Harvat opit ovat muovanneet kristillistä ajattelua syvällisemmin kuin usko siihen, että lukemattomat ihmiset kärsivät kuoleman jälkeen iankaikkista tietoista kidutusta. Vuosisatojen ajan kristityille on opetettu, että taivas ja helvetti edustavat kahta lopullista ja ikuista kohtaloa: päättymätöntä autuutta muutamille kristityille ja päättymätöntä kidutusta valtaosalle ei-kristityistä.
Silti, kun tutkimme huolellisesti Pyhien kirjoitusten alkukieliä, raamatunkirjoittajien historiallista kontekstia ja Jumalan lunastussuunnitelman kokonaisvaltaista tarinaa, esiin nousee hyvin erilainen kuva.
Kristittyjen yleisesti uskomatonta mielikuvaa helvetistä ei löydy itse Pyhien kirjoitusten sivuilta. Sen sijaan se kehittyi vähitellen vuosisatojen kuluessa kääntämisen, tulkinnan, filosofian ja tradition kautta. Raamatunkirjoittajat puhuivat termeistä Sheol, Hades, Gehenna ja Tartarus – sanoista, joilla oli omat erilliset merkityksensä heidän omissa historiallisissa ympäristöissään. Mikään niistä ei luonnostaan kuvaa ikuista kidutuskammiota, josta ei ole toivoa, ei ennalleen asettamista eikä sovintoa.
Mikä tärkeämpää, Raamatun keskeinen tarina ei ole ihmiskunnan loputon erossaolo Jumalasta. Se on Jumalan voitto Kristuksessa synnistä, kuolemasta ja jokaisesta voimasta, joka vastustaa Hänen rakkauttaan.
Heprealaisten ja kreikkalaisten käsitteiden tutkimus
Sheol ja Hades
Heprealaisissa kirjoituksissa kuolleiden määränpäätä kutsutaan useimmiten nimellä Sheol. Tämä sana esiintyy yli kuusikymmentä kertaa ja viittaa hautaan, kuoppaan tai kuolleiden valtakuntaan. Niin vanhurskaiden kuin jumalattomienkin sanottiin astuvan Sheoliin. Job kaipasi päästä sinne piiloon kärsimyksensä aikana (Job 14:13). Psalminkirjoittaja julisti, että jumalattomat palaisivat sinne (Psalmi 9:17). Saarnaaja kuvailee sitä hiljaisuuden paikaksi, jossa maanpäällinen toiminta lakkaa (Saarnaaja 9:10).
Missään kohtaa Sheolia ei kuvata loputtoman tietoisen kidutuksen paikaksi. Se on itse kuoleman valtakunta.
Uuden testamentin vastine sille on Hades. Kuten Sheol, myös Hades viittaa kuolleiden valtakuntaan. Pietari julisti, ettei Jeesusta jätetty Hadekseen, vaan Hänet herätettiin kuolleista (Apostolien teot 2:31). Merkittävää on, että Ilmestyskirja julistaa kuoleman ja Hadeksen itsensä tulevan lopulta heitetyiksi tuliseen järveen (Ilmestyskirja 20:14). Kuolemaa ei säilytetä ikuisesti. Kuolema tuhotaan.
Tämä teema saavuttaa huipentumansa Paavalin julistuksessa, jonka mukaan Kristuksen täytyy hallita, kunnes kaikki viholliset on pantu Hänen jalkojensa alle, ja ”viimeinen kukistettava vihollinen on kuolema” (1. Korinttilaisille 15:26).
Jos kuolema itsessään lakkautetaan, Raamatun tarina ei liiku kohti loputonta jakoa, vaan kohti perimmäistä ennalleen asettamista.
Tartarus ja Gehenna
Toinen sana, joka on joskus käännetty helvetiksi, on Tartarus, joka esiintyy Uudessa testamentissa vain kerran (2. Pietarin kirje 2:4). Siinä se viittaa langenneisiin enkeleihin, joita pidetään vankeudessa tuomiota varten. Sitä ei koskaan esitetä ihmiskunnan lopullisena kohtalona.
Tämän keskustelun tärkein termi on Gehenna, sana, jota Jeesus käytti useimmiten silloin, kun monet nykyiset käännökset käyttävät sanaa ”helvetti”.
