Venäjän ja Ukrainan sodassa käytetty lennokkiteknologia ei ole niin halpaa ja tehokasta kuin ehkä ajattelemme, kirjoittaa tohtori Justin Bronk.
Lennokit ja miehitettyä hävittäjäkalustoa tukevat miehittämättömät ”siipimiehet” eivät ole mikään patenttiratkaisu puolustusliitto Naton ilmasodankäyntikyvyn kasvattamiseen, varoittaa brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) ilmasodankäynnin tutkija tohtori Justin Bronk.
Bronkin mukaan miehittämättömän kaluston suunnittelijoille on suuri haaste saada aikaan käytännöllistä tulivoimaa, jotka lentävät tarpeellisilla nopeuksilla pitkiä matkoja sekä selviävät Venäjän kehittyneestä ilmapuolustusjärjestelmästä.
”Lisäksi tästä tulee koko ajan vaikeampaa, kun Venäjän ilmapuolustus kehittyy päivittäisessä taistelussaan Ukrainan nopeasti kasvavaa pitkän kantaman lennokki-iskukykyä vastaan.”
Bronkin mukaan niin Venäjä kuin Ukrainakin voivat yhden illan kuluessa ampua 250–500 pitkän kantaman hyökkäyslennokkia. Näistä suurin osa torjutaan edullisilla lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseilla, torjuntadroneilla sekä helikoptereilla sekä kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla. Pieni osa lennokeista pudotetaan ilmatorjuntaohjuksilla.
”Vain pieni osa pääsee kohteisiinsa, ja niistä vain pieni osa aiheuttaa kriittisiä vaurioita sotilas- tai teollisuuskohteisiin. Vain öljy- ja kaasuinfrastruktuuri on tarpeeksi haurasta ja helposti syttyvää niin, että pienet taistelukärjet aiheuttavat säännöllisesti näyttäviä tuloksia. Vain öljy- ja kaasuinfrastruktuuri on levinnyt niin laajalle, että sitä on vaikeaa puolustaa kerroksellisella ilmatorjunnalla.”
Lennokit ja miehitettyä hävittäjäkalustoa tukevat miehittämättömät ”siipimiehet” eivät ole mikään patenttiratkaisu puolustusliitto Naton ilmasodankäyntikyvyn kasvattamiseen, varoittaa brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) ilmasodankäynnin tutkija tohtori Justin Bronk.
Bronkin mukaan miehittämättömän kaluston suunnittelijoille on suuri haaste saada aikaan käytännöllistä tulivoimaa, jotka lentävät tarpeellisilla nopeuksilla pitkiä matkoja sekä selviävät Venäjän kehittyneestä ilmapuolustusjärjestelmästä.
”Lisäksi tästä tulee koko ajan vaikeampaa, kun Venäjän ilmapuolustus kehittyy päivittäisessä taistelussaan Ukrainan nopeasti kasvavaa pitkän kantaman lennokki-iskukykyä vastaan.”
Bronkin mukaan niin Venäjä kuin Ukrainakin voivat yhden illan kuluessa ampua 250–500 pitkän kantaman hyökkäyslennokkia. Näistä suurin osa torjutaan edullisilla lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseilla, torjuntadroneilla sekä helikoptereilla sekä kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla. Pieni osa lennokeista pudotetaan ilmatorjuntaohjuksilla.
”Vain pieni osa pääsee kohteisiinsa, ja niistä vain pieni osa aiheuttaa kriittisiä vaurioita sotilas- tai teollisuuskohteisiin. Vain öljy- ja kaasuinfrastruktuuri on tarpeeksi haurasta ja helposti syttyvää niin, että pienet taistelukärjet aiheuttavat säännöllisesti näyttäviä tuloksia. Vain öljy- ja kaasuinfrastruktuuri on levinnyt niin laajalle, että sitä on vaikeaa puolustaa kerroksellisella ilmatorjunnalla.”
