VTVraportti Hallituksen

Syksyn budjettiriihessä päätetyistä miljardin euron säästöistä lähes puolet ei pienennä julkista alijäämää lainkaan, arvioi VTV. Riihen tiedotustilaisuudessa 2. syyskuuta Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anders Adlercreutz (r.). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tulikukka de Fresnes
17.12.2025 10:00
•
Päivitetty 17.12.2025 14:10

Kuuntele juttu 6:26
Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän puutetta on arvioitu yhdeksi syyksi Suomen kitkuttavalle talouskasvulle.

Valtion rahankäyttöä valvovan Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n mukaan hallituksen työllisyystoimilla, kuten työttömyysturvan ehtojen heikentämisellä on voinut osaltaan olla haitallinen vaikutus talouden elpymiseen.

VTV arvioi tuoreessa vuoden 2025 raportissaan, että matalasuhdannetta on voinut pitkittää se, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on vähän tarjolla.

– Työllisyystoimet sinänsä ovat hyvä asia, mutta ajoitus väärä. Huonossa taloustilanteessa tämä on voinut osaltaan jopa haitata suhdannetta, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler.

Jos työttömyysturva heikkenee tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, ja kuluttajien luottamus on alhaalla, kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan omaa kulutustaan.

Striflerin mukaan jo se, että 50 000 kotitaloutta nipistää kulutuksestaan merkittävästi, voi vaikuttaa talouteen.

– Jos joukossa on riittävä määrä ihmisiä, voi kokonaistalouteen tulla negatiivisia vaikutuksia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kiristyksiä muun muassa työttömyysturvan tasoon sekä omavastuuseen, suojaosiin ja työssäoloehtoon. Myös sosiaaliturvaetuuksia jäädytettiin hallituskauden ajaksi.

Toimilla on ollut tarkoitus lisätä työvoiman tarjontaa ja kannustaa ottamaan työtä vastaan.

Syksyllä Orpo on kannustanut suomalaisia käyttämään ”sukanvarteen säästettyjä” rahojaan.

– Työllisyystoimien olisi hyvä astua voimaan korkeasuhdanteen aikana, kun työmarkkinoissa on imua, Strifler sanoo.

Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismistaSyksyn budjettiriihessä päätetyistä miljardin euron säästöistä lähes puolet ei pienennä julkista alijäämää lainkaan, arvioi VTV. Riihen tiedotustilaisuudessa 2. syyskuuta Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anders Adlercreutz (r.). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tulikukka de Fresnes
17.12.2025 10:00
•
Päivitetty 17.12.2025 14:10

Kuuntele juttu 6:26
Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän puutetta on arvioitu yhdeksi syyksi Suomen kitkuttavalle talouskasvulle.

Valtion rahankäyttöä valvovan Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n mukaan hallituksen työllisyystoimilla, kuten työttömyysturvan ehtojen heikentämisellä on voinut osaltaan olla haitallinen vaikutus talouden elpymiseen.

VTV arvioi tuoreessa vuoden 2025 raportissaan, että matalasuhdannetta on voinut pitkittää se, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on vähän tarjolla.

– Työllisyystoimet sinänsä ovat hyvä asia, mutta ajoitus väärä. Huonossa taloustilanteessa tämä on voinut osaltaan jopa haitata suhdannetta, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler.

Jos työttömyysturva heikkenee tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, ja kuluttajien luottamus on alhaalla, kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan omaa kulutustaan.

Striflerin mukaan jo se, että 50 000 kotitaloutta nipistää kulutuksestaan merkittävästi, voi vaikuttaa talouteen.

– Jos joukossa on riittävä määrä ihmisiä, voi kokonaistalouteen tulla negatiivisia vaikutuksia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kiristyksiä muun muassa työttömyysturvan tasoon sekä omavastuuseen, suojaosiin ja työssäoloehtoon. Myös sosiaaliturvaetuuksia jäädytettiin hallituskauden ajaksi.

Toimilla on ollut tarkoitus lisätä työvoiman tarjontaa ja kannustaa ottamaan työtä vastaan.

Syksyllä Orpo on kannustanut suomalaisia käyttämään ”sukanvarteen säästettyjä” rahojaan.

– Työllisyystoimien olisi hyvä astua voimaan korkeasuhdanteen aikana, kun työmarkkinoissa on imua, Strifler sanoo.

Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismistaSyksyn budjettiriihessä päätetyistä miljardin euron säästöistä lähes puolet ei pienennä julkista alijäämää lainkaan, arvioi VTV. Riihen tiedotustilaisuudessa 2. syyskuuta Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anders Adlercreutz (r.). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tulikukka de Fresnes
17.12.2025 10:00
•
Päivitetty 17.12.2025 14:10

Kuuntele juttu 6:26
Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän puutetta on arvioitu yhdeksi syyksi Suomen kitkuttavalle talouskasvulle.

Valtion rahankäyttöä valvovan

Kokonaan musmkusetaa aina

Ilmaisrahaa jakoa kokoomuksen haluumalla tavalla rikkaille sosiaalietuutena
Tuen saaja
Maksettu
1
UPM-Kymmene Oyj
60 997 150,83
2
Viking Line Abp
54 143 228,25
3
Finnlines Oyj
41 749 129,7
4
Tallink Silja Oy
32 502 729,82
5
Metsä Board Oyj
20 863 622,3
6
Outokumpu Stainless Oy
20 520 535,38
7
Nokia Solutions and Networks Oy
19 142 163
8
Vermon Ravirata Oy
18 264 947,54
9
Stora Enso Oyj
17 769 031,64
10
Rauma Marine Constructions Oy
17 671 530
11
Boliden Kokkola Oy
17 424 277,08
12
ESL Shipping Oy
16 845 665,58
13
Kemira Chemicals Oy
16 290 803,52
14
Rederiaktiebolaget Eckerö
15 508 111,41
15
MIELI Suomen Mielenterveys ry;MIELI Psykisk Hälsa Finland rf
13 385 000
16
Outokumpu Chrome Oy
12 366 341,37
17
Neste Oyj
11 513 326,02
18
Oy Trailer-Link Ab
11 131 782,58
19
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd
10 520 626,4
20
SSAB Europe Oy
10 463 366,81
21
Sappi Finland Operations Oy
10 206 442,27
22
Bore Oy Ab
10 153 829,46
23
Tampereen Ravirata Oy
8 548 772,15
24
NoHo Partners Oyj
8 385 560,28
25
Scandic Hotels Oy
8 362 384,71
26
Finnpilot Pilotage Oy
8 117 138
27
ICEYE Oy
7 377 324
28
KONE Oyj
7 105 833
29
Lahden Hevosystäväinseura ry
7 024 099,72
30
Sandvik Mining and Construction Oy
6 920 743

Sija
Tuen saaja
Maksettu
31
Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry
6 666 835,65
32
Fortum Power and Heat Oy
6 639 045
33
Picosun Oy
6 394 865
34
Stora Enso Veitsiluoto Oy
6 183 028,99
35
Finnair Oyj
6 000 000
36
Tervolan Saha ja Höyläämö Oy
5 914 737,7
37
Yellow Film & TV Oy
5 704 212,02
38
Meyer Turku Oy
5 465 329
39
Langh Ship Oy Ab
5 369 411,65
40
Turun Hippos ry
5 354 271,4
41
Keski-Suomen Ravirata Oy
5 157 144,4
42
Suomen Messut Oyj
5 137 075,15
43
Pohjolan Hevosystävät ry
5 081 934,49
44
NLC Ferry Ab Oy
5 069 887,02
45
Metsä Fibre Oy
5 053 763,34
46
Solar Films Inc Oy
5 012 190,31
47
Valkealan Hevosystäväinseura r.y.
4 988 875,22
48
IQM Finland Oy
4 972 543
49
Kuopion Ravirata Oy
4 836 144,4
50
BASF Battery Materials Finland Oy
4 783 218
51
Terrafame Oy
4 758 857,22
52
Eckerö Shipping Ab Ltd
4 566 702,13
53
Prima Shipping Oy Ab
4 532 140,93
54
Kuhmo Oy
4 517 844,92
55
Kesko Oyj
4 454 000
56
Holiday Club Resorts Oy
4 337 078,94
57
Stora Enso Oulu Oy
4 325 191,98
58
Borealis Polymers Oy
4 297 065,39
59
Yara Suomi Oy
4 230 200,55
60
Groke Technologies Oy
4 201 433

61
Porin Ravit Oy
4 149 245,72
62
Varjo Technologies Oy
4 100 000
63
Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy
4 061 860
64
Mikkelin Ravirata Oy
3 993 146,52
65
Swissport Finland Oy
3 969 463,41
66
Meriaura Invest Oy
3 964 106,82
67
Forssan Seudun Hippos ry
3 911 747,13
68
Metsä Spring Oy
3 909 568
69
Finnkino Oy
3 800 836,23
70
Vaaran Palkki Oy
3 756 571
71
Valmet Technologies Oy
3 739 629
72
Oy Nordisk Film Ab
3 684 155,7
73
Vaisala Oyj
3 680 519
74
Kanresta Oy
3 645 641,4
75
ABB Oy
3 612 399
76
Helsinki -filmi Oy
3 492 299,2
77
Neste Shipping Oy
3 441 600,65
78
Avecra Oy
3 424 758,03
79
Compass Group Finland Oy
3 288 908,63
79
Hotel Arthur Oy
3 247 794,08
80
Joensuun Ravirata Oy
3 239 328,55
81
Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry
3 195 000
82
Tampere-talo Oy
3 186 339,57
83
SATS Finland Oy
3 181 333,93
84
Valmet Automotive Oyj
3 117 494
85
Bio Rex Cinemas Oy
3 116 208,84
86
Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab
3 069 025
87
Pakkasmarja Oy
3 061 693,3
89
CWT Finland Oy
2 975 969,18
90
Fisher King Oy
2 945 006,32