Gehenna oli todellinen laakso Jerusalemin ulkopuolella, joka tunnettiin Hinnomin laaksona. Sillä oli kauhea historia paikkana, joka yhdistettiin lapsiuhreihin ja liiton rikkomiseen (Jeremia 7:31). Jeesuksen aikaan mennessä siitä oli tullut voimakas tuomion, tuhon, häpeän ja kansallisen katastrofin symboli.
Kun Jeesus varoitti Gehennasta, Hänen kuulijansa ymmärsivät kuvakielen. Hän käytti profeetallista kieltä, joka juonsi juurensa Israelin historiasta.
Markuksen evankeliumissa (9:47–48) Jeesus lainaa Jesajaa (66:24) kuvaillen ruumiita, joita madot ja tuli kuluttavat. Kuva esittää tuhoa ja tuomiota, ei kuolemattomia olentoja kestämässä loputonta piinaa. Kuvakieli liittyy kuolemaan, ei ikuiseen kidutukseen.
Kirjoituksista
13
173
Vastaukset
- Anonyymi00001
JATKUU...
Historiallinen ja kielellinen asiayhteys
Vielä merkittävämpää on se, että Jeesus yhdisti varoituksensa toistuvasti tapahtumiin, jotka olivat lähestymässä Hänen kuulijoidensa elinaikana. Matteuksen evankeliumin 23. luvussa Hän kysyy uskonnollisilta johtajilta, miten he voivat välttää Gehennan tuomion, ja julistaa välittömästi, että nämä asiat tulisivat ”tämän sukupolven” osaksi (Matteus 23:33–36). Puhe jatkuu Matteuksen evankeliumin 24. lukuun, jossa Jeesus ennustaa Jerusalemin tuhon ja sanoo: ”Tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat” (Matteus 24:34).
Historia todistaa näiden varoitusten täyttymisen vuonna 70 jKr., kun Rooman armeijat tuhosivat Jerusalemin ja temppelin. Asiayhteys viittaa siihen, että Jeesus varoitti ensisijaisesti Israelia kohtaavasta liitollisen aseman tuomiosta, eikä kuvaillut ikuista kidutuskammiota, joka odottaisi miljardeja ihmisiä kuoleman jälkeen.
Oppi iankaikkisesta tietoisesta kidutuksesta riippuu myös vahvasti siitä, miten tietyt kreikankieliset sanat käännetään. Yksi kiistellyimmistä on aionios, joka usein käännetään sanoilla ”ikuinen” tai ”iankaikkinen”. Sana on johdettu sanasta aion, joka tarkoittaa aikakautta. Vaikka asiayhteys määrittelee keston, sana itsessään puhuu pohjimmiltaan siitä, mikä kuuluu tiettyyn aikakauteen tai aikakausiin. Se ei itsessään kuvaile päättymätöntä kestoa.
Samoin Pyhät kirjoitukset käyttävät usein sanaa apollymi, joka tarkoittaa tuhoamista, turmelemista, kadottamista tai menehtymistä. Jeesus opetti, että Jumala voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa (Matteus 10:28). Johanneksen evankeliumi 3:16 asettaa vastakkain iankaikkisen elämän ja hukkumisen (menehtymisen). Paavali kirjoittaa, että ”synnin palkka on kuolema” (Roomalaisille 6:23). Kerta toisensa jälkeen Pyhät kirjoitukset asettavat vastakkain elämän ja kuoleman, eivät elämää ja loputonta kidutusta.
Jumalan lunastussuunnitelma ja ennalleen asettaminen
Koko Uudessa testamentissa tuomio esitetään keinona, jonka kautta Jumala lopulta toteuttaa lunastustarkoituksensa. Kreikan sana sozo, joka on käännetty sanalla ”pelastaa”, tarkoittaa parantamista, ennalleen asettamista, pelastamista ja kokonaiseksi tekemistä. Pelastus ei ole vain rangaistuksen pakenemista. Se on ennalleen asettamista siihen elämään, jonka Jumala tarkoitti.
Tämä laajempi visio näkyy kaikkialla apostolisissa kirjoituksissa. Paavali julistaa, että aivan kuten Aadamin teko vaikutti koko ihmiskuntaan, samoin Kristuksen vanhurskas teko tuo elämän kaikille (Roomalaisille 5:18). Hän kirjoittaa, että ”sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdetään eläviksi Kristuksessa” (1. Korinttilaisille 15:22).- Anonyymi00002
JATKUU....
