Jeesuksen opetuslapset alkoivat opettajansa kuoleman jälkeen julistaa julkisesti oppia ylösnousseesta Kristuksesta. Kirkon syntymäpäivänä pidetään helluntaita (Apt. 2:1-41). Kaikki kirkot katsovat jatkavansa Jeesuksen ja hänen opetuslastensa aloittamaa työtä.
Kristillisen kirkon oppi perustuu aina Raamattuun ja perimätietoon, joiden keskeiset ajatukset ja tekstit on koottu yhteen jo alkukirkon aikana. Myös suuri osa kirkon perinteistä, työmuodoista ja esimerkiksi jumalanpalveluksen osista on peräisin ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta.
Eri kirkkokunnissa ja eri aikoina korostukset ja Raamatun tulkintatavat ovat vaihdelleet. Silti keskeiset opilliset periaatteet ovat säilyneet muuttumattomina.
Kasteen ja pappeuden katsotaan jatkavan apostolista suksessiota - katkeamatonta ketjua apostolien ajasta meidän päiviimme.
Jokaisen kristityn on kastanut toinen kristitty ja papit on asianmukaisin menoin vihkinyt virkaansa piispa, jonka puolestaan on vihkinyt virkaansa aikaisempi piispa... Periaatteessa papit ja piispat, mutta myös ketkä tahansa kastetut kristityt, voisivat selvittää "kristillisen sukupuunsa" ja päätyä johonkin Jeesuksen opetuslapseen asti.
Paitsi mormonit joiden suksessio päättyy vähäisen ymmärrykseni mukaan Joseph Smithiin. Mutoin he kyllä ovat varsin mukavaa porukkaa. Suksimisen kanssa vaan on niin ja näin.
Tervessi vaa Turust
Kristillisen kirkon oppi perustuu aina Raamattuun ja perimätietoon, joiden keskeiset ajatukset ja tekstit on koottu yhteen jo alkukirkon aikana. Myös suuri osa kirkon perinteistä, työmuodoista ja esimerkiksi jumalanpalveluksen osista on peräisin ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta.
Eri kirkkokunnissa ja eri aikoina korostukset ja Raamatun tulkintatavat ovat vaihdelleet. Silti keskeiset opilliset periaatteet ovat säilyneet muuttumattomina.
Kasteen ja pappeuden katsotaan jatkavan apostolista suksessiota - katkeamatonta ketjua apostolien ajasta meidän päiviimme.
Jokaisen kristityn on kastanut toinen kristitty ja papit on asianmukaisin menoin vihkinyt virkaansa piispa, jonka puolestaan on vihkinyt virkaansa aikaisempi piispa... Periaatteessa papit ja piispat, mutta myös ketkä tahansa kastetut kristityt, voisivat selvittää "kristillisen sukupuunsa" ja päätyä johonkin Jeesuksen opetuslapseen asti.
Paitsi mormonit joiden suksessio päättyy vähäisen ymmärrykseni mukaan Joseph Smithiin. Mutoin he kyllä ovat varsin mukavaa porukkaa. Suksimisen kanssa vaan on niin ja näin.
Tervessi vaa Turust
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mormoonit ovat tosi kivoja. Kun tulin uskoon, minulla ei ollut yhtään uskovaa ystävää ja kivat mormoonipojat houkuttelivat minut kirkkoonsa. Oli kiire kasteelle ja meninkin. Vasta sen jälkeen sain tietää, mitä puppua mormoonit opettavat.
Mormoonit ovat kivoja, mutta heidän oppinsa ovat Raamatun vastaisia oppeja.
Veretön evankeliumi. Ristitön kirkko. Vain Jeesuksen Ristin ja sovintoVeren kautta meillä on pääsy Taivaaseen, kaikkein pyhimpään.
Mormoonikirjat saa kaikki polttaa. Lukekaa VAIN Raamattua. Vain Raamatun Jeesus on totta.
Mormooneille opetetaan "salaisia oppeja" ja he yäk käyvät kasteella kuolleiden puolesta. Todella kuvottavaa. Hyi !
Tehkää parannus. Uskokaa Jeesukseen, Jumalaan ja Pyhään Henkeen. Lukekaa Raamattua.
