesi suojaan ihmisten salavehkeiltä; sinä kätket heidät turvaan kielten riidalta. [22] Kiitetty olkoon Herra, sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa piiritetyssä kaupungissa. [23] Minä sanoin hädässäni: "Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä". Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä sinua huusin. [24] Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Herra varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin. [25] Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte.
https://bible.com/bible/365/psa.31.1-25.FB38
[1] Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. [2] Herra, sinuun minä turvaan. Älä salli minun ikinä häpeään tulla, vapahda minut vanhurskaudessasi. [3] Kallista korvasi minun puoleeni, riennä, pelasta minut. Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat. [4] Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat. [5] Sinä päästät minut verkosta, jonka he ovat eteeni virittäneet, sillä sinä olet minun turvani. [6] Sinun käteesi minä annan henkeni, sinä, Herra, lunastat minut, sinä uskollinen Jumala. [7] Minä vihaan niitä, jotka seuraavat turhia epäjumalia, mutta minä turvaan Herraan. [8] Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset, [9] etkä jättänyt minua vihollisen valtaan, vaan asetit minun jalkani aukealle. [10] Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus; minun silmäni on surusta riutunut, niin myös minun sieluni ja ruumiini. [11] Sillä minun elämäni kuluu murheessa ja minun vuoteni huokauksissa. Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden, ja minun luuni ovat riutuneet. [12] Kaikkien ahdistajaini tähden minä olen pilkaksi tullut, ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni, peljätykseksi tuttavilleni; jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua. [13] Minä olen unhottunut ihmisten mielistä niinkuin kuollut, minä olen kuin rikottu astia. [14] Sillä minä kuulen monen parjaukset, kauhua kaikkialta, kun he keskenänsä pitävät neuvoa minua vastaan, aikovat ottaa minulta hengen. [15] Mutta sinuun, Herra, minä turvaan; minä sanon: "Sinä olet minun Jumalani". [16] Minun aikani ovat sinun kädessäsi, pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani. [17] Valista kasvosi palvelijallesi, pelasta minut armossasi. [18] Herra, älä salli minun tulla häpeään, sillä sinua minä huudan avukseni. Jumalattomat tulkoot häpeään, vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan. [19] Mykistykööt valheen huulet, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti. [20] Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä! [21] Sinä peität heidät kasvojesi suojaan ihmisten salavehkeiltä; sinä kätket heidät turvaan kielten riidalta. [22] Kiitetty olkoon Herra, sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa piiritetyssä kaupungissa. [23] Minä sanoin hädässäni: "Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä". Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä sinua huusin. [24] Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Herra varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin. [25] Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte.
https://bible.com/bible/365/psa.31.1-25.FB38
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ongelman ydin selvisi heti toisella rivillä: Uskovaiset eivät osaa hävetä valintojaan, eikä siis kehittyä. Aivan kuin venäläiset.
Ihmiset ovat luopuneet JumalanSanasta ja hyljänneet Jumalan,
Seuraus?
Miettikää!