Ei siis loiskuntaa vaan kuntia, jotka ovat muiden kuntien loisia.
Samalla, kun SDP haluaa kannattajilleen aatelisarvon ilman työvelvoitetta, se haluaa mallin, jossa muut maksavat kaiken. Onhan se selvää, että jos kunnasta puolet loisii, niin muut maksaa heidän elämisensä.
SDP:n kannalta syntyy hankala tilanne koska vasemmistolaisissa kunnissa SDP:n kannattaja maksaisi SDP:n kannattajan loisimisen. Eihän se sovi, että vasemmistolainen itse maksaa mitään!
SDP haluaakin, että sen sijaan, että kunta itse pitää huolen elinkeinoistaan ja toimii niin, että kunnassa kannattaa tehdä töitä, jaetaankin kulut valtion maksettavaksi. Sillä tavalla voidaan tehdä persaukisia kuntia, jotka rakentelevat ratikoita ja muuta kivaa omille työttömille eikä tarvitse kantaa huolta rahasta.
Toki toiset kunnat joutuvat ahkeroimaan kahta kauheammin, mutta se ei vasemmistoa haittaa koska ahkerat eivät kuulu sen äänestäjiin.
SDP ajaa loiskuntamallia
8
93
Vastaukset
- Anonyymi00001
Malli ei poikkea paljoa Kokoomuksen bilekuntamallista.
Siinä myös on kaksi kuntaa, toisella on vastuu ja toinen tekee vain jotain pientä. Vain sen verran, että voi pitää oman hallinnon ja kaikki poliittiset virkamiehet ja kupata rahaa kansalaisilta.
Harkimo sanoo suoraan, että kuntia on liikaa. Se on kaikille selvä, mutta Keskusta ei suostu siihen, ettei kunnasta puolet ole julkishallinnon paperinpyörittäjänä.
Ajatelkaa vaikka Lestijärveä. Työikäistä väestöä on 250 ja erilaisissa kunnan tehtävissä ja valtuustoissa on 70 ihmistä. Mitä siitäkin tulisi, jos niille ei olisi enää sivistyvaliokuntapaikkaa tai jotain muuta erittäin tärkeää tehtävää?- Anonyymi00002
Tuossa on vain kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja lautakunnat
Ne ovat luottamustoimia, joista vain kunnanjohtaja on virassa.
Näiden lisäksi töissä on reilut 70 ihmistä mm. opettajina jne.
Eli 60% kuntalaisista saa palkkansa tai ainakin rahaa julkishallinnosta.
Se on helvetinmoinen kuppaus. - Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
Tuossa on vain kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja lautakunnat
Ne ovat luottamustoimia, joista vain kunnanjohtaja on virassa.
Näiden lisäksi töissä on reilut 70 ihmistä mm. opettajina jne.
Eli 60% kuntalaisista saa palkkansa tai ainakin rahaa julkishallinnosta.
Se on helvetinmoinen kuppaus.Pitää laskea myös mukaan saikuttaminen.
Yksityisellä puolella saikkupäiviä on 5 vuodessa, Lestijärven kunnalla 10.
- Anonyymi00004
Aloittaja kirjoittelee omiaan perustelematta mitenkään väitteitään: "... sillä tavalla voidaan tehdä persaukisia kuntia, jotka rakentelevat ratikoita ja muuta kivaa omille työttömille eikä tarvitse kantaa huolta rahasta... Toiset kunnat joutuvat ahkeroimaan kahta kauheammin... ahkerat eivät kuulu äänestäjiin..."
Mistähän aloittajan höpöttelystä oikaisu aloitettaisiin?
Teollistumisen myötä maaseutu autioitui. Pellot paketoitiin ja osa pienviljelijäperheiden nuorista jäi töttömiksi ilman koulutusta. Pitäjiin jäivät suurtilat, jotka nyt näyttävät olevan vaikeuksissa kustannusten nousun takia ja myös suurtyöttömyyden takia, kun suomalaisilla pienituloisilla ja työttömillä ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita.
"Kuntien ahkeroinnilla" aloittaja tarkoittanee kuntien työllisyyden hoitoa, minkä hallitus siirsi takaisin kunnille ehkä juuri aiheuttamansa suurtyöttömyyden takia. Suomessa on EU:n pahin työttömyys.
Kunnat tarvitsevat koulutettua työvoimaa sekä rakenteiden uudistamiseksi että siirryttäessä digiaikaan, kun tekoälyagentit tulevat ja maaseutukuntien ikäihmiset ovat vailla digitaitoja (huijareiden armoilla).
Mistä maaseudun kunnat saavat koulutettua työvoimaa, kun hallitus vähentää aikuiskoulutuksen määrärahoja eikä tekoälykoulutusta tueta, jotta niitä uusia innovaatioita syntyisi? Kuntien valtuustoissa suurin osa lienee oikeistopuolueiden edustajia, keskusta ja kokoomus etunenässä, persujen kannatus kunnanvaltuustoissa on ollut vähäistä.