Vastaukset 13
Vanhimmat
Laajalti on levinnyt virheellinen käsitys että parin sadan euron droonilla tuhotaan miljoonien arvoisia kohteita. Tosiasiassa edullisimmatkin taisteludroonit (iranilaiset) maksavat ylu 20 000 euroa ja yleisemmin hintahaarukka 40 000 eurosta useisiin miljooniin euroihin kappale.
Taannoin kiinalainen yhtiö ilmoitti kykenevänsä myymään hypersonic ohjuksia 99000 dollaria kappale.
Lastenrattailla maat vallataan varmemmin kuin teekeillä ja muilla torrakoilla.
Ja tuon idean kehitti jo kauan sitten eräskin Mohammed oppiinsa. "Make love, not war" saa uuden sisällön.
Mä en oo uskonut niiden olevan halpoja. On kuin jalkaväkimiinat, täysin hallitsemattomia uhreja. Harhautuu ja katoaa.
Niin, kerrotko millä sotilaallisella kaukovaikutuskyvyllä ei ole sitä mahollisuutta ettei tule "täysin hallitsemattomia" uhreja.
Tykistö voi ampua harhaan, ohjukset harhautuvat yms. eli mikä on sitten ratkaisusi?
Hintaa laskiesa pitää laskea mukkaan hävikki.
Jos 100kg trotyyliä kulljettava drooni maksaisi 100.000 (todennäköisesti maksaa enemmän) ja drooneista 1/25 pääsee ilmatorjunnasta läpi, niin tuo 100kg paukun toimittaminen kohteeseen maksoi 2.500.000.
Tomahawk maksaa ehkä 1.400.000e ja siinä on 120kg trotyyliä. Mikä on onnistumisprosentti?
Ei maksa noin paljoa. Halvalla sarjatuotettua kamaa. Hinta samaa luokkaa jonkun samankokoisen kiinanhalpistuotteen kanssa.
Hyvin nuo Ukrainan droonit on toimineet 1400km säteellä ainakin Venäjän öljynjalostamoihin ja kaasuntuottajiin.
Samoin ruskit on pulassa, kun droonit tuhoaa rekkaliikenteen, jolla yritetään huoltaa Krimiä. Ilmeisesti Kertsinsalmen siltaakaan ei ruskit halua juurikaan käyttää droonien pelossa.
ps ihmettelen, että miksi eivät upota sitä siltaa laivaväylän kohdalta vaikka meridrooneilla. Haluaako, että aika jokunen rekka yrittää sillan kautta ja sitten se tuhotaan.
Tämä ollut selvää monelle kun sotaa käyty jo 4 vuotta 3 kk. Tarvitaan muutakin kuin droonit. Muutoin käy näin.
Dronet voivat olla vain osa kokonaisuutta ei kokonaisuus.
Natossa luotetaan 50-luvun teknologiaan.
Ukrainalla ei ole ollut paljon vaihtoehtoja, kun ei Länsi myy sille Tomahawkeja tai muita kunnon ohjuksia. Ja onnistuuhan tuo öljytehtaiden. -satamien- ja -pumppausasemien tuhoaminen noilla drooneillakin.
Droonit ei korvaa hävittäjiä, eikä ohjuksia tai tykistöä, mutta ei ohjuksetkaan korvaa drooneja.
Kaikkia tarvitaan ja droonien torjuntaohjukset vielä kaupan päälle.
Pysyvä vaikutus drooneilla on maasodankäyntiin. Tiedusteludroonit tekevät taistelukentästä täysin "läpinäkyvän" jolloin joukkojen keskittäminen ja hyökkäysten valmistelu on vaikeaa. Joudutaan siirtymään pieniin iskujoukkoihin, joilla ei saada paljoa aikaan. Syntyy uudenlainen asemasota, jossa hajautetut joukot kyttäilevät toisiaan ja tekevät iskuja pienellä porukalla.