Ruotsalaistutkimus: Sairausvakuutukset tuovat suuret kulut julkiselle sektorille – Suomessa työterveys voi tehdä saman
Työpaikan tarjoamaan tai omaan vakuutukseen nojaava pääsy yksityislääkärille tuo ohituskaistan julkiseen erikoissairaanhoitoon, osoittaa ruotsalaistutkimus.
Pääsy yksityislääkärille lisää ruotsalaistutkimuksen mukaan hoitamista selvästi, ja nousevista kuluista enemmistö jyvittyy julkiselle sektorille. Suomalaistutkija arvioi, että Suomessa työterveyshuolto ja vakuutukset saattavat tuoda vastaavia vaikutsia.
Uusi ruotsalainen tutkimus osoittaa, että työpaikan tarjoamaa tai itse hankittuun vakuutukseen nojaava pääsy yksityislääkärille lisää hoitamista selvästi.
Vastoin aiempaa käsitystä tämä lisää kustannuksia erityisesti julkisella sektorilla. Pääsy yksityislääkärille näyttää toimivan ohituskaistana julkiseen erikoissairaanhoitoon.
Suomalaisprofessori Mika Kortelainen sanoo mahdolliseksi, että Suomessa saman saattavat aiheuttaa työterveyshuolto ja sairausvakuutukset.
https://yle.fi/a/74-20233254
Lisää julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon menoja ja työterveyshoidon ja oman sairasvakuutuksen omaavien etuilukaista, ei jumankauta!
Työpaikan tarjoamaan tai omaan vakuutukseen nojaava pääsy yksityislääkärille tuo ohituskaistan julkiseen erikoissairaanhoitoon, osoittaa ruotsalaistutkimus.
Pääsy yksityislääkärille lisää ruotsalaistutkimuksen mukaan hoitamista selvästi, ja nousevista kuluista enemmistö jyvittyy julkiselle sektorille. Suomalaistutkija arvioi, että Suomessa työterveyshuolto ja vakuutukset saattavat tuoda vastaavia vaikutsia.
Uusi ruotsalainen tutkimus osoittaa, että työpaikan tarjoamaa tai itse hankittuun vakuutukseen nojaava pääsy yksityislääkärille lisää hoitamista selvästi.
Vastoin aiempaa käsitystä tämä lisää kustannuksia erityisesti julkisella sektorilla. Pääsy yksityislääkärille näyttää toimivan ohituskaistana julkiseen erikoissairaanhoitoon.
Suomalaisprofessori Mika Kortelainen sanoo mahdolliseksi, että Suomessa saman saattavat aiheuttaa työterveyshuolto ja sairausvakuutukset.
https://yle.fi/a/74-20233254
Lisää julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon menoja ja työterveyshoidon ja oman sairasvakuutuksen omaavien etuilukaista, ei jumankauta!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ruotsalaistutkimus mittaa terveysvakuutusten vaikutuksia koko terveydenhuoltojärjestelmään.
Se osoittaa, että vakuutus lisää hoitamista, ja että valtaosa lisääntyvistä kustannuksista jyvittyy julkiselle sektorille erikoissairaanhoitoon. Lisäksi syntyy etuilukaista. Kolmanneksi se näyttää, että vakuutukset ovat keskittyneet voimakkaasti tulojakauman yläpäähän.
Työterveyshuolto ja sairausvakuutukset nostavat julkisen erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon kuluja
Yllättävää on se, että kustannusten kasvusta suurin osa tulee julkisen terveydenhuollon puolelta, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Tukholman yliopiston taloustieteen professori David Seim.
– Noin kaksi kolmasosaa kasvusta tulee julkiselta puolelta. Toisin sanoen vakuutusjärjestely ei kevennä julkista terveydenhuoltoa, vaan päinvastoin tuo sinne lisää kysyntää.
Seimin mukaan pääsy yksityislääkärien piiriin kyllä vähentää julkisen puolen yleislääkärikäyntejä, mutta erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon puolella tulee kasvua. Tämä selittyy luultavasti sillä, että pääsy yksityislääkärille myös lisää aiemmin saatuja diagnooseja ja lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon.
– Tämä [erikoissairaanhoidon] lisäys syö ne säästöt, jotka perusterveydenhuollossa saavutettiin, Seim sanoo.
