http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9616/jesse.html
Voisitko epäillä mitään pahaa ihmisestä, joka
tarjoutuu avuksi, kun teet muuttoa uudelle
paikkakunnalle, joka tarjoaa seuraansa, kun et
tunne ketään, ja jolla on paljon ystäviä, jotka kaikki
haluavat sinut ystäväkseen? Yhdessä
keskustellaan uskonnosta ja käydään
kokouksissa.
Toivottavasti voisit.
- Uskonnolliset ääriliikkeet eivät ole missään
vaiheessa aidosti kiinnostuneita sinusta ihmisenä
tai sinun sielusi pelastumisesta. He ovat
kiinnostuneita ainoastaan rahoistasi, painottaa
Uskontojen uhrit tuki ry:n puheenjohtaja Terttu
Maljanen.
- Korkeakoulujen opiskelijat kiinnostavat näitä
järjestöjä erityisesti, koska he saattavat
tulevaisuudessa olla sellaisessa asemassa, josta
aatteen levittäminen onnistuu tehokkaasti. Siksi heidät halutaan mukaan vaikkei rahaa olisikaan.
Maljanen on itse entinen mormoni, jonka valaistuneisuus vaihtui useiden vuosien prosessin jälkeen pioneerityöksi
uskontojen uhrien auttamiseksi. Sosiaalinen tilaus tällaiselle toiminnalle osoittautui valtavaksi.
Yhdistyksen perustamisen jälkeen Maljaselle ovat tulleet tutuiksi toinen toistaan uskomattomammat kertomukset
ihmisten katoamisista, henkisestä väkivallasta, mielen manipuloinnin hiotuista tekniikoista ja seksuaalisesta
hyväksikäytöstä.
- Tavallisia ovat tapaukset, joissa nuori ihminen on vanhemmiltaaan salaa liittynyt uskonnolliseen järjestöön ja kadonnut
jäljettömiin. Sitten hänet löydetään vaikkapa Ruotsista tai Yhdysvalloista saarnaamasta totuuttaan eteenpäin.
Eristäminen saastuttavista mielipiteistä on tärkeää, jotta koulutus onnistuisi täydellisesti.
- Insesti ja raiskaukset ovat sitä yleisempiä, mitä tiukemmasta uskonnosta on kyse.
Aivot pesuun
Miten sitten täysjärkinen ihminen muuttuu arvostelukyvyttömäksi marionetiksi ja alkaa pitää eriskummallisia rituaaleja ja
oppeja keskeisimpänä elämänsisältönään? Maljasen mukaan kyse on tarkasti suunnitellusta mielen manipuloinnista,
ihminen raiskataan henkisesti.
Prosessi on psykososiaalinen, ei teologinen. Ihmisen älykkydellä tai koulutustasolla ei ole merkitystä, jokainen on
tietyssä elämäntilanteessa psyykkisesti hyvin vastaanottavainen. Juuri tällöin uskonnon "kaupparatsu" soittaa ovikelloa.
Mormonikirkon sisäisessä julkaisussa "Jokainen jäsen on lähetyssaarnaaja" on jäsenille tarkoitettuja tehtäviä ja ohjeita
siitä, miten käännytystyötä on tehtävä. Sen mukaan käännytys kannattaa aloittaa ystävystymällä ihmisen kanssa, jonka
elämässä on tapahtunut jokin merkittävä muutos; esimerkiksi lapsen syntymä, uusi työpaikka, muutto, naimisiinmeno,
avioero tai kuolemantapaus.
Uskonto kehotetaan ottamaan puheeksi vasta lähestymisprosessin yhdeksännessä vaiheessa, kun luottamus on
saavutettu.
- Käännytysprosessi on samankaltainen, olivat kyseessä sitten Mormonit, Jehovan todistajat, Hare Krishna tai vaikkapa
saatananpalvojat. Myös evankelisluterilaiset liikkeet, esimerkiksi Kansanlähetys ja Rauhanyhdistys tuottavat uhreja,
sanoo Maljanen.