Kerropa montako kuntaa Suomessa on vasemmistoenemmistöisiä?
Sdp ja vasemmistoliitto ovat lähinnä palkansaajien ja pienituloisten äänestäjien kannattamia puolueita. Palkansaajat eivät Suomessa "loisi" sen enempää kuin työttämiksi jääneet työtoverit. Palkansaajat tekevät pitkää työpäivää ja maksavat palkoistaan progressiivisen veron, myös työttömien päivärahat ovat verollisia.
Turun kaupunki on päättänyt raitiovaunu-hankkeesta ja lisäksi rahoittanee eniten myös "Turun tunnin junaa", jota pääministeri Orpo on ajanut ja nyt myös persut kannattavat. Autioituvan Itä-Suomen infra ei ole samalla tavalla nykyistä oikeistohallitusta kiinnostunut.- Anonyymi00005
Miksi kunnat eivät voi palkata väkeä yliopistoista, kuten kaikki muut tekevät, vaan pitää ottaa niitä aikuiskoulutuksen hedelmiä, jotka ovat oppineet tanssimaan salsaa, hoitamaan yksisarvisia ja osaavat auttavasti yhden kurssin verran Romaniaa?
Koulutetusta väestä ei ole pulaa. Jos niistä on pulaa maaseudulla, niin sitten pitää tehdä maaseutu houkuttelevammaksi. Palkka on yksi keino.
SDP ajaa mallia, jossa työttömät pistetään valtion maksettaviksi eli kunta voi lopettaa koko elinkeinopolitiikan ja luottaa siihen, että espoolaiset maksavat niiden tuet. Sitten vaan ollaan kimpassa työttömiä ja muut maksavat viulut.
' - Anonyymi00006
Anonyymi00005 kirjoitti:
Miksi kunnat eivät voi palkata väkeä yliopistoista, kuten kaikki muut tekevät, vaan pitää ottaa niitä aikuiskoulutuksen hedelmiä, jotka ovat oppineet tanssimaan salsaa, hoitamaan yksisarvisia ja osaavat auttavasti yhden kurssin verran Romaniaa?
Koulutetusta väestä ei ole pulaa. Jos niistä on pulaa maaseudulla, niin sitten pitää tehdä maaseutu houkuttelevammaksi. Palkka on yksi keino.
SDP ajaa mallia, jossa työttömät pistetään valtion maksettaviksi eli kunta voi lopettaa koko elinkeinopolitiikan ja luottaa siihen, että espoolaiset maksavat niiden tuet. Sitten vaan ollaan kimpassa työttömiä ja muut maksavat viulut.
'Jos laittaa vaikka 50 pienintä kuntaa yhteen, niin tulee sopivan kokoinen alue, johon voidaan palkata hallinto. Hallinnon ei tarvitse istua joka kunnassa vaan se voi olla melkein missä vaan. Paskalta haiseva hiekkatie ei ole sellainen erityispiirre, jota pitää nähdä joka päivä. Kun on nähnyt yhden, on nähnyt ne kaikki.
- Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Jos laittaa vaikka 50 pienintä kuntaa yhteen, niin tulee sopivan kokoinen alue, johon voidaan palkata hallinto. Hallinnon ei tarvitse istua joka kunnassa vaan se voi olla melkein missä vaan. Paskalta haiseva hiekkatie ei ole sellainen erityispiirre, jota pitää nähdä joka päivä. Kun on nähnyt yhden, on nähnyt ne kaikki.
50 pienintä kuntaa on vain 62.000 ihmistä. Se on hädin tuskin Hämeenlinnan kokoinen.
Sadalla päästään jo sopivaan 165.000 ihmiseen ja liikutaan Jyväskylän kokoluokassa.
Jyväskylässä on hallintoa 74 ihmistä, 250 ihmisen Lestijärvellä on saman verran.
Sadan pienimmän kunnan yhteenliittymän hallinnon voisi hoitaa pienimmän kunnan hallinnon määrällä.
Taidan tietää, mihin raha katoaa.... - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
50 pienintä kuntaa on vain 62.000 ihmistä. Se on hädin tuskin Hämeenlinnan kokoinen.
Sadalla päästään jo sopivaan 165.000 ihmiseen ja liikutaan Jyväskylän kokoluokassa.
Jyväskylässä on hallintoa 74 ihmistä, 250 ihmisen Lestijärvellä on saman verran.
Sadan pienimmän kunnan yhteenliittymän hallinnon voisi hoitaa pienimmän kunnan hallinnon määrällä.
Taidan tietää, mihin raha katoaa....Kuntaliitoksia on toki Suomessa tehty, ja seuraukset liitoksista ovat olleet: OJASTA ALLIKKOON.
