Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismista
Hallitus on tavoitellut rakennepoliittisilla työllisyystoimillaan 100 000:ta lisätyöllistä vuoteen 2027 eli hallituskauden loppuun mennessä.
VTV:n mukaan tavoitteeseen tuskin päästään, vaikka laskennallisesti hallitus on tehnyt päätöksiä noin 90 000 lisätyöllisen edestä.
Syynä on raportin mukaan ennakoitua huonompi talouden suhdanne.
VTV arvosteleekin valtiovarainministeriötä (VM) sen ennusteiden liiallisesta optimismista. Esimerkiksi vuoden 2025 kotimainen kysyntä on VTV:n mukaan arvioitu VM:n talousennusteessa ”hyvin optimistiseksi”.
Vielä syyskuussa VM:n reaalitalouden ennuste kuluvalle vuodelle on julkaisuajankohtanaan syyskuussa 2025 yhä varsin optimistinen, VTV:n raportissa todetaan.
Tällä voi olla ikäviä kerrannaisvaikutuksia tuleviin vuosiin.
Vaarana on VTV:n mukaan, että jos kuluttajien kysynnän ennuste on liian optimistinen, vastaavasti seuraavan vuoden, kuten vuoden 2026 bruttokansantuotteen ennusteesta tulee liian valoisa. Tämä taas johtaisi siihen, että verotulot arvioidaan korkeammiksi kuin ne tosiasiassa ovat.
Raportissa huomautetaan, että EU-sääntöjen mukaan talouden ennusteiden pitää perustua ”kaikkein todennäköisimpään tai sitä varovaisempaan skenaarioon”.
VTV:n mukaan on hyvä, että EU-komissio on puuttunut suomalaiseen käytäntöön, jossa VM laatii ennusteen ilman ulkopuolisen tahon vahvistamista. Järjestely ei sen mukaan täytä EU:n vaatimuksia ”riippumattoman ennusteen laatimiselle”.
Ensi vuoden alusta alkaen talouspolitiikan arviointineuvosto vahvistaa VM:n tekemät, julkisen talouden suunnittelun perusteena olevat ennusteet.
Syksyn miljardisäästöstä lähes puolet ilmaa
Syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti julkisen talouden tasapainottamiseksi noin miljardin euron lisäsopeutuksista vuosille 2026 ja 2027.
Todellisia säästöjä tästä on VTV:n mukaan vain runsas puolet eli noin 550 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen riihessä sovitusta miljardin euron sopeutuksesta noin 465 miljoonaa euroa ei vähennä julkista alijäämää lainkaan.
Hallitus on tavoitellut rakennepoliittisilla työllisyystoimillaan 100 000:ta lisätyöllistä vuoteen 2027 eli hallituskauden loppuun mennessä.
VTV:n mukaan tavoitteeseen tuskin päästään, vaikka laskennallisesti hallitus on tehnyt päätöksiä noin 90 000 lisätyöllisen edestä.
Syynä on raportin mukaan ennakoitua huonompi talouden suhdanne.
VTV arvosteleekin valtiovarainministeriötä (VM) sen ennusteiden liiallisesta optimismista. Esimerkiksi vuoden 2025 kotimainen kysyntä on VTV:n mukaan arvioitu VM:n talousennusteessa ”hyvin optimistiseksi”.
Vielä syyskuussa VM:n reaalitalouden ennuste kuluvalle vuodelle on julkaisuajankohtanaan syyskuussa 2025 yhä varsin optimistinen, VTV:n raportissa todetaan.
Tällä voi olla ikäviä kerrannaisvaikutuksia tuleviin vuosiin.
Vaarana on VTV:n mukaan, että jos kuluttajien kysynnän ennuste on liian optimistinen, vastaavasti seuraavan vuoden, kuten vuoden 2026 bruttokansantuotteen ennusteesta tulee liian valoisa. Tämä taas johtaisi siihen, että verotulot arvioidaan korkeammiksi kuin ne tosiasiassa ovat.
Raportissa huomautetaan, että EU-sääntöjen mukaan talouden ennusteiden pitää perustua ”kaikkein todennäköisimpään tai sitä varovaisempaan skenaarioon”.
VTV:n mukaan on hyvä, että EU-komissio on puuttunut suomalaiseen käytäntöön, jossa VM laatii ennusteen ilman ulkopuolisen tahon vahvistamista. Järjestely ei sen mukaan täytä EU:n vaatimuksia ”riippumattoman ennusteen laatimiselle”.
Ensi vuoden alusta alkaen talouspolitiikan arviointineuvosto vahvistaa VM:n tekemät, julkisen talouden suunnittelun perusteena olevat ennusteet.
Syksyn miljardisäästöstä lähes puolet ilmaa
Syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti julkisen talouden tasapainottamiseksi noin miljardin euron lisäsopeutuksista vuosille 2026 ja 2027.
Todellisia säästöjä tästä on VTV:n mukaan vain runsas puolet eli noin 550 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen riihessä sovitusta miljardin euron sopeutuksesta noin 465 miljoonaa euroa ei vähennä julkista alijäämää lainkaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomen päättäjien kyky reagoida muutoksiin ja ennakoida niitä
On todella surkea. Odotetaan vain pahinta ja kun pahin tapahtuu ei osata tehdä hetkeen mitään muuta, kuin odottaa. Jos tässä maassa jotain osataan tehdä, niin ne ovat yleensä virheliikkeitä. Ei ihme, että Suomi on jo konkurssissa. Suomen omat varat eivät enää riitä suomen ylläpitoon, vaan suomi on pakotettu ottamaan lisää velkaa jatkuvasti joka vuosi. Jos tämä maa olisi omavarainen, ei mitään velkaa tarvitsisi edes ottaa, vaan tämä maa tulisi toimeen omillaan. Jos tämän maan parhaita asiantuntijoita, kuten Orpo heitä kutsuu on ollut tekemässä näitä VVM miesten laskelmia, jotka ovat heittäneet yli 50 miljardia, ei voi ihmetellä miksi Suomella menee näin huonosti. Apukoulutason matematiikalla tämäkin onnistuu. Suomi on tällä menolla koko lopun ikäänsä pelkkä EU JA NATO SEKÄ IMF ja WEF velkaorja. Tämä maa ei pysty edes lyhentämään velkaansa, vaan tarvitsee jo pelkkien korkomenojen maksamiseen lisälainaa. Miten tämän maan johdossa voi olla ihmisiä, jotka eivät osaa edes laskea, miten kalliiksi mikäkin tälle maalle tulee ja onko siihen edes varaa?
Niin, asia ja Suomen pulma näkyvät tässä !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Mutta, Suomessa media ei uskalla tätäkään tilastoa julkaista !?
No kun ei tarvii mitään tehdä suuri palkka juoksee ei uskalla tehdä mitään ettei tuu virheitä
💩💩💩💩💩
Mihin urpo laittoi varastamansa kansan eläke rahat työeläke kassasta oliko kansan lupa
Äänestä