Ei tarvita "toista todistusta Jeesuksesta". Ensimmäinen todistus Raamatussa riittää.
Ei tarvita "palautettua evankeliumia". Evankeliumi ei ole hukassa välillä ollutkaan.
Onneksi sain oikeaa opetusta ja olen sanoutunut irti mormooneista Jeesuksen Nimessä ja Pyhässä, Kalliissa SovintoVeressä.
Lankaan saitte minutkin, vaan Jumala ilmoitti minulle Pyhän Hengen kautta, että oppinne ovat ihan Raamatunvastaisia. Kiitos Jumalalle, että pääsin niinkin helposti irti. Kävihän se kirkon pääjehu ovellani ilmoittamassa, että joudun kadotukseen, jos eroan mormooneista. En usko.
Tehkää parannus ja uskokaa ensimmäinen ja OIKEA evankeliumi, Raamatusta.
Mormoonioppi on harhaoppi.
Emme opeta sellaista kuin esität: "Veretön evankeliumi. Ristitön kirkko. Vain Jeesuksen Ristin ja sovintoVeren kautta meillä on pääsy Taivaaseen, kaikkein pyhimpään." - Mitä on veretön evankeliumi? Tietenkin Kristuksen veriuhri on se, johon uskomme. Se oli viimeinen ja lopullinen uhri. Aikaisemmat veriuhrit olivat vertaus tuosta viimeisestä uhrista. Kirkossamme ei käytetä ristiä, mutta se ei merkitse, ettei ristinkuolemalla olisi merkitystä. Myöskään alkukirkkossa ei käytetty ristiä. Sen käyttö on pakanallista perua.
Kerro, mikä opissamme on Raamatun vastaista? En ole löytänyt mitään!
Raamatun mukaan tehtiin kasteita kuolleiden puolesta: 1. Kor. 15:29. Myös kuolleille on julistettu evankeliumi:
Joh. 5:25
1. Piet. 3:18-20; 4:6
Toinen todistus Kristuksesta on todella tarpeen, koska on niin monia erilaisia kirkkoja ja uskonnollisista kysymyksistä ei ole yksimielisyyttä. Jos uskallat, niin katso, miten paljon ristiriitaisuuksia on Raamatussa:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/index.html
Nuo ovat tosiasioita, mutta emme hyväksy vapaa-ajattelijoiden tekemiä johtopäätöksiä. Mormonin kirjaa tarvitaan mm. tuollaisten väitteiden kumoamiseen.
silloin, kun luovuttiin apostolisesta johdosta, mikä tapahtui jo n. 100 jKr. Keisari alkoi sittemmin nimittää piispoja ja kutsui kokoon kirkolliskokouksen.
Apostoleilla ollut valtuus on palautettu kirkollemme. Ylössnousseina olentoina Pietari, Jaakob ja Johannes palauttivat korkeamman pappeuden ja avaimet kirkon johtamiseen Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle 1829.
Tosin esitetään, että apostolinen suksessio olisi säilynyt. Luterilaiseen kirkkoon sen sanotaan siirtyneen katolisesta kirkosta. Välillä sen myönnetään katkenneen v. 1884, mutta taas palanneen, kun piispanvihkimyksiin on osallistunut ruotsalaisia piispoja.
Apostolisella suksessiolla ei tarkoiteta ns. yleistä pappeutta, jonka väitetään olevan kaikilla kastetuilla, vaan piispan virkojen johtamista apostoliselta ajalta. - Kuinka ne voitaisiin johtaa apostoleilta, kun keisari nimitti piispoja!
Parhaillaan vietetään Suomessa kristillisen kirkon 850 vuotuisjuhlavuotta. Kiristinusko tuli Suomeen piispa Henrikin ja piispa Hemminkin toimesta 1000 luvun ensimmäisinä vuosisatoina. Suksiminen ei ole kertaakaan päättynyt.
Katolinen suuntaus kyllä muodollisesti lakkautettiin, jopa kiellettiin Vaasan Kustun toimesta. Kristuksen perustamaa kirkkoa maalinen valta ei voi lopettaa ja suksessio jatkuu edelleen sieltä mistä se alun perin on alkanutkin.
