Huippugeneetikko James A. Shapiro (kotisivut netissä!) on julkaissut alaltaan yli sata vertaisarvioinnin läpäissyttä artikkelia, mm. artikkelin Shapiro,J.A.2002, A 21st Century View of Evolution. J.Biol.Phys. 28:1-20, josta kaikessa kiireessä käänsin hieman vapaasti muutamia lauseita, jotta voisitte itse todeta, onko otsikointini väite mielekäs vai ei. Shapiro siis kirjoittaa:
Mielestäni 21. vuosisadan näkemys evoluutiosta sisältää välttämättä seuraavat perusasiat:
1. Tärkein evoluutioon liittyvä muutos genomissa tapahtuu vahvistamalla ja järjestämällä uudelleen jo olemassaolevia moduleita. Vanhoja genomiin liittyviä järjestelmiä puretaan ja uusia kootaan. Tämän saavat aikaan geneettisten ohjailujärjestelmien suunnatut molekyylienväliset toiminnot.
2. Tärkeimmät muutokset toistuvien DNA-elementtien sisällössä ja jakaumassa formatoivat genomin toimimaan uusilla tavoilla..ilman että proteiineja koodaavissa sekvensseissä tapahtuu suuria muutoksia. Nämä uudelleenformatoinnit saattavat olla erityisen tärkeitä adaptiivisissa haarautumissa samaa perusmateriaalia käyttävien taksonomisten ryhmien (esim, lintujen tai nisäkkäiden) sisällä aikaansaaden morfologisesti eri lajien suuren runsauden.
3. Suuret, koko genomin laajuiset uudelleenjärjestelyt tapahtuvat nopeasti (mahdollisesti yhden sukupolven aikana) ja ne tapahtuvat luonnon geneettisten säätelyjärjestelmien aktivoituessa vastauksena kehityshaasteeseen. Solujen luonnollisen ohjailujärjestelmän säätelystä seuraa automaattisesti, että evolutionaarisen muuttumisen prosessi tapahtuu äkillisinä hyppäyksinä (punctuated tempo).
4. Solun säätöverkkojen kohdistaessa geneettiset ohjailuprosessit genomin tiettyihin osiin kasvaa todennäköisyys, että syntyy hyödyllisiä uusia monipaikkajärjestelmiä. (Vielä on tutkittava täsmällinen laajuus, jolla solujen kyky toimia tietokoneina voi tuottaa monimutkaisia genomin uudelleenjärjestelyjä. Tällä alueella on myös lupaavat näkymät tehokkaalle uudelle bioteknologialle).
5. Genomin uudelleenjärjestymistä seuraava luonnonvalinta eliminoi epäonnistuneet kappaleet, joiden geneettinen rakenne ei toimi. Luonnonvalinnalla on täten olennaisesti negatiivinen tehtävä, niinkuin monet varhaiset evoluution pohtijat (kuten De Vries) postuloivat. Kuitenkin, kun syntyy eliöitä, joilla on uusi toimiva genomi, luonnonvalinnalla voi olla positiivinen tehtävä uusien geneettisten järjestelmien hienosäädössä mikroevoluution tyyppisissä prosesseissa, joita nykyään tutkitaan laboratorioissa.
Barbara McClintock ((joka sai Nobelin palkinnon 1983 darwinistisen tiedeyhteisön torjuttua hänen tutkimustuloksensa ja ideansa 40 vuoden ajan/P.S.V./)) tiedosti ((jo 40-luvulla /P.S.V./)), että geneettinen muutos on solun säädelty toiminto, joka ei riipu sattumasta. Sisäsyntyisen, biologisesti ohjatun mutaation idea on suunnattoman tärkeä evoluutioprosessin ymmärtämiseksi. Darwin itse tiedosti tämän seikan Lajien Synnyn 6. painoksessa, jossa hän kirjoitti "..muunteluista, jotka meidän tietämättömyytemme tähden näyttävät syntyvän ilman syytä. Nyt käy ilmi, että minä aiemmin aliarvioin tällaisen muuntelun runsauden ja merkityksen, joka johtaa kestäviin uusiin muodonmuutoksiin ja joka ei ole tulos luonnonvalinnasta."
Tämä oli väljästi suomennettu katkelma Shapiron yllämainitusta julkaisusta. Lukija voi itse todeta solun tietokoneominaisuuteen sisältyvän uhkan darwinistien psykologiselle sitoutuneisuudelle. Suosittelen varsinkin biologeille koko artikkelin lukemista kuten myös hänen uudempia artikkelejaan. Yleistajuinen, myös netistä avautuva esitys Shapirolta on "A third way" -niminen essee vuodelta 1997.
