Puolustusmenot ovat kaksinkertaistuneet
Toinen voimakkaasti kasvanut menoerä on puolustus. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat reaalisesti lähes kaksinkertaistuneet 20 vuodessa.
Lehtisen mukaan turvallisuusympäristön muutos näkyy budjetissa myös jatkossa.
– Puolustus- ja turvallisuusmenot sekä sote-menot ovat ne suuret trendit, jotka näistä luvuista näkyvät.
Karjalan prikaatin järjestämä Karelian Sword 25 -sotaharjoitus Pahkajärvellä Kouvolassa toukokuussa 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kaikkien hallinnonalojen menot eivät kuitenkaan ole reaalisesti kasvaneet. Esimerkiksi ulkoministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienentyneet noin 20 prosenttia ja maa- ja metsätalousministeriön noin 36 prosenttia vuodesta 2006. Myös liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetusministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienemmät kuin 20 vuotta sitten.
Ympäristöministeriön osalta hallinnonalan määrärahojen putoamista selittää muun muassa se, että yleinen asumistuki siirrettiin vuoden 2007 talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Lehtinen huomauttaa, että pelkät määrärahojen muutokset eivät kuitenkaan kerro suoraan poliittisista painotuksista, koska muutosten taustalla on usein ymmärrettäviä syitä.
Yksi tulevien vuosien kasvava menoerä on valtionvelan korkomenot. Lehtinen huomauttaa, että korkomenojen kasvu on seurausta sekä velkamäärän että korkotason noususta.
– Se tulee tulevina vuosina maksamaan meille enemmän, hän muistuttaa.
Toinen voimakkaasti kasvanut menoerä on puolustus. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat reaalisesti lähes kaksinkertaistuneet 20 vuodessa.
Lehtisen mukaan turvallisuusympäristön muutos näkyy budjetissa myös jatkossa.
– Puolustus- ja turvallisuusmenot sekä sote-menot ovat ne suuret trendit, jotka näistä luvuista näkyvät.
Karjalan prikaatin järjestämä Karelian Sword 25 -sotaharjoitus Pahkajärvellä Kouvolassa toukokuussa 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kaikkien hallinnonalojen menot eivät kuitenkaan ole reaalisesti kasvaneet. Esimerkiksi ulkoministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienentyneet noin 20 prosenttia ja maa- ja metsätalousministeriön noin 36 prosenttia vuodesta 2006. Myös liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetusministeriön määrärahat ovat reaalisesti pienemmät kuin 20 vuotta sitten.
Ympäristöministeriön osalta hallinnonalan määrärahojen putoamista selittää muun muassa se, että yleinen asumistuki siirrettiin vuoden 2007 talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Lehtinen huomauttaa, että pelkät määrärahojen muutokset eivät kuitenkaan kerro suoraan poliittisista painotuksista, koska muutosten taustalla on usein ymmärrettäviä syitä.
Yksi tulevien vuosien kasvava menoerä on valtionvelan korkomenot. Lehtinen huomauttaa, että korkomenojen kasvu on seurausta sekä velkamäärän että korkotason noususta.
– Se tulee tulevina vuosina maksamaan meille enemmän, hän muistuttaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.