Kolossalaiskirjeessä Paavali julistaa, että Kristuksen kautta Jumala näki hyväksi ”sovittaa itsensä kanssa kaikki asiat, olivatpa ne maan päällä tai taivaissa” (Kolossalaisille 1:20).
Mittakaava on henkeäsalpaava. Ei joitakin asioita. Ei monia asioita. Vaan kaikki asiat.
Samoin Filippiläiskirjeessä siintää päivä, jona jokainen polvi notkistuu ja jokainen kieli iloiten tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra (Filippiläisille 2:10–11). Tämä kaikuu Jesajan profetiasta, jossa jokainen polvi notkistuu Yahweh’lle ja jokainen kieli vannoo uskollisuutta Hänelle (Jesaja 45:23).
Raamatullinen kuva ei ole kuva ikuisesti jakautuneesta maailmankaikkeudesta, jossa pahuus jatkuu ikuisesti erillisessä valtakunnassa. Se on kuva voittoisasta Jumalasta, jonka lunastava tarkoitus lopulta voittaa jokaisen kapinan, synnin ja kuoleman muodon.
Tämä ei poista tuomiota. Pyhät kirjoitukset puhuvat toistuvasti tuomiosta, kurituksesta, puhdistamisesta ja tilivelvollisuudesta. Jumalan pyhyys kohtaa pahuuden missä tahansa sitä löytyykin. Tuli on edelleen yleinen raamatullinen kuva. Mutta läpi Pyhien kirjoitusten jumalallinen tuli on usein puhdistavaa eikä pelkästään rangaisevaa. Sulattajan tuli puhdistaa kullan. Jumalan kuluttava tuli polttaa pois sen, mikä on väärää. Tuomio paljastaa, parantaa ja asettaa ennalleen. Jumalan tarkoitus ei ole loputon kosto, vaan perimmäinen sovinto.
Varhaisen kirkon näkemykset ja johtopäätökset
Oppi iankaikkisesta tietoisesta kidutuksesta tuli hallitsevaksi suurelta osin myöhemmän teologisen kehityksen myötä. Augustinus, joka kirjoitti neljännellä ja viidennellä vuosisadalla, väitti, että jumalattomat säilytetään loputtomasti rangaistusta varten. Hänen vaikutuksensa muovasi suurta osaa läntisestä kristikunnasta vuosisatojen ajan. Augustinuksen näkemys ei kuitenkaan ollut ainoa varhaisessa kirkossa esiintynyt näkemys.
Useat vaikutusvaltaiset varhaiskristilliset teologit, mukaan lukien Origenes ja Gregorios Nyssalainen, näkivät Jumalan lunastustyön ulottuvan lopulta kaikkeen luomakuntaan. He uskoivat, että Jumalan tuomiot palvelivat ennalleen asettavaa tarkoitusta ja että Kristuksen voitto voittaisi lopulta jokaisen vieraantumisen muodon.
Olipa joku samaa mieltä heidän teologiansa kaikista piirteistä tai ei, heidän olemassaolonsa muistuttaa meitä siitä, että kaikkien ennalleen asettaminen ja sovinto ei ole moderni keksintö. Sillä on syvät juuret itse kristinuskon historiassa.
Kun palaamme Pyhiin kirjoituksiin ja annamme niiden puhua omassa historiallisessa ja kirjallisessa asiayhteydessään, kohtaamme tarinan, joka on paljon suurenmoisempi kuin usein esitetty perinteinen taivas-helvetti-viitekehys.
Raamattu alkaa luomisesta ja päättyy luomakunnan ennalleen asettamiseen. Se alkaa siitä, että ihmiskunta ajetaan pois puutarhasta, ja päättyy siihen, että elämän puu parantaa kansat. Se alkaa kuoleman tulolla maailmaan ja päättyy kuoleman lakkauttamiseen. Se alkaa vieraantumisesta ja päättyy sovintoon.
Evankeliumi ei ole pohjimmiltaan ilmoitus siitä, että suurin osa ihmiskunnasta kohtaa loputtoman kidutuksen. Se on ilmoitus siitä, että Jumala on toiminut Kristuksessa voittaakseen synnin, kukistaakseen kuoleman, sovittaakseen maailman ja asettaakseen kaikki asiat ennalleen itselleen.