Mielestäni 21. vuosisadan näkemys evoluutiosta sisältää välttämättä seuraavat perusasiat:
1. Tärkein evoluutioon liittyvä muutos genomissa tapahtuu vahvistamalla ja järjestämällä uudelleen jo olemassaolevia moduleita. Vanhoja genomiin liittyviä järjestelmiä puretaan ja uusia kootaan. Tämän saavat aikaan geneettisten ohjailujärjestelmien suunnatut molekyylienväliset toiminnot.
2. Tärkeimmät muutokset toistuvien DNA-elementtien sisällössä ja jakaumassa formatoivat genomin toimimaan uusilla tavoilla..ilman että proteiineja koodaavissa sekvensseissä tapahtuu suuria muutoksia. Nämä uudelleenformatoinnit saattavat olla erityisen tärkeitä adaptiivisissa haarautumissa samaa perusmateriaalia käyttävien taksonomisten ryhmien (esim, lintujen tai nisäkkäiden) sisällä aikaansaaden morfologisesti eri lajien suuren runsauden.
3. Suuret, koko genomin laajuiset uudelleenjärjestelyt tapahtuvat nopeasti (mahdollisesti yhden sukupolven aikana) ja ne tapahtuvat luonnon geneettisten säätelyjärjestelmien aktivoituessa vastauksena kehityshaasteeseen. Solujen luonnollisen ohjailujärjestelmän säätelystä seuraa automaattisesti, että evolutionaarisen muuttumisen prosessi tapahtuu äkillisinä hyppäyksinä (punctuated tempo).
4. Solun säätöverkkojen kohdistaessa geneettiset ohjailuprosessit genomin tiettyihin osiin kasvaa todennäköisyys, että syntyy hyödyllisiä uusia monipaikkajärjestelmiä. (Vielä on tutkittava täsmällinen laajuus, jolla solujen kyky toimia tietokoneina voi tuottaa monimutkaisia genomin uudelleenjärjestelyjä. Tällä alueella on myös lupaavat näkymät tehokkaalle uudelle bioteknologialle).
5. Genomin uudelleenjärjestymistä seuraava luonnonvalinta eliminoi epäonnistuneet kappaleet, joiden geneettinen rakenne ei toimi. Luonnonvalinnalla on täten olennaisesti negatiivinen tehtävä, niinkuin monet varhaiset evoluution pohtijat (kuten De Vries) postuloivat. Kuitenkin, kun syntyy eliöitä, joilla on uusi toimiva genomi, luonnonvalinnalla voi olla positiivinen tehtävä uusien geneettisten järjestelmien hienosäädössä mikroevoluution tyyppisissä prosesseissa, joita nykyään tutkitaan laboratorioissa.
Barbara McClintock ((joka sai Nobelin palkinnon 1983 darwinistisen tiedeyhteisön torjuttua hänen tutkimustuloksensa ja ideansa 40 vuoden ajan/P.S.V./)) tiedosti ((jo 40-luvulla /P.S.V./)), että geneettinen muutos on solun säädelty toiminto, joka ei riipu sattumasta. Sisäsyntyisen, biologisesti ohjatun mutaation idea on suunnattoman tärkeä evoluutioprosessin ymmärtämiseksi. Darwin itse tiedosti tämän seikan Lajien Synnyn 6. painoksessa, jossa hän kirjoitti "..muunteluista, jotka meidän tietämättömyytemme tähden näyttävät syntyvän ilman syytä. Nyt käy ilmi, että minä aiemmin aliarvioin tällaisen muuntelun runsauden ja merkityksen, joka johtaa kestäviin uusiin muodonmuutoksiin ja joka ei ole tulos luonnonvalinnasta."
Tämä oli väljästi suomennettu katkelma Shapiron yllämainitusta julkaisusta. Lukija voi itse todeta solun tietokoneominaisuuteen sisältyvän uhkan darwinistien psykologiselle sitoutuneisuudelle. Suosittelen varsinkin biologeille koko artikkelin lukemista kuten myös hänen uudempia artikkelejaan. Yleistajuinen, myös netistä avautuva esitys Shapirolta on "A third way" -niminen essee vuodelta 1997.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Get to the point already, or shut up.
kiinnostuneille voi suositella Shapiron linjoilla olevan John R. Kozan ryhmän kirjoituksia, mm. netistä saatavaa Automated Reverse Engineering of Metabolic Pathways from Observed Data by Means of Genetic Programming. Vähän vaikeatajuinen kyllä.
1) Ellet huomannut, niin nämä olivat kaikki evoluution mekanismeja, eikä niiden esittelystä ole siksi kuin korkeintaan teististä evoluutiota puolustavaksi argumentiksi.