Toisin kuin Ameeriikka Suomi on erityisesti varsinaista suksimis kansaa.
Järjestyksen vuoksi kirkko tarvitsee hallinnon joka tapa on luonnollisesti vuosituhansien aikana kokenut useita muutoksia. Keskeinen opetus on kuitenkin pysynyt samana aina Jeesuksen ajoista lähtien.
Kirkko ei voi eikä tarvitse erota kokonaan maallisesta hallinnosta. Jeesus kehotti aikanaan meitä olemaan kuuliaisia esivallalle.
Haigia Sofian kirkossa on edelleen nähtävissä paikka jossa piispat ovat voidelleet keisarit virkaansa. Olen käynyt siellä moninaisia kertoja.
Keisari Justianus tosin rakennutti tuon kirkon joka edelleen seisoo ylväänä paikallaan ollen ainutlaatuinen koko mailmassa.
Luonnollisesti tuolla kirkolla on merkittävä osuus suksessiossa. Liioin Joseph Smithillä joka oli Ameeriikan Villin-lännen ajan farmari ja aarteen etsijä ei ole asian kanssa vähäisintäkään tekemistä. Tuskin hän edes tiesi mitään koko suksessiosta, vaikka muutoin mukava ja komea mies olikin.
Minä olen kovasti miettinyt miten saataisiin kristilliselle kirkolle välttämätön suksessio palautettua myös MAP- "kirkolle".
Turust
ties kuinka kauan, mutta se ei saanut alkuaan apostoleilta.
Sen sijaan suksessio, joka alkoi siitä, kun Kristus kutsui apostolinsa sanoen: "Te ette valinneet minua vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät" (v. 1938 käännös), oli katkennut n. v. 100 jKr. alkaen. On myös sanottu "Ei kukaan sitä arvoa (pappeutta) itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niin kuin Aaroninkin." Aaron kutsuttiin niin, että Mooses sai Herralta käskyn kutsua Aaron poikineen pappeuteen. Tuo kutsuminen valtuus oli apostoleilla eikä kenelläkään muulla. He saattoivat delegoida osan tuosta valtuudesta paikalliselle tasolle, mutta saattoivat ottaa sen myös pois, sillä avaimet olivat heillä.
Etkö huomnnut, että apostolisella suksessiolla tarkoitetaan piispan viran seuraantoa eikä yleistä pappeutta?
Etteivätkö opit ja toimitukset olisi muuttuneet! Kasteen muoto on monissa kirkoissa aivan toinen kuin alussa, sakramentit ovat erilaisia ja opit poikkeavat toisistaan. Ei riitä, että uskotaan Jeesukseen Kristukseen. Kristikunnan tulisi olla yhtä, sillä sellaiseksi Kristus tarkoitti kirkkonsa.
Kirkon tulisisi olla erillään maallisesta hallinnosta. Sitä Kristus tarkoitti sanoessaan, että antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalla se, mikä Jumalalle kuuluu.
en nyt jatka tätä vaan toivon sinun lähtevän lomalle kaikin tavoin hyvillä mielin. Luulempa monen meistä odottavan paalaamistasi.
Turust
Enpä usko lomamieleni huononevan, vaikka jatkammekin. Olen nyt lomapaikassani. Täällä on lomailijoiden käytössä netti, joten voin kirjoitella.
Lomamieleni voisi jopa parantua, kun saisin sinut ymmärtämään, mitä apostolinen suksessio tarkoittaa ja miten se päättyi. Ihmisten usko on kyllä jatkunut, mutta apostoleilla ollut valtuus johtaa kirkkoa on ollut poissa jo n. 100 jKr. alkaen. Tietosakirjani mukaan apostolisella suksessiolla tarkoitetaan piispan viran jatkumista apostolisesta ajasta. Mikä on sinun tietolähteesi?
Minulle on epäselvää miten piispalta toiselle siirtyvä suksessio olisi päättynyt ja sittemmin palautunut 1840 luvulla?
Viimeksi Suomi on tullut osaksi venäjää 1812 ja itsenäistynyt vasta 1917.
Katolisen kirkon muuttuessa luterilaiseksi Kustaa Vaasan määräyksestä, suurin osa Suomen piispoista kääntyi luterilaisuuteen eikä suksessio siten ollenkaan katkennut.
