Maidanin mielenosoitukset Ukrainassa vuosina 2013–2014 kestivät noin kolme kuukautta. Mielenosoitukset alkoivat presidentti Viktor Janukovitšin päätöksestä keskeyttää EU-assosiaatiosopimuksen valmistelu, mutta laajenivat myöhemmin vastustamaan hallintoa ja korruptiota. Mielenosoitusten aikana rakennettiin barrikadeja, käytettiin polttopulloja ja yhteenotot turvallisuusjoukkojen kanssa muuttuivat ajoittain väkivaltaisiksi.
Helmikuussa 2014 Kiovassa tarkka-ampujat surmasivat kymmeniä ihmisiä, mikä syvensi poliittista kriisiä. Tapahtumien yhteydessä vuoti puhelinkeskustelu, jossa Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland ja suurlähettiläs Geoffrey Pyatt keskustelivat Ukrainan opposition johtajista ja mahdollisesta tulevasta hallituksesta. Lisäksi vuoti keskustelu, jossa Viron ulkoministeri Urmas Paet välitti EU:n ulkopoliittiselle johtajalle Catherine Ashtonille kuulemiaan epäilyjä Maidanin ampujien taustoista.
Tapahtumista ja niiden taustalla vaikuttaneista tekijöistä on edelleen erilaisia tulkintoja. Keskustelua käydään muun muassa länsimaiden vaikutuksesta Ukrainan politiikkaan, Maidan-liikkeen luonteesta sekä siitä, ketkä olivat vastuussa ampumisista. Kiistatonta on, että tapahtumat johtivat Janukovitšin vallasta syrjäytymiseen ja käynnistivät vakavan kriisin Ukrainan ja Venäjän suhteissa.
Ukrainan parlamentti katsoi helmikuussa 2014, että Viktor Janukovitš ei enää hoitanut presidentin tehtäviään, koska hän oli poistunut Kiovasta eikä ollut tavoitettavissa valtion johdossa kriisin aikana. Parlamentti julisti presidentin käytännössä vetäytyneen tehtävistään ja määräsi uudet vaalit.
Laillisuudesta on eri näkemyksiä. Kritiikin mukaan Ukrainan perustuslain mukaista virallista presidentin viraltapanomenettelyä ei toteutettu loppuun asti, joten päätöksen oikeudellinen perusta oli puutteellinen. Toisen näkemyksen mukaan poikkeuksellinen kriisitilanne ja presidentin poistuminen maasta tekivät parlamentin toimista välttämättömiä valtion toimintakyvyn turvaamiseksi. Siksi tapahtuman laillisuudesta kiistellään edelleen.
Useimmissa valtioissa presidentti voidaan erottaa vain tarkasti määritellyllä menettelyllä (esim. viraltapano / impeachment), jossa pitää todistaa vakava rikkomus tai perustuslain loukkaus ja noudattaa ennalta sovittuja vaiheita.
Viktor Janukovitš tapauksessa kiista liittyy juuri tähän:
Ukrainan parlamentti katsoi hänen käytännössä hylänneen tehtävänsä poistuttuaan maasta kriisin aikana, ja päätti järjestää uudet vaalit. Kritiikin mukaan taas perustuslain mukaista virallista viraltapanomenettelyä ei noudatettu loppuun asti.
Yleissääntö:
Normaalisti presidenttiä ei voi “potkaista ulos” pelkällä poliittisella päätöksellä.
Tarvitaan perustuslain mukainen prosessi.
Helmikuussa 2014 Kiovassa tarkka-ampujat surmasivat kymmeniä ihmisiä, mikä syvensi poliittista kriisiä. Tapahtumien yhteydessä vuoti puhelinkeskustelu, jossa Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland ja suurlähettiläs Geoffrey Pyatt keskustelivat Ukrainan opposition johtajista ja mahdollisesta tulevasta hallituksesta. Lisäksi vuoti keskustelu, jossa Viron ulkoministeri Urmas Paet välitti EU:n ulkopoliittiselle johtajalle Catherine Ashtonille kuulemiaan epäilyjä Maidanin ampujien taustoista.
Tapahtumista ja niiden taustalla vaikuttaneista tekijöistä on edelleen erilaisia tulkintoja. Keskustelua käydään muun muassa länsimaiden vaikutuksesta Ukrainan politiikkaan, Maidan-liikkeen luonteesta sekä siitä, ketkä olivat vastuussa ampumisista. Kiistatonta on, että tapahtumat johtivat Janukovitšin vallasta syrjäytymiseen ja käynnistivät vakavan kriisin Ukrainan ja Venäjän suhteissa.
Ukrainan parlamentti katsoi helmikuussa 2014, että Viktor Janukovitš ei enää hoitanut presidentin tehtäviään, koska hän oli poistunut Kiovasta eikä ollut tavoitettavissa valtion johdossa kriisin aikana. Parlamentti julisti presidentin käytännössä vetäytyneen tehtävistään ja määräsi uudet vaalit.
