Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    SUVIVIRSI OSA SUOMALAISTA MIELENMAISEMAA

    AI-yhteenveto
    Suvivirsi (virsi 571, Jo joutui armas aika) otettiin Suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1701. Tämä tapahtui pian 1690-luvun tuhoisien nälkävuosien (suurten kuolonvuosien) jälkeen. Katastrofin ja toistuvien katovuosien jälkeen virren kiitos luonnon heräämisestä, auringon lämmöstä ja vihannoivista pelloista toi kansalle syvää toivoa.
    Suvivirren tausta ja merkitys
    Alkuperä: Virren on kirjoittanut ruotsalainen piispa Israel Kolmodin 1600-luvun lopulla. Suomenkieliseen virsikirjaan se saatiin 1701 ja se vakiintui osaksi suomalaista sielunmaisemaa.
    Nälkävuosien kaiku: Virren sanat saivat erityisen voimakkaan merkityksen 1600-luvun lopun nälkävuosien jälkeen, sillä sitä pidettiin kiitoksena Luojan hyvyydestä pahimman kurjuuden väistyttyä. Vastaavaa toivoa virsi edusti myös myöhempien suurten nälkävuosien (kuten 1860-luvun katovuosien) keskellä.
    Symboliikka: Virsi on ennen kaikkea kiitosvirsi elämästä ja luonnosta. Se sisältää rukouksen armon, valon ja tulevan sadon puolesta.
    2119
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Kumpi kauniimpaa kuunnella, suvivirsi, vai ählyjen ulina?

    Äänestä

    • 🇫🇮❤️🇫🇮

      Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    AI-yhteenveto
    Suvivirsi (virsi 571, Jo joutui armas aika) otettiin Suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1701. Tämä tapahtui pian 1690-luvun tuhoisien nälkävuosien (suurten kuolonvuosien) jälkeen. Katastrofin ja toistuvien katovuosien jälkeen virren kiitos luonnon heräämisestä, auringon lämmöstä ja vihannoivista pelloista toi kansalle syvää toivoa.
    Suvivirren tausta ja merkitys
    Alkuperä: Virren on kirjoittanut ruotsalainen piispa Israel Kolmodin 1600-luvun lopulla. Suomenkieliseen virsikirjaan se saatiin 1701 ja se vakiintui osaksi suomalaista sielunmaisemaa.
    Nälkävuosien kaiku: Virren sanat saivat erityisen voimakkaan merkityksen 1600-luvun lopun nälkävuosien jälkeen, sillä sitä pidettiin kiitoksena Luojan hyvyydestä pahimman kurjuuden väistyttyä. Vastaavaa toivoa virsi edusti myös myöhempien suurten nälkävuosien (kuten 1860-luvun katovuosien) keskellä.
    Symboliikka: Virsi on ennen kaikkea kiitosvirsi elämästä ja luonnosta. Se sisältää rukouksen armon, valon ja tulevan sadon puolesta.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu