Suomen talous supistui, ja pessimisti sai jälleen aihetta tyytyväisyyteen.
Suomalaiseen pessimismiin sopii hyvin tulkinta, että Suomen talous ei kasva. Viime aikojen kehitys antaa siihen myös perusteita. Vaikka jotkin mittaukset ovat vihjanneet paremmasta, yleinen johtopäätös on, että todellisuus on heikompi kuin luvut antavat ymmärtää.
Eihän meillä kerta kaikkiaan voi mennä hyvin.
Onnellisuusmittauksetkin tuntuvat epäuskottavilta, kun samaan aikaan talouden ongelmat kasaantuvat. Suomessa optimisti on sinisilmäinen haaveilija ja synkistelijä realismiin nojaava tarkkailija.
Tilastokeskus tarjosi juhannuksen alla lisää aihetta huoleen. Viime vuotta koskenut tarkistusmittaus kertoi, että talouden kehitys oli arvioitua heikompaa. Kasvua ei juuri ollut, ja kokonaiskuva jäi vaisuksi. Eteenpäin ei ole päästy niin paljon kuin aiemmin uskottiin.
Tämän vuoden alussa kehitys on jatkunut tahmeana. Yksittäiset investoinnit ovat hetkellisesti tukeneet lukuja, mutta laajaa kasvua niiden taustalta on vaikea löytää.
Esimerkkejä talouden heikkenemisestä on runsaasti. Kaupan ja palveluiden kehitys on ollut vaisua. Rakentaminen ei ole vieläkään kunnolla elpynyt. Teollisuuden tilaukset ovat ailahdelleet, eikä liikevaihdon kehitys anna aihetta juhlaan.
Viennin veto on jäänyt heikoksi, ja vientialojen työllisyys on edelleen paineessa. Vaihtotaseen vahvistuminen ei yksin riitä muuttamaan kokonaiskuvaa.
Ilman vahvaa talouskasvua myöskään työllisyys ei kohene.
Työllisyydestä kertova tilasto keskiviikolta vahvistaa huolia. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä kasvoi edelleen, ja työttömyysaste pysyi korkeana. Tilanne muistuttaa enemmän pitkittynyttä heikkoutta kuin lähestyvää käännettä.
Työllisyystilasto antaa painavan syyn epäillä, että taloudesta kerrotut myönteiset uutiset ovat olleet ennenaikaisia. Jos talous olisi todella vahvistunut, vaikutusten pitäisi jo näkyä työmarkkinoilla. Nyt käännettä ei näy. Vanhan kaavan mukaan työllisyyden olisi pitänyt alkaa kohentua jo aikaa sitten, mutta odotus vain jatkuu.
Vientialoilla työllisyys ei ole vielä selvästi parantunut.
Jos kasvu jää vaimeaksi tai pysähtyy kokonaan, parempaa työllisyyttä ei kannata odottaa vielä syksylläkään.
Kasvun jatkumiselle ei ole vahvoja perusteita. Suomalaisten säästämisaste on noussut, mikä kertoo ennen kaikkea varovaisuudesta. Rahaa pidetään pankkitileillä ja sijoituksissa, koska kuluttajat eivät uskalla käyttää sitä.
Asuntomarkkinoilla patoutunut kysyntä ei välttämättä purkaudu nopeasti. Epävarmuus, korkotaso ja talousnäkymät hillitsevät päätöksiä.
Myös autokauppa kärsii epävarmuudesta. Vaikka sähköautoihin siirtyminen etenee, moni lykkää hankintaa odottaessaan parempaa taloustilannetta tai edullisempia vaihtoehtoja.
Palkkasumman kasvu on hidastunut, eikä ostovoima ole vahvistunut riittävästi.
Eli kuten toisinaan on todettu: rahasta on puutetta. Ainakin julkisella sektorilla, mutta monen kuluttajankin näkökulmasta varallisuus ei tunnu käytettävissä olevana ostovoimana. Talouden esteenä ei ehkä olekaan mikään tuntematon jarru, vaan kuluttajien perusteltu varovaisuus. Jarrujalka pysyy edelleen painettuna.
Jos kasvu ei kiihdy eikä jatku, seuraava hallitus aloittaa nykyistäkin vaikeammassa tilanteessa. Kun uusia säästötoimia joudutaan tekemään, niitä ei voida välttää eikä niiden vaikutuksia kuluttajien luottamukseen voi täysin pehmentää.
Yksi ilmeinen ratkaisu on pitää kiinni sovitusta yhteisöveron kevennyksestä. Yritykset tarvitsevat kannusteita investointeihin ja kasvuun juuri nyt. Lisäsopeutusta ei synny ilman uhrauksia, ja vaikeat päätökset ovat väistämättömiä.
Suomalaiseen pessimismiin sopii hyvin tulkinta, että Suomen talous ei kasva. Viime aikojen kehitys antaa siihen myös perusteita. Vaikka jotkin mittaukset ovat vihjanneet paremmasta, yleinen johtopäätös on, että todellisuus on heikompi kuin luvut antavat ymmärtää.
Eihän meillä kerta kaikkiaan voi mennä hyvin.
Onnellisuusmittauksetkin tuntuvat epäuskottavilta, kun samaan aikaan talouden ongelmat kasaantuvat. Suomessa optimisti on sinisilmäinen haaveilija ja synkistelijä realismiin nojaava tarkkailija.
Tilastokeskus tarjosi juhannuksen alla lisää aihetta huoleen. Viime vuotta koskenut tarkistusmittaus kertoi, että talouden kehitys oli arvioitua heikompaa. Kasvua ei juuri ollut, ja kokonaiskuva jäi vaisuksi. Eteenpäin ei ole päästy niin paljon kuin aiemmin uskottiin.
Tämän vuoden alussa kehitys on jatkunut tahmeana. Yksittäiset investoinnit ovat hetkellisesti tukeneet lukuja, mutta laajaa kasvua niiden taustalta on vaikea löytää.
Esimerkkejä talouden heikkenemisestä on runsaasti. Kaupan ja palveluiden kehitys on ollut vaisua. Rakentaminen ei ole vieläkään kunnolla elpynyt. Teollisuuden tilaukset ovat ailahdelleet, eikä liikevaihdon kehitys anna aihetta juhlaan.
Viennin veto on jäänyt heikoksi, ja vientialojen työllisyys on edelleen paineessa. Vaihtotaseen vahvistuminen ei yksin riitä muuttamaan kokonaiskuvaa.
Ilman vahvaa talouskasvua myöskään työllisyys ei kohene.
Työllisyydestä kertova tilasto keskiviikolta vahvistaa huolia. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä kasvoi edelleen, ja työttömyysaste pysyi korkeana. Tilanne muistuttaa enemmän pitkittynyttä heikkoutta kuin lähestyvää käännettä.
Työllisyystilasto antaa painavan syyn epäillä, että taloudesta kerrotut myönteiset uutiset ovat olleet ennenaikaisia. Jos talous olisi todella vahvistunut, vaikutusten pitäisi jo näkyä työmarkkinoilla. Nyt käännettä ei näy. Vanhan kaavan mukaan työllisyyden olisi pitänyt alkaa kohentua jo aikaa sitten, mutta odotus vain jatkuu.
Vientialoilla työllisyys ei ole vielä selvästi parantunut.
Jos kasvu jää vaimeaksi tai pysähtyy kokonaan, parempaa työllisyyttä ei kannata odottaa vielä syksylläkään.
Kasvun jatkumiselle ei ole vahvoja perusteita. Suomalaisten säästämisaste on noussut, mikä kertoo ennen kaikkea varovaisuudesta. Rahaa pidetään pankkitileillä ja sijoituksissa, koska kuluttajat eivät uskalla käyttää sitä.
Asuntomarkkinoilla patoutunut kysyntä ei välttämättä purkaudu nopeasti. Epävarmuus, korkotaso ja talousnäkymät hillitsevät päätöksiä.
Myös autokauppa kärsii epävarmuudesta. Vaikka sähköautoihin siirtyminen etenee, moni lykkää hankintaa odottaessaan parempaa taloustilannetta tai edullisempia vaihtoehtoja.
Palkkasumman kasvu on hidastunut, eikä ostovoima ole vahvistunut riittävästi.
Eli kuten toisinaan on todettu: rahasta on puutetta. Ainakin julkisella sektorilla, mutta monen kuluttajankin näkökulmasta varallisuus ei tunnu käytettävissä olevana ostovoimana. Talouden esteenä ei ehkä olekaan mikään tuntematon jarru, vaan kuluttajien perusteltu varovaisuus. Jarrujalka pysyy edelleen painettuna.
Jos kasvu ei kiihdy eikä jatku, seuraava hallitus aloittaa nykyistäkin vaikeammassa tilanteessa. Kun uusia säästötoimia joudutaan tekemään, niitä ei voida välttää eikä niiden vaikutuksia kuluttajien luottamukseen voi täysin pehmentää.
Yksi ilmeinen ratkaisu on pitää kiinni sovitusta yhteisöveron kevennyksestä. Yritykset tarvitsevat kannusteita investointeihin ja kasvuun juuri nyt. Lisäsopeutusta ei synny ilman uhrauksia, ja vaikeat päätökset ovat väistämättömiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riikka runnoo!
Nyt Suomi ei kohta enää lainaa, koska Standard & Poors on laskenut Suomen valtion maksukyvyttömyys-luokkaan.
Silti tungetaan Zelenskin kultaisiin vessanpönttöihin velkarahaa.
Hellurei, Hullun Heikin hommaa, hallitus.
Oikeasti koko Suomen hallintokoneisto on HULLUN MYLLY - HELTER SKELTER.
Orpukin hokasi: "Talouden salaperäin jarru - sehän olimme me itse :D"
Jos 90% duunareista
on MINIMIN MINIMI tulot ja ne voi irtisanoa HETI
= ei ole varaa kuluttaa
Pessimisti ei pety.
Talous ehkä kasvaa nyt mutta työttömät ja muut köyhemmät,esim.pitkäaikaissairaat ja Kela eläkeläiset sekä juuri ja juuri toimeentulevat yrittäjät kärsii silti tilanteesta eniten...heidän asemaansa pitää taas alkaa kyetä parantaan jotta kaikki pääsisivät jälleen hyvinvoiviksi...
Mutta poliittinen oikeisto ei koskaan halua noin että kaikki olisi hyvinvoivia ja sairaattomia vaan perustavat yhteiskunnat aina heikompien sortoon perustuvaksi hyväksikäytöksi...
Kaikki kaupankäyntikin tähtää vain siihen sekä kapitalismi kokonaan ,pörssejä ja pankkeja sekä vakuutuslaitoksia myöden..aina pitää olla häviäjiä jotta pieni osa voi olla lopullisia voittajia..ja häviäjillä on aina edessään vain ennenaikainen kuolema sairauksiin ,nälkään tai kylmään,märkyyteen...
Suomalaiset jaksavat jauhaa tyhjää taloudesta vuodesta toiseen !?
Pulma on erittäin selvä ! Ei ole epäselvää !!
Tässä näkyy syy siihen miksi Suomessa ei talous kasva ja alemmassa tilastossa näkyy seuraus siitä kun talous ei kasva !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?