Laillisuudesta on eri näkemyksiä. Kritiikin mukaan Ukrainan perustuslain mukaista virallista presidentin viraltapanomenettelyä ei toteutettu loppuun asti, joten päätöksen oikeudellinen perusta oli puutteellinen. Toisen näkemyksen mukaan poikkeuksellinen kriisitilanne ja presidentin poistuminen maasta tekivät parlamentin toimista välttämättömiä valtion toimintakyvyn turvaamiseksi. Siksi tapahtuman laillisuudesta kiistellään edelleen.
Useimmissa valtioissa presidentti voidaan erottaa vain tarkasti määritellyllä menettelyllä (esim. viraltapano / impeachment), jossa pitää todistaa vakava rikkomus tai perustuslain loukkaus ja noudattaa ennalta sovittuja vaiheita.
Viktor Janukovitš tapauksessa kiista liittyy juuri tähän:
Ukrainan parlamentti katsoi hänen käytännössä hylänneen tehtävänsä poistuttuaan maasta kriisin aikana, ja päätti järjestää uudet vaalit. Kritiikin mukaan taas perustuslain mukaista virallista viraltapanomenettelyä ei noudatettu loppuun asti.
Yleissääntö:
Normaalisti presidenttiä ei voi “potkaista ulos” pelkällä poliittisella päätöksellä.
Tarvitaan perustuslain mukainen prosessi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Janukoovitsi on tuomittu maanpetturi, vihollismaan ostama agentti.
Ukraina ei enää halunnut olla vasallivaltio.
Ukrainalaiset kyllästyivät Venäjän johtamaan korruptioon valtion johdossa ja demokratia toteutui. Tietty myrkkyä tsaarille, mutta hyvä suunnanmuutos Ukrainalle.
Hieman kuin Baltiassa 90-luvulla tai Unkarissa tänä vuonna. Venäjän vaikutusvalta Euroopassa on hiipumaan päin.
Laki on laki. Ja sitä pitäisi noudattaa. Ei noudatettu ja sota syntyi.
Sota ei syntynyt, eivät ne koskaan itsestään synny.
Se synnytettiin ulkopuolisen pitkäaikaisen vaikuttamisen kautta.
Mitään suurvaltoja sitovia lakeja ei ole edes olemassa.
Ja niiden toiminnan kohdemaiden omilla laeilla ei ole mitään merkitystä, kuten ollaan nähty meilläkin tehdyissä liitoksissa.
Niinpä.
Venäjällähän presidentin valtakaudet oli rajoitettu kahteen eikä perustuslain mukaan sotaa voinut edes aloittaa.
Myös Hitler nousi valtaan demokraattisesti aivan kuin putin.
"Laki on laki. Ja sitä pitäisi noudattaa. Ei noudatettu ja sota syntyi."
Tarkoitat siis, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, vaikka Venäjän laki estää hyökkäyssodat.
Jos asioiden laillisuus kovasti kiinnostaa, niin tutkipa Venäjän "vaaleja" tai ylipäätään maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
Jaa no miksei seurata vaikka Kongon lakeja?
Masinoitu USAsta ohjattu, rahoitettu ja aseistettu 3kk mielenosoitus Maidanilla. Kauanko tuollaista katsottaisiin Suomessa. Elokapina saa poliisit jyräämään kaiken jo parissa tunnissa.
Ukrainalaiset olivat todella kyllästyneitä venäläisperäiseen korruptioon ja kähmintään.
"Masinoitu USAsta ohjattu, rahoitettu ja aseistettu 3kk mielenosoitus Maidanilla."
Hirveää hevonpaskaa. USA ei ohjannut, rahoittan tai varsinkaan aseistanut mieleosoittajia.
"Kauanko tuollaista katsottaisiin Suomessa. Elokapina saa poliisit jyräämään kaiken jo parissa tunnissa."
Mileneosoitukset olivat rauhanomaisia, kunnes Janukovitshin turvallisuusjoukot Berkutit alkoivat ampumaan mielenosoittajia.
Hirveää hevonpaskaa: "USA ei ohjannut, rahoittan tai varsinkaan aseistanut mieleosoittajia".
Noinhan se piti sanoa että totuus tulee esille.
Varapresidentti Joe Biden oli asemapaikassaan Kiovassa ja varaulkoministeri Victoria Nuland johti Ukrainan kapinannostatusta Kiovassa ja Maidanilla.
USA nimenomaan ohjasi, rahoitti ja aseistikin mielenosoittajia, jotka "mielenosoittajat" olivat aivan muita kuin tavallisia ukrainalaisia ja kiovalaisia.
He olivat ammattimellakoitsijoita joita oli tuotettu vallankaappausta tekemään ja sala-ampujat olivat myös ammattitappajia CIA.n arsenaalista.
Niin nää mielenosoittajat oli Venäjän palkkaamia vihreitä miehiä.
LOL. Valehtelet kuin Venäjän entinen puolustusminiteri. No laitapa sitten todisteesi valheillesi, tiltunen.
Itä-Ukrainassa noin olikin.
Ilmeisesti NATOn järjestämä koska samaa aloitusta pukkaa tiltuilta vuodesta toiseen NATO osioon?