Kyse ei teknisesti ottaen ole aivopesusta, sillä aivopesu on määritelmän mukaan tietoista pakottamista. Yhteisöt
harjoittavat hienovaraisempaa mielen manipulointia, johon ihminen osallistuu vapaaehtoisesti. Siinä on sen keskeinen
idea. Uskonto tarjoaa jäsentyneen ja johdonmukaisen viitekehyksen, jonka puitteissa ongelmallisimmatkin asiat
näyttäytyvät mustavalkoisina ja helposti hallittavina.
Askel askeleelta ihminen ohjataan tiiviimpään riippuvuuteen yhteisöstä. Tätä riippuvuutta käytetään sitten kontrollin
välineenä; uhkaaminen sosiaalisella eristämisellä on tehokasta, jos yhteydet yhteisön ulkopuolelle on katkaistu.
- Uskonnolliset yhteisöt toimivat kuten vapaamuurarit; ihmiset eivät liity niihin, vaan ne värväävät uusia jäseniä.
Potentiaalisen uuden jäsenen sopivuutta yhteisöön saatetaan seurata ja arvioida kuukausia.
Uskonto on iloinen asia. Se hyväksyy sinut sellaisena knin olet, se poistaa syyllisyytesi ja pelkosi ja vastaa
kysymyksiisi. Ja kuin huomaamatta se poistaa tarpeesi kysyä. Samalla voi lähteä rahat ja terveys.
Kohti kontrollia
Amerikkalainen psykologi Steven Hassan erottelee erilaisia uskontojen käyttämiä henkisen kontrollin tapoja.
Käyttäytymistä kontrolloidaan vaikuttamalla ihmisen elinolosuhteisiin: asumiseen, pukeutumiseen, ruokavalioon. Siihen
liittyvät myös erilaiset työtehtävät, palvontamenot ja tiukka aikataulu. Maljanen huomauttaa, että Hare Krishna -liikkeen
jäsenet eivät omista edes päällään olevia vaatteita eikä heillä ole käytössään lainkaan rahaa, jottei yhteydenotto
omaisiin onnistuisi.
Ajatusten hallinta sisältää yhteisön oppirakennelman sisäistämisen, erityisen kielenkäytön oppimisen ja ajatuksen
katkaisemisen tekniikan. Kun yhteisön jäsen huomaa itsessään vääriä ajatuksia, hän katkaisee välittömästi ajattelunsa
ja keskittyy itseensä.
- Kiusalliset kysymykset voivat saada keskustelukumppanisi hokemaan äänettömästi mantraa, koska hän on havainnut
sinun olevan demoni. Tämän jälkeen yhteyttä on mahdoton enää saada aikaan.
Tunteiden hallinnassa on kyse syyllistämisestå ja pelottelusta. Yhteisön jäsen ehdollistetaan syyttämään aina itseään.
Yhteisön ulkopuolella on vain vihollisia, demoneja, yhteisössä taas on ainoa totuus ja hyvyys, uusi elämä, uusi isä ja äiti.
Yhteisön jäsenelle saatetaan antaa toiminnastaan palautetta epäjohdonmukaisesti, välillä haukutaan, välillä kiitetään.
Epävarmuus ja avuttomuuden tunne helpottavat johdattelua. Syntien tunnustaminen on myös tehokas hallitsemisen
väline; vanhat rikkeet muistetaan tarvittaessa.
Lopulta myös ihmisen saamaa informaatiota kontrolloidaan. Häneltä kielletään osallistuminen politiikkaan tai muuhun
järjestötoimintaan. Kiellettyä on myös kritiikki ryhmän johtajaa tai oppeja kohtaan. Päivät täyttyvät yhteisön oman
kirjallisuuden lukemisesta ja tehtävien tekemisestä. Tiedotusvälineiden seuraaminen on kiellettyä ja kontaktit suruttomiin
sukulaisiin epätoivottavia.
Luther iskee takaisin
Niin kauan kuin ihminen on valmis laulamaan samoja lauluja yhteisönsä kanssa, hänestä pidetään kuitenkin hyvää
huolta. Tiiviit uskonnolliset yhteisöt tarjoavat jäsenilleen voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja absoluuttisen,
yksiselitteisen maailmankuvan.