Raamatun viimeinen sana ei ole kidutus. Viimeinen sana on ennalleen asettaminen.
Viimeinen sana ei ole erossaolo. Viimeinen sana on sovinto.
Viimeinen sana ei ole kuolema. Viimeinen sana on elämä.
Kuten Paavali julisti: ”Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdetään eläviksi Kristuksessa” (1. Korinttilaisille 15:22). ”Jumala näki hyväksi Kristuksen kautta sovittaa itsensä kanssa kaikki asiat, olivatpa ne maan päällä tai taivaissa, tehden rauhan Hänen ristinsä veren kautta” (Kolossalaisille 1:20).
Tässä visiossa Kristuksen riemuvoitto ei ole vain muutamien pelastus.
Se on kaikkien ihmisten sovitus. - Anonyymi00010
Anonyymi00002 kirjoitti:
JATKUU....
Kolossalaiskirjeessä Paavali julistaa, että Kristuksen kautta Jumala näki hyväksi ”sovittaa itsensä kanssa kaikki asiat, olivatpa ne maan päällä tai taivaissa” (Kolossalaisille 1:20).
Mittakaava on henkeäsalpaava. Ei joitakin asioita. Ei monia asioita. Vaan kaikki asiat.
Samoin Filippiläiskirjeessä siintää päivä, jona jokainen polvi notkistuu ja jokainen kieli iloiten tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra (Filippiläisille 2:10–11). Tämä kaikuu Jesajan profetiasta, jossa jokainen polvi notkistuu Yahweh’lle ja jokainen kieli vannoo uskollisuutta Hänelle (Jesaja 45:23).
Raamatullinen kuva ei ole kuva ikuisesti jakautuneesta maailmankaikkeudesta, jossa pahuus jatkuu ikuisesti erillisessä valtakunnassa. Se on kuva voittoisasta Jumalasta, jonka lunastava tarkoitus lopulta voittaa jokaisen kapinan, synnin ja kuoleman muodon.
Tämä ei poista tuomiota. Pyhät kirjoitukset puhuvat toistuvasti tuomiosta, kurituksesta, puhdistamisesta ja tilivelvollisuudesta. Jumalan pyhyys kohtaa pahuuden missä tahansa sitä löytyykin. Tuli on edelleen yleinen raamatullinen kuva. Mutta läpi Pyhien kirjoitusten jumalallinen tuli on usein puhdistavaa eikä pelkästään rangaisevaa. Sulattajan tuli puhdistaa kullan. Jumalan kuluttava tuli polttaa pois sen, mikä on väärää. Tuomio paljastaa, parantaa ja asettaa ennalleen. Jumalan tarkoitus ei ole loputon kosto, vaan perimmäinen sovinto.
Varhaisen kirkon näkemykset ja johtopäätökset
Oppi iankaikkisesta tietoisesta kidutuksesta tuli hallitsevaksi suurelta osin myöhemmän teologisen kehityksen myötä. Augustinus, joka kirjoitti neljännellä ja viidennellä vuosisadalla, väitti, että jumalattomat säilytetään loputtomasti rangaistusta varten. Hänen vaikutuksensa muovasi suurta osaa läntisestä kristikunnasta vuosisatojen ajan. Augustinuksen näkemys ei kuitenkaan ollut ainoa varhaisessa kirkossa esiintynyt näkemys.
Useat vaikutusvaltaiset varhaiskristilliset teologit, mukaan lukien Origenes ja Gregorios Nyssalainen, näkivät Jumalan lunastustyön ulottuvan lopulta kaikkeen luomakuntaan. He uskoivat, että Jumalan tuomiot palvelivat ennalleen asettavaa tarkoitusta ja että Kristuksen voitto voittaisi lopulta jokaisen vieraantumisen muodon.
Olipa joku samaa mieltä heidän teologiansa kaikista piirteistä tai ei, heidän olemassaolonsa muistuttaa meitä siitä, että kaikkien ennalleen asettaminen ja sovinto ei ole moderni keksintö. Sillä on syvät juuret itse kristinuskon historiassa.
Kun palaamme Pyhiin kirjoituksiin ja annamme niiden puhua omassa historiallisessa ja kirjallisessa asiayhteydessään, kohtaamme tarinan, joka on paljon suurenmoisempi kuin usein esitetty perinteinen taivas-helvetti-viitekehys.