Pienet kunnat eivät pärjää omillaan, ja kuntaliitokset viereisen kunnan (usein myös lähellä kriisiytymistä olevan), kanssa ei ole tuonut apua kummallekaan.
Kysytään tekoälyltä, miksi kuntien yhdistäminen ei auta.
Tekoäly vastaa:
"Pienten kuntien yhdistäminen ei automaattisesti paranna taloutta, koska hallinnolliset säästöt ovat usein odotettua pienempiä. Yhdistymisestä syntyvät pitkät välimatkat ja palveluiden hajautuminen voivat jopa kasvattaa kustannuksia. Lisäksi suurin osa kunnan taloudellisista haasteista johtuu rakenteellisista tekijöistä, kuten väestön ikääntymisestä, joihin kuntakoko ei vaikuta.
Kuntaliitosten taloudellisia tavoitteita syövät useat tekijät: Palveluiden saavutettavuus ja kuljetuskustannukset: Laajoilla maantieteellisillä alueilla palveluiden keskittäminen yhteen pisteeseen kasvattaa logistiikka-, matka- ja kuljetuskustannuksia (esimerkiksi koulukyydit ja vanhustenhuolto).Henkilöstökulut ja yhdenmukaistaminen: Palkkojen ja muiden etuuksien harmonisointi ylöspäin liitoksen osapuolten kesken nostaa usein henkilöstömenoja sen sijaan, että ne pienenisivät.
Investointipaineet: Laajassa kunnassa on päivitettävä ja ylläpidettävä useita erillisiä infrastruktuureja (kuten kouluja, vesijohtoverkostoja ja teitä), mikä vaatii massiivisia pääomia.
Valtionosuuksien leikkaukset: Kuntien saamat valtionosuudet voivat pudota liitoksen myötä, kun asukasmäärän kasvaessa kunnan katsotaan kykenevän parempaan tulonmuodostukseen.
Rakenteelliset tulonmenetykset: Talouden perustavanlaatuiset ongelmat, kuten heikko veropohja, työttömyys tai väestökato, eivät poistu kuntarajoja siirtämällä.
Suuri osa kunnan menoista on lakisääteisiä, ja niiden järjestämiskustannukset (kuten opetus tai sosiaalipalvelut) ovat pitkälti asukaskohtaisia, jolloin massiivisista mittakaavaeduista on vaikea hyötyä."
...
Siis olisi tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Pelkkä kuntien yhdistäminen, kuntarajojen muuttaminen, ei tuo toivottua tulosta.
Kuntien yhdistämisen jälkeen päättävissä elimissä on yleensä enemmistö isoimman kunnan edustajilla, jotka huolehtivat lähinnä oman, entisen kuntansa edunvalvonnasta ja "lapsipuolen asemaan" jääneen kuntaliitoksella yhdistetyn kriisikunnan asema heikkenee entisestään, joten kriisikunnan entiset, ja ne viimeisetkin kuntapalvelut loppuvat. Palvelut on haettava entistä pitempien matkojen päästä ilman julkista liikennettä.
Maaseudun autioituminen tulisi estää. Joukkomuutto maalta isoihin etelä-Suomen kaupunkeihin on tuonut omat ongelmansa isoimpiin kaupunkeihin esim. Helsinkiin, Vantaalle, Espooseen. Myös keskisuuret kaupungit, esim. Mikkeli, Joensuu... ovat ongelmissa. Kahden tai kolmen kriisikunnnan yhdistäminen ei ole ratkaisu ilman monia rakenteellisia uudistuksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka oli töllöntyön tekijä?
Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt322959Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja
Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.431511Kun kohtaat jotain ainutlaatuista
ja upeaa, johon rakastut ehkä ensimmäistä kertaa ihan tosissaan. Sitten sähläät kaiken omien epävarmuuksien vuoksi. Eikö19961Mua ahdistaa
Tämä juttu. Miksi nainen torjuit minut vaikka kiinnostuksen merkkejä oli? Eihän tämän jutun olisi tarvinut johtaa sen pi32929Ei tämä enää tervettä oo
Sydän pamppaillen oon jo tunnin meinannu laittaa sulle viestiä... Sormi tärisee lähetä kuvakkeen kohdalla.22908- 55908
Tuli vain mieleen
että etkös sä yritäkin muiden miehiä? Se sun tuttava kertoi. En arvosta tuollaista naista, ihmekös kun oot sinkku. m -37830Perämoottoreiden huolto melkoisen kallista
Minulla on tuollainen keskikokoinen perämoottori ja yleistä merkkiä. Kyselin sille keväthuoltoa paikallisista liikkeistä36793Tanskademarit: ilman risusavottaa ei rahaa!
Näin persuna on pakko ihailla noita Tanskan demareita. Tanskalaisessa sosiaalidemokratiassa ei työtön saa rahaa ellei os173783- 48689