Olisiko niin, että evankelis-luterilaisen kirkon byrokraattinen eetos ja väljähtänyt oppi ei enää vastaa ihmisten
uskonnollisiin tarpeisiin? Valtion kirkko ei riistä jäseniltään henkistä autonomiaa eikä pakota heidän mielipiteitään
samaan muottiin. Se ei anna yksiselitteisiä vastauksia mihinkään, eikä ota kantaa työttömyyteen. Mitä se oikeastaan
tekee?
Mistä siis apu, kun postmoderni aikakausi pirstoo maailmankuvan jäsentymättömäksi kaaokseksi. Ns. uusilla
uskonnoilla on vaihtoehto tarjottavanaan, mutta miten valtioon sitoutunut virkamieskirkko vastaa haasteeseen?
Hyökkäys on paras puolustus; ehkä Maljanen yhdistyksineen on valtakirkon vastaiskun airut. Hän kertoo olevansa
nykyisin evankelis-luterilainen ja kirkko maksaa myös hänen palkkansa. Yhdistys on esitteen mukaan kuitenkin
uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
- En näe leveässä luterilaisuudessa mitään vikaa. On olemassa tervettä ja sairasta uskonnollisuutta. Emme voisi toimia,
jos olisimme uskonkielteisiä.
Ehkäpä niin. Kysyä voi tietysti, tekeekö luterilaisuudesta "tervettä" sen institutionalisoitunut asema vai sen
mitäänsanomaton etäisyys. Entä siirryttäisiinkö kirkonkin varainhankinnassa psykologisesti sofistikoituneempiin
suostuttelukeinoihin, jos sen verotusoikeus poistettaisiin?
Teksti: Jyrki Hara
Voisitko epäillä mitään pahaa ihmisestä, joka
tarjoutuu avuksi, kun teet muuttoa uudelle
paikkakunnalle, joka tarjoaa seuraansa, kun et
tunne ketään, ja jolla on paljon ystäviä, jotka kaikki
haluavat sinut ystäväkseen? Yhdessä
keskustellaan uskonnosta ja käydään
kokouksissa.
Toivottavasti voisit.
- Uskonnolliset ääriliikkeet eivät ole missään
vaiheessa aidosti kiinnostuneita sinusta ihmisenä
tai sinun sielusi pelastumisesta. He ovat
kiinnostuneita ainoastaan rahoistasi, painottaa
Uskontojen uhrit tuki ry:n puheenjohtaja Terttu
Maljanen.
- Korkeakoulujen opiskelijat kiinnostavat näitä
järjestöjä erityisesti, koska he saattavat
tulevaisuudessa olla sellaisessa asemassa, josta
aatteen levittäminen onnistuu tehokkaasti. Siksi heidät halutaan mukaan vaikkei rahaa olisikaan.
Maljanen on itse entinen mormoni, jonka valaistuneisuus vaihtui useiden vuosien prosessin jälkeen pioneerityöksi
uskontojen uhrien auttamiseksi. Sosiaalinen tilaus tällaiselle toiminnalle osoittautui valtavaksi.
Yhdistyksen perustamisen jälkeen Maljaselle ovat tulleet tutuiksi toinen toistaan uskomattomammat kertomukset
ihmisten katoamisista, henkisestä väkivallasta, mielen manipuloinnin hiotuista tekniikoista ja seksuaalisesta
hyväksikäytöstä.
- Tavallisia ovat tapaukset, joissa nuori ihminen on vanhemmiltaaan salaa liittynyt uskonnolliseen järjestöön ja kadonnut
jäljettömiin. Sitten hänet löydetään vaikkapa Ruotsista tai Yhdysvalloista saarnaamasta totuuttaan eteenpäin.
Eristäminen saastuttavista mielipiteistä on tärkeää, jotta koulutus onnistuisi täydellisesti.
- Insesti ja raiskaukset ovat sitä yleisempiä, mitä tiukemmasta uskonnosta on kyse.