Raamattu alkaa luomisesta ja päättyy luomakunnan ennalleen asettamiseen. Se alkaa siitä, että ihmiskunta ajetaan pois puutarhasta, ja päättyy siihen, että elämän puu parantaa kansat. Se alkaa kuoleman tulolla maailmaan ja päättyy kuoleman lakkauttamiseen. Se alkaa vieraantumisesta ja päättyy sovintoon.
Evankeliumi ei ole pohjimmiltaan ilmoitus siitä, että suurin osa ihmiskunnasta kohtaa loputtoman kidutuksen. Se on ilmoitus siitä, että Jumala on toiminut Kristuksessa voittaakseen synnin, kukistaakseen kuoleman, sovittaakseen maailman ja asettaakseen kaikki asiat ennalleen itselleen.
Raamatun viimeinen sana ei ole kidutus. Viimeinen sana on ennalleen asettaminen.
Viimeinen sana ei ole erossaolo. Viimeinen sana on sovinto.
Viimeinen sana ei ole kuolema. Viimeinen sana on elämä.
Kuten Paavali julisti: ”Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdetään eläviksi Kristuksessa” (1. Korinttilaisille 15:22). ”Jumala näki hyväksi Kristuksen kautta sovittaa itsensä kanssa kaikki asiat, olivatpa ne maan päällä tai taivaissa, tehden rauhan Hänen ristinsä veren kautta” (Kolossalaisille 1:20).
Tässä visiossa Kristuksen riemuvoitto ei ole vain muutamien pelastus.
Se on kaikkien ihmisten sovitus.Ei kadotusta voi poistaa, siitä kerrotaan tarpeeksi paljon Raamatussa. Paavali pyysi itkien ihmisiä hyväksymään sovituksen kohdalleen. Ellei sitä halunnut, ei ollut pelastusta, vaan ikuinen kuolema. Se on elämän loppu ja vastakohta.
Ei kuolemantuomioita anneta kahdeksi vuodeksi, se on lopullinen tuhoutuminen, ikuinen loppu. - Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Ei kadotusta voi poistaa, siitä kerrotaan tarpeeksi paljon Raamatussa. Paavali pyysi itkien ihmisiä hyväksymään sovituksen kohdalleen. Ellei sitä halunnut, ei ollut pelastusta, vaan ikuinen kuolema. Se on elämän loppu ja vastakohta.
Ei kuolemantuomioita anneta kahdeksi vuodeksi, se on lopullinen tuhoutuminen, ikuinen loppu.niin kadotus- katoaa- ei ole olemassa, elämännimissä.
Koska Jumalalla on ainoalla elämä itsessään, on antanut sen Pojalle, ja Poika kelle tahtoo-
Näin iankaikkinen ELÄMÄ on armolahja.
ja kellä elämää ei ole, hän ei ELÄ.
Siis Jumala tappaa Sanan mukaan syntiä tekevän sielun.
Hänellä on Luojana Valta tappaa..
ja kun sielu tapetaan, se ei elä- ja ruumis- poltettaessa muuttuu tuhkaksi- ianakaikkisesti ja on poljettavana jalkojen----alla.---- iankaikkisesti.
Vain Taivaan langenneet enkelit- jotka ovat olleen Jumalan Taivaallisessa olevaisuudessa- he kohtaavat iankaikkisen helvetin. koska kiusattavia ei enää ole, ja se heidän keskinäinen elämä on helvetillistä jo heistä itsestään olevaisena elämänmuotona.
Ei valtaa- eikä langenneita ihmisiä, kaikki entinen on mennyt ---myös heidänkohdaltaan.
ON Uusi taivas ja maa- Herran omille, muttei näille enkulimaailman herroille.
Heille se on iankaikkinen helvetti- kadotus. Kadotettu monessa suhtessa vallanmerkit.
Valta - kadotettuihinkin ihmisiin.
xxxxxx
Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja
kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.
Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat ja
tallaatte jumalattomat; sillä >>>>>>he tulevat tomuksi<<<< teidän jalkapohjienne alle >>>> sinä päivänä, jonka minä teen, <<<<<sanoo Herra Sebaot.
