Venäjän karkuruuskriisi muistuttaa jo ensimmäistä maailmansotaa

Arviot karkureiden määrästä liikkuvat jopa sadoissa tuhansissa.

Venäjän armeijassa on nähtävissä kasvava karkuruuskriisi, joka alkaa muistuttaa ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheita, arvioi Jerevanissa asuva venäläinen aktivisti Daniil Chebykin Kyiv Postin haastattelussa.

Chebykinin mukaan yhä useammat venäläissotilaat pyrkivät pois rintamalta. Hän on mukana Tvyordy Znak -hankkeessa, joka auttaa venäläisiä välttämään liikekannallepanoa tai poistumaan armeijasta sen jälkeen, kun heidät on lähetetty rintamalle.

– Kun avasimme liikekannallepanon vastaisen puhelinpalvelun vuonna 2022, suurin osa yhteydenotoista tuli ihmisiltä, jotka yrittivät välttää kutsuntoja. Vuoteen 2026 mennessä tilanne on muuttunut dramaattisesti. Nyt meille soittaa paljon sotilaita, jotka ovat jo päätyneet rintamalle ja haluavat lähteä, Chebykin sanoo.

Hänen mukaansa karkureiden tarkkaa määrää on mahdotonta arvioida, mutta arviot vaihtelevat noin 300 000 ja 800 000 ihmisen välillä. Osa sotilaista on karannut useammin kuin kerran sen jälkeen, kun heidät on saatu kiinni ja palautettu palvelukseen.

Chebykin vertaa nykytilannetta ensimmäiseen maailmansotaan. Hänen mukaansa monet venäläissotilaat alkavat ymmärtää, etteivät he taistele natseja vastaan eivätkä puolusta Venäjää Natolta. Sen sijaan he näkevät, miten omat komentajat kohtelevat heitä, ja alkavat kyseenalaistaa sodan tarkoituksen.

Aktivistin mukaan karkuruudesta on muodostumassa yksi tärkeimmistä sodanvastaisen vastarinnan muodoista Venäjän sisällä. Hänen mukaansa moni päätyy lopulta siihen, että pakeneminen on parempi vaihtoehto kuin sotiminen Ukrainassa.