Aivot pesuun
Miten sitten täysjärkinen ihminen muuttuu arvostelukyvyttömäksi marionetiksi ja alkaa pitää eriskummallisia rituaaleja ja
oppeja keskeisimpänä elämänsisältönään? Maljasen mukaan kyse on tarkasti suunnitellusta mielen manipuloinnista,
ihminen raiskataan henkisesti.
Prosessi on psykososiaalinen, ei teologinen. Ihmisen älykkydellä tai koulutustasolla ei ole merkitystä, jokainen on
tietyssä elämäntilanteessa psyykkisesti hyvin vastaanottavainen. Juuri tällöin uskonnon "kaupparatsu" soittaa ovikelloa.
Mormonikirkon sisäisessä julkaisussa "Jokainen jäsen on lähetyssaarnaaja" on jäsenille tarkoitettuja tehtäviä ja ohjeita
siitä, miten käännytystyötä on tehtävä. Sen mukaan käännytys kannattaa aloittaa ystävystymällä ihmisen kanssa, jonka
elämässä on tapahtunut jokin merkittävä muutos; esimerkiksi lapsen syntymä, uusi työpaikka, muutto, naimisiinmeno,
avioero tai kuolemantapaus.
Uskonto kehotetaan ottamaan puheeksi vasta lähestymisprosessin yhdeksännessä vaiheessa, kun luottamus on
saavutettu.
- Käännytysprosessi on samankaltainen, olivat kyseessä sitten Mormonit, Jehovan todistajat, Hare Krishna tai vaikkapa
saatananpalvojat. Myös evankelisluterilaiset liikkeet, esimerkiksi Kansanlähetys ja Rauhanyhdistys tuottavat uhreja,
sanoo Maljanen.
Kyse ei teknisesti ottaen ole aivopesusta, sillä aivopesu on määritelmän mukaan tietoista pakottamista. Yhteisöt
harjoittavat hienovaraisempaa mielen manipulointia, johon ihminen osallistuu vapaaehtoisesti. Siinä on sen keskeinen
idea. Uskonto tarjoaa jäsentyneen ja johdonmukaisen viitekehyksen, jonka puitteissa ongelmallisimmatkin asiat
näyttäytyvät mustavalkoisina ja helposti hallittavina.
Askel askeleelta ihminen ohjataan tiiviimpään riippuvuuteen yhteisöstä. Tätä riippuvuutta käytetään sitten kontrollin
välineenä; uhkaaminen sosiaalisella eristämisellä on tehokasta, jos yhteydet yhteisön ulkopuolelle on katkaistu.
- Uskonnolliset yhteisöt toimivat kuten vapaamuurarit; ihmiset eivät liity niihin, vaan ne värväävät uusia jäseniä.
Potentiaalisen uuden jäsenen sopivuutta yhteisöön saatetaan seurata ja arvioida kuukausia.
Uskonto on iloinen asia. Se hyväksyy sinut sellaisena knin olet, se poistaa syyllisyytesi ja pelkosi ja vastaa
kysymyksiisi. Ja kuin huomaamatta se poistaa tarpeesi kysyä. Samalla voi lähteä rahat ja terveys.
Kohti kontrollia
Amerikkalainen psykologi Steven Hassan erottelee erilaisia uskontojen käyttämiä henkisen kontrollin tapoja.
Käyttäytymistä kontrolloidaan vaikuttamalla ihmisen elinolosuhteisiin: asumiseen, pukeutumiseen, ruokavalioon. Siihen
liittyvät myös erilaiset työtehtävät, palvontamenot ja tiukka aikataulu. Maljanen huomauttaa, että Hare Krishna -liikkeen
jäsenet eivät omista edes päällään olevia vaatteita eikä heillä ole käytössään lainkaan rahaa, jottei yhteydenotto
omaisiin onnistuisi.
Ajatusten hallinta sisältää yhteisön oppirakennelman sisäistämisen, erityisen kielenkäytön oppimisen ja ajatuksen
katkaisemisen tekniikan. Kun yhteisön jäsen huomaa itsessään vääriä ajatuksia, hän katkaisee välittömästi ajattelunsa
ja keskittyy itseensä.
