Venäjän lukutaitoprosentti 1897 ja Suomen itsenäistyminen 1917

Kuinka paljon ranskalaiset, Italialaiset ja hollantilaiset osasivat tuohon aikaan ruotsia?

🤔

Millaisia lukutoukkia Kolumbuksen merimiehet olivat?

"Suomessa vain 5% osasi lukea Ruotsia!"
No vieläkin meillä on alle 5% suomenruotsalaisia jotka tuon osaavat ja meidän muiden virkamiesruotsilla ei todellakaan lueta ruotsia ja paranneta maailmaa.

Nuoret ylipäätään lukevat nykyään vähemmän kirjallisuutta, somettavat enemmän.

Suomen 1800-luvun lukutaitoprosenttiin on toki luettava paitsi suomeksi, myös ruotsiksi lukevat. Viimeksi mainittuja oli aluksi toki enemmän. Samoin Venäjän - erityisesti pääkaupunki Pietarin - lukutaitoisina voidaan pitää hovin ja aateliston ranskankielen harrastajia, balttilaisia upseereja ja virkamiehiä, joiden äidinkieli oli saksa, kirkkoslaavia hallinnutta papistoa sekä sitten viimeiseksi venäjäksi kirjoittavien nousevien taiteilijoiden teoksiin tutustuvia venäläisiä. Suuressa kokonaiskuvassa laajoilla syrjäseuduilla lukutaito oli koulujärjestelmien puutteessa valitettavan harvinaista. Lukutaito oli harvalukuisen eliitin ylellisyyttä.

Suomalaiset lukevat nykyään myös paljon ja sujuvasti englanninkielistä kirjallisuutta, mikä ei sekään ole lukutaidon kannalta paha asia - lukutaitoprosenttihan ei siitä syystä laske! Toki suomenkielen ilmaisukykymme säilyttämiseksi ei tulisi suomenkielistäkään kirjallisuutta laiminlyödä.

Suomalaiset oli sivistynyttä sakkia venäläisiin verrattuna. Se saattaa selittää miksi täällä ei lähdetty kommunistien kelkkaan vaan valittiin demokratia.

Luther tuskin kirjoitti mitään vuonna 1875. Epäilen myös tuota linkin takaa löytyvää evankeliumien määrää, peräti 110.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Luther tuskin kirjoitti mitään vuonna 1875. Epäilen myös tuota linkin takaa löytyvää evankeliumien määrää, peräti 110.

Kirjan nimi oli Lutherin postilla. Ei Luther sitä ollut 1875 kirjoittanut.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Luther tuskin kirjoitti mitään vuonna 1875. Epäilen myös tuota linkin takaa löytyvää evankeliumien määrää, peräti 110.

Olet ilmeisesti vaan jokuhölmö venäläinen joka ei tiedä mitään Suomen historiasta.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Luther tuskin kirjoitti mitään vuonna 1875. Epäilen myös tuota linkin takaa löytyvää evankeliumien määrää, peräti 110.

Lutherin postilloilla on ollut valtava vaikutus suomalaiseen kansanhurskauteen ja lukutaitoon. Ensimmäisiä suomennoksia tehtiin jo 1800-luvulla (mm. A. W. Ingman). Nykyisin yleisimmin käytetyt ja yhä painettavat Sacrum.fi:n valikoimat sekä Kristillisen kirjakaupan juhlapainokset pohjautuvat A. E. Koskenniemen ja Niilo E. Vainion 1940-luvun suomennoksiin.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Lutherin postilloilla on ollut valtava vaikutus suomalaiseen kansanhurskauteen ja lukutaitoon. Ensimmäisiä suomennoksia tehtiin jo 1800-luvulla (mm. A. W. Ingman). Nykyisin yleisimmin käytetyt ja yhä painettavat Sacrum.fi:n valikoimat sekä Kristillisen kirjakaupan juhlapainokset pohjautuvat A. E. Koskenniemen ja Niilo E. Vainion 1940-luvun suomennoksiin.

Lue lisää

Mummo sitä luki aina iltaisin. Paksu kirja sen muistan. Ei ollut käynyt muuta kuin kiertokoulua 1800- luvulla mutta osasi lukea.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Mummo sitä luki aina iltaisin. Paksu kirja sen muistan. Ei ollut käynyt muuta kuin kiertokoulua 1800- luvulla mutta osasi lukea.

Mummoni Raja-Karjalassa syntyi ortodoksiperheeseen, mutta hänen vanhempansa kyllästyivät ortodoksikirkon saamattomuuteen ja liittyivät 1920-luvulla helluntalaisiin. Samoihin aikoihin jalansijaa tienoon ortodoksien seassa saivat myös baptistisaarnaajat ja evankelis-luterilainen kirkko, jonka oppeja suomalaiset kansakoulut levittivät. Raja-Karjalan metsävarannot saivat Suomen valtion rakennuttamaan rautatien Suojärvelle 1924, jonka seurauksena lännempää tulleet rautatie- ja puutavaratyöläiset luterilaistivat seutua entisestään.

Suomen puolenkin Karjalan ortodokseilla kansanopetus oli ennen Suomen itsenäisyyttä kehnosti hoidettu. Kunnon uskonnonopettajia ei juuri ollut, ortodoksiseurakunnan kirkonkirjat pidettiin venäjäksi, ja osana Venäjän valtion Suomeen kohdistavia venäläistämistoimia monet venäläisviranomaiset olivat sitä mieltä, että jos jotain kieltä Suomen ortodokseille pitää opettaa, tulisi se olla venäjä. Niinpä monille, joiden kotikieli oli karjala, tuttuja saattoivat alustavasti olla kyriliset kirjaimet latinalaisia aakkosia paremmin, mutta venäjä silti kielenä vieras ja suomikin outo. Suomen itsenäistyminen ja kansakoululaitos ratkaisivat tilanteen sielläkin suomenkielisen opetuksen voitoksi. Sortavalaan 1880 perustettu seminaari teki laajaa työtä ortodoksiväestönkin lukutaidon eteen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sortavalan_seminaari

Perhe- ja henkilökohtaiset irtiotot lukutaidottoman maaseudun ilmapiiristä mahdollistivat kehittymisen. Mummoni vanhemmat tutkivat Raamattunsa niin koirankorville, että hänen isänsä piti ostaa uusi. Lukutaidon he opettivat varhain lapsilleen niin, että mummoni osasi lukea jo ennen kuin aloitti kylänsä uudessa kansakoulussa.