(Mal 4:1-3)
Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla. (1Te 4:13-18)
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, >>>sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. <<<<
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja >>>>jotka sen kuulevat ne saavat elää. <<<<
Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, >>>elämän ylösnousemukseen, <<<< mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
(Joh 5:24-29)
Joh 11:26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
ts. sitä toista kuolemaa---- ensimmäinen kuolema- on kuoleman UNI- josta herätetään...
Toinen kuolema on helvetin tuli- joka tappaa sielun, sekä ruumiin.
Jumalan Kaikkivaltiaan Tuli on Hänen työkalunsa Luomakunnassa, millä Hän saattaa kaiken kohdalleen. Siis myös päättää sielun- ja sielulla ei ole ruumistakaan, se on Malakian kirjoituksissa tuelvan näköalan mukaan tuhkana- jalkojemme alla.
tallattavana.
Sen arvoisena kadotettava- näkee elämänsä arvon. Aikansa "nauttii" maailman menoista ja sitten menettää iankaikkisen elämän armolahjan. Sen elämän, jossa kaikki Jumalan Valtakunnan Rakkaudenkautta kukin siellä elää- tahdostaan.
Hänellä on iankaikkisen elämän Sanat.... ja sitä me kuulemme, Häntä seuraamme, ja Häneltä armolahjan saamme LAHJAKSI- ilman omia ansioita. - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
niin kadotus- katoaa- ei ole olemassa, elämännimissä.
Koska Jumalalla on ainoalla elämä itsessään, on antanut sen Pojalle, ja Poika kelle tahtoo-
Näin iankaikkinen ELÄMÄ on armolahja.
ja kellä elämää ei ole, hän ei ELÄ.
Siis Jumala tappaa Sanan mukaan syntiä tekevän sielun.
Hänellä on Luojana Valta tappaa..
ja kun sielu tapetaan, se ei elä- ja ruumis- poltettaessa muuttuu tuhkaksi- ianakaikkisesti ja on poljettavana jalkojen----alla.---- iankaikkisesti.
Vain Taivaan langenneet enkelit- jotka ovat olleen Jumalan Taivaallisessa olevaisuudessa- he kohtaavat iankaikkisen helvetin. koska kiusattavia ei enää ole, ja se heidän keskinäinen elämä on helvetillistä jo heistä itsestään olevaisena elämänmuotona.
Ei valtaa- eikä langenneita ihmisiä, kaikki entinen on mennyt ---myös heidänkohdaltaan.
ON Uusi taivas ja maa- Herran omille, muttei näille enkulimaailman herroille.
Heille se on iankaikkinen helvetti- kadotus. Kadotettu monessa suhtessa vallanmerkit.
Valta - kadotettuihinkin ihmisiin.
xxxxxx
Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja
kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.
Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat ja
tallaatte jumalattomat; sillä >>>>>>he tulevat tomuksi<<<< teidän jalkapohjienne alle >>>> sinä päivänä, jonka minä teen, <<<<<sanoo Herra Sebaot.
(Mal 4:1-3)
Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla. (1Te 4:13-18)
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, >>>sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. <<<<
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja >>>>jotka sen kuulevat ne saavat elää. <<<<
Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, >>>elämän ylösnousemukseen, <<<< mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
(Joh 5:24-29)
Joh 11:26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
ts. sitä toista kuolemaa---- ensimmäinen kuolema- on kuoleman UNI- josta herätetään...
Toinen kuolema on helvetin tuli- joka tappaa sielun, sekä ruumiin.
Jumalan Kaikkivaltiaan Tuli on Hänen työkalunsa Luomakunnassa, millä Hän saattaa kaiken kohdalleen. Siis myös päättää sielun- ja sielulla ei ole ruumistakaan, se on Malakian kirjoituksissa tuelvan näköalan mukaan tuhkana- jalkojemme alla.
tallattavana.
Sen arvoisena kadotettava- näkee elämänsä arvon. Aikansa "nauttii" maailman menoista ja sitten menettää iankaikkisen elämän armolahjan. Sen elämän, jossa kaikki Jumalan Valtakunnan Rakkaudenkautta kukin siellä elää- tahdostaan.
Hänellä on iankaikkisen elämän Sanat.... ja sitä me kuulemme, Häntä seuraamme, ja Häneltä armolahjan saamme LAHJAKSI- ilman omia ansioita.Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.
(1Jo 5:11-12)
- Anonyymi00003
https://siintoensio.wixsite.com/minsida-2
Tältä sivulta löydät kaikki uuden testamentin tekstit joissa kadotus ja helvetti mainitaan alkutekstissä.