- Kiusalliset kysymykset voivat saada keskustelukumppanisi hokemaan äänettömästi mantraa, koska hän on havainnut
sinun olevan demoni. Tämän jälkeen yhteyttä on mahdoton enää saada aikaan.
Tunteiden hallinnassa on kyse syyllistämisestå ja pelottelusta. Yhteisön jäsen ehdollistetaan syyttämään aina itseään.
Yhteisön ulkopuolella on vain vihollisia, demoneja, yhteisössä taas on ainoa totuus ja hyvyys, uusi elämä, uusi isä ja äiti.
Yhteisön jäsenelle saatetaan antaa toiminnastaan palautetta epäjohdonmukaisesti, välillä haukutaan, välillä kiitetään.
Epävarmuus ja avuttomuuden tunne helpottavat johdattelua. Syntien tunnustaminen on myös tehokas hallitsemisen
väline; vanhat rikkeet muistetaan tarvittaessa.
Lopulta myös ihmisen saamaa informaatiota kontrolloidaan. Häneltä kielletään osallistuminen politiikkaan tai muuhun
järjestötoimintaan. Kiellettyä on myös kritiikki ryhmän johtajaa tai oppeja kohtaan. Päivät täyttyvät yhteisön oman
kirjallisuuden lukemisesta ja tehtävien tekemisestä. Tiedotusvälineiden seuraaminen on kiellettyä ja kontaktit suruttomiin
sukulaisiin epätoivottavia.
Luther iskee takaisin
Niin kauan kuin ihminen on valmis laulamaan samoja lauluja yhteisönsä kanssa, hänestä pidetään kuitenkin hyvää
huolta. Tiiviit uskonnolliset yhteisöt tarjoavat jäsenilleen voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja absoluuttisen,
yksiselitteisen maailmankuvan.
Olisiko niin, että evankelis-luterilaisen kirkon byrokraattinen eetos ja väljähtänyt oppi ei enää vastaa ihmisten
uskonnollisiin tarpeisiin? Valtion kirkko ei riistä jäseniltään henkistä autonomiaa eikä pakota heidän mielipiteitään
samaan muottiin. Se ei anna yksiselitteisiä vastauksia mihinkään, eikä ota kantaa työttömyyteen. Mitä se oikeastaan
tekee?
Mistä siis apu, kun postmoderni aikakausi pirstoo maailmankuvan jäsentymättömäksi kaaokseksi. Ns. uusilla
uskonnoilla on vaihtoehto tarjottavanaan, mutta miten valtioon sitoutunut virkamieskirkko vastaa haasteeseen?
Hyökkäys on paras puolustus; ehkä Maljanen yhdistyksineen on valtakirkon vastaiskun airut. Hän kertoo olevansa
nykyisin evankelis-luterilainen ja kirkko maksaa myös hänen palkkansa. Yhdistys on esitteen mukaan kuitenkin
uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
- En näe leveässä luterilaisuudessa mitään vikaa. On olemassa tervettä ja sairasta uskonnollisuutta. Emme voisi toimia,
jos olisimme uskonkielteisiä.
Ehkäpä niin. Kysyä voi tietysti, tekeekö luterilaisuudesta "tervettä" sen institutionalisoitunut asema vai sen
mitäänsanomaton etäisyys. Entä siirryttäisiinkö kirkonkin varainhankinnassa psykologisesti sofistikoituneempiin
suostuttelukeinoihin, jos sen verotusoikeus poistettaisiin?
Teksti: Jyrki Hara
Vastaukset 4
Vanhimmat
montakohan kt:tä tuokin viesti vie.
olipa kuitenkin yksi harvoista keskustelunavauksista, jotka koskettavat palstan aihepiiriä.
Jos levytilasta olet huolissasi, niin eikö kannattaisi huolestua häirikkökeskusteluista ennemmin?
tuossa avauksessa sanottiin?
Eihän sitä kukaan täysjärkinen viitsinyt lukea.
Yllätys,yllätys...Helluntaiherännäislahkosta.
Ps.En ole ollut koskaan jäsen,joten minua ei voitane kuitenkaan kutsua "luopioksi".