Uusia kylmiä uutisia meijeristä – milloin kotimaisen ruoantuotannon raja tulee vastaan?
Mieli vetää todella matalaksi. Juuri saimme meijeriltä ilmoituksen uudesta maidon tuottajahinnan laskusta: 3 senttiä litralta pois heinäkuun alusta lähtien.
Monelle kuluttajalle kolme senttiä kuulostaa mitättömältä, mutta maitotilan mittakaavassa kyse on taloudellisesta katastrofista. Kun tämä leikkaus isketään aiemman (huhtikuun alussa lähti 3,5 snt/litra pois) pudotuksen jatkoksi, puhutaan jo pelkästään keskimääräisellä suomalaisella tilalla (vuosituotanto n. 500 000 litraa) yhteensä yli 30 000 euron suorasta menetyksestä vuositulosta.
Tämä raha revitään suoraan viljelijän selkänahasta ja tilinauhasta tilanteessa, jossa polttoöljyn, energian ja lannoitteiden hinnat ovat valmiiksi tähtitieteelliset. Suomessa tiat ovat sitoutuneet kalliisiin vastuullisuus- ja hyvinvointiohjelmiin, joiden porkkanana olleet korvaukset sulavat nyt käsiin.
Samaan aikaan markettien juustohyllyillä pelataan aivan eri peliä. Suomeen tuodaan tällä hetkellä noin 70 miljoonaa kiloa juustoa vuodessa: Se on lähes puolet kaikesta täällä syödystä juustosta!
Koska yhden juustokilon valmistukseen kuluu noin 10 kiloa maitoa, tuontijuustoissa maahamme virtaava maitomäärä vastaa tasan kolmannesta (33 %) Suomen omasta maidontuotannosta. Me siis ulkoistamme valtavan määrän työtä, jalostusarvoa ja euroja maamme ulkopuolelle samaan aikaan, kun kotimaisia tiloja ajetaan ahtaalle.
Moni ihmettelee kaupan hyllyillä ajoittain näkyviä tyhjiä paikkoja tai tuotepulaa. Syy on selvä: kun tuottajahinta ei kata edes peruskustannuksia, tuotanto yksinkertaisesti hiipuu ja tilat lopettavat.
Huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaa ei rakenneta pelkillä juhlapuheilla. Se vaatii tekoja, kotimaisen suosimista ja ennen kaikkei reilun hinnan tuottajalle. Me haluamme tuottaa puhtaita ja vastuullisia suomalaisia elintarvikkeita, mutta se ei onnistu, jos käteen jää vain nippu laskuja. 🌾🇫🇮
#maatalous #maidontuotanto #kotimainenruoka #tuottajahinta #huoltovarmuus #kustannuskriisi #lähiruoka
Mieli vetää todella matalaksi. Juuri saimme meijeriltä ilmoituksen uudesta maidon tuottajahinnan laskusta: 3 senttiä litralta pois heinäkuun alusta lähtien.
Monelle kuluttajalle kolme senttiä kuulostaa mitättömältä, mutta maitotilan mittakaavassa kyse on taloudellisesta katastrofista. Kun tämä leikkaus isketään aiemman (huhtikuun alussa lähti 3,5 snt/litra pois) pudotuksen jatkoksi, puhutaan jo pelkästään keskimääräisellä suomalaisella tilalla (vuosituotanto n. 500 000 litraa) yhteensä yli 30 000 euron suorasta menetyksestä vuositulosta.
Tämä raha revitään suoraan viljelijän selkänahasta ja tilinauhasta tilanteessa, jossa polttoöljyn, energian ja lannoitteiden hinnat ovat valmiiksi tähtitieteelliset. Suomessa tiat ovat sitoutuneet kalliisiin vastuullisuus- ja hyvinvointiohjelmiin, joiden porkkanana olleet korvaukset sulavat nyt käsiin.
Samaan aikaan markettien juustohyllyillä pelataan aivan eri peliä. Suomeen tuodaan tällä hetkellä noin 70 miljoonaa kiloa juustoa vuodessa: Se on lähes puolet kaikesta täällä syödystä juustosta!
Koska yhden juustokilon valmistukseen kuluu noin 10 kiloa maitoa, tuontijuustoissa maahamme virtaava maitomäärä vastaa tasan kolmannesta (33 %) Suomen omasta maidontuotannosta. Me siis ulkoistamme valtavan määrän työtä, jalostusarvoa ja euroja maamme ulkopuolelle samaan aikaan, kun kotimaisia tiloja ajetaan ahtaalle.
Moni ihmettelee kaupan hyllyillä ajoittain näkyviä tyhjiä paikkoja tai tuotepulaa. Syy on selvä: kun tuottajahinta ei kata edes peruskustannuksia, tuotanto yksinkertaisesti hiipuu ja tilat lopettavat.
Huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaa ei rakenneta pelkillä juhlapuheilla. Se vaatii tekoja, kotimaisen suosimista ja ennen kaikkei reilun hinnan tuottajalle. Me haluamme tuottaa puhtaita ja vastuullisia suomalaisia elintarvikkeita, mutta se ei onnistu, jos käteen jää vain nippu laskuja. 🌾🇫🇮
#maatalous #maidontuotanto #kotimainenruoka #tuottajahinta #huoltovarmuus #kustannuskriisi #lähiruoka
Vastaukset 2
Vanhimmat
Helsinkiin ei mitään kotimaista ruokaa.
Älyttömät tukiaiset jaetaan rikkaille jusseille vaikka pärjäisivät ilman niitä. Eikö yrittämisestä ole selvää,että jos ei kannata niin pitää lopettaa.