Kirkon tilastosivun perusteella tammi-toukokuussa messuissa ja sanajumalanpalveluksissa käyneiden määrä laski 2,7 % vuoteen 2025 verrattuna. Suomi maallistuu edelleen.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Miten vuosi 2025 oli vuoteen 2024 verrattuna ja 2023 verrattuna. Entä ennen koronaa vaikka 2018?
Jotain 20 % vähentynyt vuodesta 2019. En siis tarkoittanut aloituksellani, että luvussa olisi jotain poikkeuksellista.
Vapaa-ajattelussa 35% laskua. Toim. huom.
Hyvä huomio
Entä 2023/2025?
Eikö kukaan muu kuin Jori osaa käyttää www-selainta? Kirkontilastot.fi.
Jos on speksit esillä... Kirkko ei kiinnosta, vaan uskonnottomuus.
Muiden uskontojen osuus on pienehkö ja melko vakaa. Niinpä uskonnottomuuden lisääntymisen voi lukea aika suoraan evlut kirkon tilastoista.
Yleisen trendin mukaista.
Tuskin ne rippikoulussa uskovat 15-16-vuotiaat pihat kauan jaksavat mennä saarnoja kuuntelemaan.
Oletan noin. Toki voi olla, että tietty ikäluokka, suunnilleen 2005..2010 syntyneet, tuleekin koko elämänsä olemaan hieman uskonnollisempi kuin nuoremmat ja vanhemmat.
Vanha viisaus - älä oleta mitään
Eipä oletuksella tässä merkitystä olekaan, näkee joka tapauksessa ensi vuosikymmenellä miten on mennyt.
No älä sitten oleta
Oletus voi olla perusteltu tai olla olematta. Perusteltua on olettaa, että kirkon jäsenmäärä jatkaa laskuaan. Sen oletuksen vuoksi pitää miettiä mitä tehdään hautausmaille tai halutaanko vanhoja kirkkoja säilyttää historian vuoksi kun seurakunnasta loppuvat maksajat.
Vapaa-ajattelijoilla on tarpeeksi päänvaivaa omista hautausmaistaan.
Kun lähtötilanne pienenee, 2,7 % on aina suhteessa suurempi.
Nyt kyllä katsomustani syrjitään ja loukataan kun sen katsotaan olevan riippuvainen kirkossa käymisestä.
Onko tapahtunut sellaista muutosta, että suuressa mittakaavassa jumalanpalveluskäynnit vähenisivät vaikka uskonnollisuus säilyy? Yksittäinen ihminen toki voi sairastaa, olla vuorotyössä jne, mutta onko osuus keskimäärin muuttunut?
Väittäisin jopa että muutos on päinvastainen: Entistä suurempi osa asuu Helsingissä ja pääsee metrolla kirkkoon, pienempi osa asuu Ivalossa ja tarvitsee sadan kilometrin ajomatkan suuntaansa.
Muutosta taikka ei. On sinisilmäistä kytätä kirkossa käynti lukuja.
Nykyisin on monia väyliä toteuttaa katsomustaan.
Mitkä luvut sinusta ovat parhaita maallistumisen mittareita?
Tarkoitatko yhteiskunnan vai yksilön maallistumista? Minusta koko termi "maallistuminen" on vähän epämääräinen, kuten woke. Mitä se nyt kenellekin tarkoittaa.
Vielä kun sanotaan uskon olevan yksityisasia, niin kuinka voidaan arvioida ihmisten yksityisasioita?
Ehkä itse edustan maallistunutta kristittyä, koska elämässä ei juurikaan ole ulkoisia kristillisiä tapoja (kuten kirkossa käyntiä)? Mutta kristinusko ja henkilökohtainen usko, vaikuttaa valintoihin, identiteettiin ja käsitykseen itsestä vajavaisena mutta rakastettuna jne.
Jotkut ne tykkää kyylätä ihmisten yhteiselämää, jopa makuuhuoneisiin asti.
Yksilöä tarkoitin. Yhteiskunnan tai valtion osalta minusta ilman muuta selvää, ettei selvää mittaria ole: ehtoollisviinin verovapaus poistui, jumalanpilkkalaki jäi, eikä noille oikein voi numeerista kirkollisuuspistemäärää määritellä.
Itse ajattelen, että pitäisi seurata sekä kyselytutkimuksia, joita meillä tekee lähes yksinomaan kirkon tutkimuskeskus, että tällaisia selkeitä lukuja kuten juuri kirkkokäyntejä. Pidän suuntaa tärkeämpänä kuin absoluuttisia lukuja jotka riippuvat kysymyksenasettelusta.
Iltapäivä lehdet myy hyvin kun ihmiset avaa makkarinsa kaikkien nähtäväksi.
Väestö ikääntyy.
Yhä useampi avaa makkarinsa toisten olohuoneisiin asti.
Löytyykö tilastosta tietoa siitä kuinka monta ihmistä kävi kirkkotoimituksissa viime vuonna?
Messu+viikkomessu+sanajumalanpalvelus yhteensä koko viime vuosi 3504708 käyntiä. Se on hyvinkin tarkkaan sama luku kuin oli jäseniä vuoden alussa.
Teoriassa siis keskiarvona jokaiselle käynti per vuosi. Käytännössä siis esim. 40 kertaa vuodessa käyvä aktiivi tarkoittaa, että on 39 henkeä jotka eivät käyneet koskaan. En tiedä lasketaanko kävijäksi myös jumalanpalveluksen tekijät. Sehän tekisi jo likimain 150 000 käyntiä.
Entä jos tietty porukka suunnilleen käy esim. kerran viikossa jossain messussa tai vastaavassa?
Samalla kaavallahan se menee. Kertoo luvun muutamalla kymmenellä, niin saa määrän joka pitää olla koskaan kirkoissa käymättömiä jotta keskiarvo toteutuu.
Pieni kiinnostava luku on kodin siunaamisten määrä. Se on itse asiassa vähän kasvanut, koko vuoden luku tullee olemaan noin 300.
Se on kiinnostava, koska siihen ei ole mitään tapaa, vaan minusta se jotenkin väistämättä mittaa aika aitoa uskonnollisuutta.
Ankkurijärjestöihin, joiden tilaisuuksiin ei juurikaan tulla, mutta joilla on kokoaan paljon suurempi vaikutus on myös SKP ja taistolaiset eri puolueissakin ... , joiden valta on korkeammassa kädessä, Kreml, juma lallinen vaikutus toimii
Valiitolla saattaa olla kokoaan pienempi vaikutus, koska Msalo ei vielä ole juma lallinen? Ankkurijohtaja puuttuu?
Hitaasti mutta varmasti.