Epäterve usko

Epäterve usko on uskoa, jollaista minulle opetettiin helluntaiseurakunnassa.
Epäterve usko on uskoa, jolla on maagisia voimia - uskoa, jolla LIIKUTETAAN hengellisiä TODELLISUUKSIA (ikään kuin mikään, mikä on TOTTA, olisi liikuteltavissa). Epäterveelllä uskolla peräti MUUTETAAN HENGELLISTÄ TODELLISUUTTA.

Epäterve usko perustuu hurjiin JULKILAUSUMATTOMIIN oletuksiin.

Paavali kirjoittaa, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan.
Paavali toisin sanoen esittää HISTORIALLISEN FAKTAN.
Historiallisille faktoille (samoin kuin kaikille faktoille ylipäänsä) on tyypillistä se, että niihin ei kenenkään tarvitse USKOA. Faktat vain OVAT.

Esimerkiksi Suomi itsenäistyi vuonna 1917, mikä tarkoittaa sitä, että niin tapahtui ilman, että kenenkään ihmisen tarvitsisi USKOA siihen. JOS tuohon faktaan uskoo, silloin ymmärtää myös tämän. Terve usko tuo samalla mukanaan ymmärrystä; terveesti historiallisiin faktoihin uskova ihminen tajuaa, etteivät nuo faktat ole hänen tai kenenkään muunkaan uskosta riippuvaisia, koska ne ovat faktoja.

Epäterve usko ei piittaa tällaisista PERUSASIOISTA; se ei piittaa TODELLISUUDEN OLEMUKSESTA. Epäterveelle uskolle TODELLISUUS ON ALAMAINEN.

Helluntaiseurakunnassa opetettu epäterve usko pitää sisällään taikavoimia, joiden edessä Jumalakin on täysi statisti.

Helluntailainen uskon oppi pitää sisällään seuraavia taustaoletuksia:

vaikka Jumala antoi Poikansa tulla ihmiseksi ja kärsiä ristillä ihmiskunnan syntien tähden niin, että Pojan kuolemaa on lupa kutsua koko maailman lunnaiksi ja ristin tapahtumaa hetkeksi, jolloin Jumala SOVITTI MAAILMAN ITSENSÄ KANSSA EIKÄ LUKENUT HEILLE HEIDÄN RIKKOMUKSIAAN,

MITÄÄN TÄSTÄ EI TAPAHTUNUTKAAN, JOLLEI KUKAAN USKO TÄHÄN.

Helluntaiopin mukaan KETÄÄN EI OLE LUNASTETTU EIKÄ KETÄÄN OLE SOVITETTU EIKÄ KENENKÄÄN RIKKOMUKSIA OLE UNOHDETTU, ELLEI KUKAAN USKO JEESUKSEEN.

Jumala toisin sanoen muunsi ilmeisesti melko pian Jeesuksen kuoleman, hautaan laskemisen, ylösnousemisen ja taivaaseen astumisen jälkeen kaikki ne asiat, jotka Jeesus sai aikaan, EHDOLLISIKSI, PELKIKSI TARJOUKSIKSI -
jonkinlaiseksi maan ja taivaan välillä lilluvaksi hengelliseksi "todellisuudeksi", joka ei siis ole oikeasti, konkreettisesti totta vaan "hengellisesti".

Jumala onnistui siis vääntämään oman Poikansa HISTORIAAN tulon ja tämän KONKREETTISEN lihaksi ja vereksi tulemisen samoin kuin tämän raa'an, irvokkaan kuoleman ristillä "hengelliseksi todellisuudeksi".

Mysteeriksi jää, miksi helluntailaisten Jumala ei pysyttänyt historialliseksi ihmiseksi syntyneen Jeesuksen historiassa tapahtuneen konkreettisen ristinkuoleman vaikutuksia konkreettisen historiallisina vaan muunsi ne joksikin esoteeriseksi "todellisuudeksi", johon tulee USKOA, jotta nuo vaikutukset sitten todellistuisivat ja konkretisoituisivat "uskovan" kohdalla - - - historiassa.

Jumalalle ei tuotanut minkäänlaisia vaikeuksia sälyttää Aadamin lankeemuksen seurauksia ihmiskunnan KONKREETTISEKSI osaksi HISTORIASSA.

Jostain syystä helluntailaisten Jumala suhtautuu paljon, paljon nuivemmin oman Poikansa vanhurskaaseen tekoon historiassa - se sai aikaan ainoastaan pelastuksen, sovituksen ja lunastuksen TARJOUKSEN.

Keneltäkään ihmiseltä Jumala ei ole tietääkseni koskaan kysynyt: "Haluatko ottaa Aadamin lankeemuksen seuraukset - synnin, katoavaisuuden ja kuoleman - VASTAAN?"

Usko Toivosen Jumala pitää toki Pojastaan ja tämän antamasta uhrista, mutta ei läheskään niin paljon kuin Usko Toivosen USKOSTA;

se, mikä jäi auttamatta Jeesukselta vajaaksi - syntien anteeksiantamus, sovitus ja lunastus kun jäivät/typistyivät pelkiksi tarjouksiksi - sen korvaa TÄYSIMÄÄRÄISESTI USKO TOIVOSEN USKO, JOKA TEKEE JEESUKSEN AIKAANSAAMISTA "TARJOUKSISTA" TOTTA.

Usko Toivosen usko on NIIN väkevää, että se ensinnäkin viskaa Jumalan sovittamasta maailmasta KAIKKI sovituksen ulkopuolelle ja päästää sen jälkeen sisään AINOASTAAN USKON ITSENSÄ.

Näin hullua on helluntailaisten usko.