Agricolasta tuli tuolloisen katolisen piispan ns. kansleri jo 1529. Tätä myöhemmin hänet vihittiin katoliseksi papiksi ja myöhemmin piispaksi ollen ilmeisesti tärkein henkilö Suomen uskonpuhdistuksessa.
Suksession sinänsä ymmärrämme samalla tavoin. Ensimmäisellä vuosituhannella keisarit toki ovat voimakkaastikin vaikuttaneet piispojen valintaan, - jopa rahastaneet tittelillä. Varsinainen vihkiminen kuitenkin lienee aina ollut lopulta kirkollinen toimitus.
Käsitykseni mukaan ev.lut. kirkon suksession jatkuvuus on vähintäänkin yhtä pätevä kuin itsessään katolisessa kirkossa. Suksessio ei reformaatiossa minnekään kadonnut lukuisten piispojen omaksuessa Lutheruksen puhdistaman opin.
Kyllähän minä nyt kirjoittelen ulkomuistista, nämä ovat asioita jotka kuuluvat luterilaiseen uskon opetukseen. Tapojeni mukaan olen kovastikin kiinnostunut muistakin käsityksistä. Tuskin on olemassa sellaisia asioita joista voisimme millään muotoa riitaantua, - päinvastoin.
Turust
Luther julistettiin pannaan. Se merkitsi katoliseen kirkkoon liittyvän seuraannon katkeamista. Mielestäni ei katolisella kirkollakaan ollut enää aitoa suksessiota sen jälkeen kun apostolisesta johdosta luovuttiin ja hyväksyttiin keisarin nimittämiä piispoja.
Minullakaan ei ole tarkempaa tietoa siitä, milloin tuon oletetun suksession katsottiin lakanneen Suomessa, mutta sen lakkaaminen myönnetään, kunnes sen katsotaan palanneen v. 1885 (muistaakseni). Käytössäni ei nyt ole hakuteoksia.
ei ev.lut. kirkossa ole koskaan ollut samanlainen tabu mitä se on katolisessa kirkossa.
Toisaalta piispat ovat kautta aikojen vihkineet papit ja edelleen piispat ovat keisareista riippumatta aina olleet pappeja. Miten suksessio olisi voinut katketa?
Tai ev.lut. kirkossa ei ole pappeuden sakramenttia ja tällä perusteella katolinen kirkko on aikanaan kiistänyt koko ev.lut. kirkon pappeuden. Ev.lut. kirkossa papit vihitään virkaan.
Tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei pappia vihitä ennen kuin hänelle on osoitettavissa virka. Nyttemmin ainakin paavi JP II luovutti piispan ristejä ev.lut. piispoille ja siten käytännössä tunnusti ev.lut. kirkon piispuuden ja luonnollisesti myös piispuuteen liittyvän suksession.
Minulta loppuu tiedot tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa. Olisipa mukava kuulla mitä mieltä Jari nyttemmin Jariällä on asiasta, hän kuuluu siihen joukkoon joka on kirjansa lukenut tuntien eri uskonnot usein aivan käsittämättömän hyvin, osaten esittää asiansa sopuisasti.
Turust
kautta eikä lahjoittamalla piispan ristejä. Olisiko voinut käydä niin, että pappeuden seuraanto olisi voitu palauttaa ilman kätten päällepanon kautta tapahtunutta pappeuden antoa ja piispan virkaan asettamista? Jos niin olisi käynytkin, niin kaikki sitä ennen tehty ei olisi perustunut oikeaan valtuuteen. Minusta on selvää, että pappeus ja suksessio samalla hävisi maan päältä silloin, kun luovuttiin apostolien johdosta.
Pappeuden virkakysymys on niitä vaikeimpia luterialisessa kirkossa. Siitä kiistellään paljon. Tuskinpa "Jariällä" pystyy sitä ratkaisemaan, mutta tietoja hänellä varmaan on siitä, miten pappeuden seuraannon katsottiin aikanaan katkeneen ja miten se palautui. Mutta koko totuus tässä asiassa ei ole sama kuin Suomen pappeuden seuraannon vaiheet.