Kenties hämmästyt! Voit käyttää tietolähteenäsi.- Anonyymi00009
Todella hyvä lähdeteos asiasta!
- Anonyymi00004
Luopumus lisääntyy ja luovutaan Jumalan sanasta ja muutetaan sitä ajan hengen mukaiseksi, ettei se satuttaisi yms. https://www.youtube.com/watch?v=0M7a57b9t4k
- Anonyymi00005
Vähemmälläkin selityksillä tajuaa, että Jeesus puhui Jerusalemin kaatopaikasta ja siellä rikkaalla miehellä oli jano kun pyysi Lasarukselta tipan virvoketta.
- Anonyymi00006
Nimim. Kirvesvarsi?
- Anonyymi00007
Tietenkin Jerusalemin kaatopaikkaa tarvitse vain ne, jotka sinne joutuvat, heillä siitä on palo ja hätä että miten tässä tulee käymään.
Ei niillä, ketkä ovat siten sovitettu, että Jeeuksen ristinkuolema on poistanut heiltä lain kirouksen sekä synnin kirouksen, niin ei heidän tarvitse käyttää kaikkea aikaansa millainen se Jerusalemin kaatopaikka mahtaa silloin olla ja miten ikävää siellä on. - Anonyymi00008
Ei-helluntailainen kommentti:
Jumalan näkökulma on se, että hänelle kaikki elävät /ovat eläviä hänelle. Ihmisten kokemus, että kuolevat. - Anonyymi00013
Ajatus siitä, että Jumala tuhoaisi yhdenkin luomansa ja SOVITTAMANSA ihmisen paiskaamalla tämän iankaikkiseen piinarangaistukseen tai tuhoamalla tämän, on täysin järjetön.
Mutta tähän järjettömyyteen syyllistyy 99 % kristityistä.
Miksi?
Siksi kun sama 99% EI USKO SOVITUKSEN SANAAN, joka kuuluu:
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan."
TÄMÄ SANOMA on hylättävä, jotta voi uskoa helvettiin tai ihmisten hävittämiseen.
Tosin mitään varsinaista hylkäämistä ei edes tapahtu, koska on ensiksi omaksuttu muutamaan virheellisesti tulkittuun jakeeseen perustuva helvetti-/tuhoamisoppi, jolla suljetaan ja sinetöidään oma ymmärrys Paavalin sovituksen sanalta.
Kun sovituksen sanaa sitten joku pitää esillä, tämä valmiiksi ohjelmoitu papukaijajalauma aloittaa välittömästi iänikuisen kaakatuksensa suostumatta edes sadasosasekunniksi pysäyttämään päänsä sisällä mylläävää hokema-automaattia ja esittämään itselleen ajatusta: "Jospa ottaisinkin tämän sovituksen sanan LÄHTÖKOHDAKSENI ja alkaisin lukea ja tulkita Raamattua SIITÄ käsin sen sijaan, että tyrmään sen lähtökuoppiinsa?"
Mutta jo TÄMÄN AJATUKSEN AJATTELEMINEN on helvetti-/tuhoteologille ylivoimainen suoritus!!!
Siis sen, että lukisi Raamattuaan RAAMATUSSA ESIINTYVIEN SOVITUSJAKEIDEN VALOSSA - eli lukisi Raamattuaan sen itsensä opastamana!
Mistä tämä kykenemättömyys AJATELLA kumpuaa?
Pelkuruudesta.
Sovituksen sanassa ilmi tullut Jumalan täydellinen rakkaus kykenisi karkottamaan tuon pelon, mutta traagista on se, että juuri tätä parantavaa sanomaa ei haluta vastaanottaa, koska on jo ehditty vastaanottamaan sanoma, jonka teräskaltereina toimivat helvetti-/tuhojakeet, jotka ovat pelkurin mielestä "raamatullisempia" kuin koko maailman sovitusta julistavat jakeet.
Pelkurin aivot eivät kykene näkemään edes hänen oman "raamatullisuutensa" surkuuhupaisuutta - sitä, että hän leikkaa "raamatullisuudellaan" kaikkein vaputtavimman osan Raamatusta pois itseensä hokemalitanioillaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2032175
- 1341198
- 1131073
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa23827- 58806
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34771ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42638Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175584Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46577- 10560