2) Mekanismit ovat niinikään ohjelmoituna perimiimme. Tällöin ne ovat myös evoluution ulottuvissa ja evoluutiohan tunnetusti kykenee optimoimaan myös itseään.
3) Em. monimutkaiset 'ohjelmoinnit' saattavat olla hyvinkin vaikeaselkoisia assosiaatioon ja päättelyyn pohjaavalle älylle, mutta ei niinkään sumealle.
4) Kuten muissakin solun monimutkaisuuteen pohjautuvissa argumenteissa, tässäkin tavallaan unohdetaan, että muutos yksisoluisesta monisoluiseen kesti triplasti verrattuna muutokseen ensimmäisestä monisoluisesta ihmiseen.
perustuvat matemaattisia, organisoivia periaatteita noudattavan muuntumisen ideaan. Samoja luonnonlakeja, joita universumin evoluutio on nykykäsityksen mukaan noudattanut.(Aiemmissa puheenvuoroissani olen nimennyt niistä muutamia). Alkuun pääsee tutustumalla itseorganisaatioilmiöön esim. hakusanalla Self-Organization (tai: itseorganisaatio). Siellä on englanniksi erittäin selkeitä esityksiä kaikilla luonnon tasoilla tavattavasta itseorganisaatiosta. Oikeastaan järkevää keskustelua evoluution mekanismeista ei voi olla ennenkuin keskustelijoilla on jonkintasoinen käsitys itseorganisaatiosta. Siksi olenkin viitannut ko. ilmiöön. Sitten voidaan väitellä eri hypoteesien paremmuudesta. Shapiro nähdäkseni ajattelee genomin strukturoitumisen taustalla olevan jonkinlaisen itseorganisaation. Ei kai darwinismiin sitoutuneille ole liian korkea kynnys mennä em. sivustoille.
Lohdutukseksi voin kertoa, että eräissä johtavissa yliopistoissa 80-luvun alkupuolella itseorganisaatioilmiötä tutkimaan ryhtyneet huippufyysikot saivat osakseen lähes fyysisiä uhkailuja kollegoittensa taholta..
Ja eihän Helsingin yliopistossa biologiaa opiskelevat tienneet tuolloin suorittamieni haastattelujen mukaan edes ko. käsitteen olemassaolosta! Myös fysiikan laitoksella itseorganisaatio tunnettiin vasta paljon sen jälkeen kun esimerkiksi aihetta käsitteleviä Springer Series in Synergetics - symposiumkirjoja oli jo iso pino.
Tämä olikin ihan uusi uudistus tieteenfilosofiaan, teoriat jotka on luotu nimenomaan vastustamaan toisia teorioita. Minkähänlainen olisi antieinsteiniläinen suhteellisuusteoria tai antinewtonilainen painovoimateoria?
ei mihinkään tieteellisiin luonnonlaki - argumentteihin perustuva sidonnaisuus. Tämä käy hyvin ilmi darwinistien suurimman gurun Dawkinsin kuuluttamassa iskulauseessa, jonka mukaan Darwin vapautti meidät olemaan hyvällä omallatunnolla ateisteja. Niin että tieteellistä vastinetta darwinismille etsivä linja on samassa mielessä a-darwinistinen tai antidarwinistinen, eikö totta? Tästä tieteellisestä puolesta kiinnostuneille suosittelen nettiosoitetta "Bacterial Wisdom, Gödel´s Theorem and Creative Genomic Webs".
Sodan aikana syntyy enemmän miehiä. Tämä viittaa siihen, että toivottuja ominaisuuksia lajin säilymisen kannalta tulee lisää. Merkityksettömät ovat taas sattuman kauppaa.
totesi kokeellisesti seikan, jonka James A. Shapiro ja monet muut ovat lisäkokeilla vahvistaneet, että solut ohjelmoivat itseään geneettisesti vastauksena kehityshaasteisiin.Todellakin, sodan aiheuttama emotionaalinen tilanne voisi olla tällainen haaste.
Tunnenkin jo oloni melko uhatuksi.Virheellisen maailmankuvani kulissit ovat sortumassa ympäriltäni. Silti pidän yhä itsepäisesti kiinni harhakuvistani pelkästään sillä naurettavalla perusteella, että ne tarjoavat loogisen ja yhtenäisen maailmankuvan, josta turhat olettamukset on karsittu pois.
Kiitos, että yrität vastahakoisuudestani ja ymmärtämättömyydestäni huolimatta ohjata minua takaisin todistetun ja rautaisen tieteellisen maailmankuvan, kristinuskon, pariin.