Hyvätuloisten ohituskaista julkiseen erikoisterveydenhoitoon
Ruotsalaistutkimus viittaa siihen, että yksityislääkärit toimivat vakuutuksen haltijoille ikään kuin ohituskaistana julkiseen erikoissairaanhoitoon samalla, kun ne lisäävät kuormaa erikoissairaanhoidossa.
Hoitaminen ja resurssit kohdentuvat epätasaisesti
Ruotsissa työpaikan tarjoamaan tai itse hankittuun vakuutukseen nojaavat terveyspalvelut ovat professori Seimin mukaan käytössä miltei puolella kaikkein suurituloisimmista, mutta vain muutamalla prosentilla pienituloisimmista.
Se tarkoittaa, että hoito kohdistuu yhteiskunnassa hyvin epätasaisesti.
Myös Suomessa työterveyshuolto ja vakuutukset ovat jakautuneet vahvasti sosioekonomisen aseman mukaan.
Uusien tutkimustulosten valossa tämä viittaa siihen, että hoitoon pääsy myös julkiselle sektorille on pienituloisilla heikompaa. Pienituloisten parissa myös terveysongelmat ja sairastavuus ovat kaikkein yleisimpiä.
– Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat palveluita, eivät niitä pääse käyttämään samalla tapaa kuin ne, joilla tällainen ohituskaista on olemassa, Turun yliopiston ja THL:n Mika Kortelainen sanoo.
Professori David Seim toteaa, että Ruotsissa tutkimustulokset ovat herättäneet kysymyksiä myös periaatteista.
– Ruotsissa on yleisesti vahva näkemys siitä, että julkista terveydenhuoltoa tulisi tarjota tarpeen eikä maksukyvyn perusteella.
Tutkimustulokset osoittavat, että tämä periaate ei aivan toteudu.
Kelamaksutkin 550-650 miljoonaa euroa menivät siis hukkaan kasvattamaan julkisen terveydenhuollon menoja 😱
Asiantuntijat A-studiossa kertoivat että pörriäisten Kelamaksuihin huonolla hyötysuhteella palavat 550-650 miljoonaa euroa olisivat riittäneet julkisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen ja jonojen purkamiseen. Orpo-Purran arvovalinta!
Siitä on monia vuosia aikaa, kun olin sairaalassa kirurgisella osastolla potilaana. Huoneessa oli hieman iäkkäämpi henkilö, joka oli tullut julkiseen sairaalaan yksityisen lääkärin lähetteellä. Tuo henkilö sanoi, että hoitajat suhtautuivat häneen huonolla tavalla, ikään kuin olisivat osoittaneet, että olisit pysynyt siellä yksityisellä., kun sieltä aloititkin.
Kyllä yksityinen vakuutus tai työterveys lisäävät mahdollisuuksia saada esim. syöpänsä diagnosoitua ajoissa ja jopa hoidettuakin. Julkisen jonoissa kuolee tautiinsa.
Suomen lakisääteinen työterveyshuolto on poikkeuksellinen. Taitaapi olla ainoa EU maa.
Tuplajärjestelmä on järjetön. Se on resursseja tuhlaava ja epäoikeuden mukainen. Ja nyt se näkyy hyvin, kun rahat on loppu.
Sen ajoi Sorsan vasemmistojohtoinen hallitus 70 luvulla.
Ruotsissa sitä ei ole, silloikin Suomen olisi pitänyt seurata Ruotsin mallia.
Kansainvälisissä vertailuissa (kuten OECD-raporteissa) Suomen mallia ihmetellään usein kahdesta syystä:
1. Terveysresurssien tehottomuus, muissa maissa katsotaan, että on epätehokasta pitää lääkäreitä ja hoitajia töissä yrityksissä hoitamassa pääosin terveitä, työikäisiä ihmisiä, kun suurin hoidon tarve on esimerkiksi vanhuksilla.
2. Julkinen tuki yksityiselle bisnekselle, muissa EU-maissa pidetään erikoisena sitä, että valtio (Kela) tukee verovaroista työnantajien ostamaa yksityistä sairaanhoitoa, mikä samalla heikentää julkista järjestelmää viemällä siltä työntekijöitä.
Vasemmisto ei voi myöntää että Sorsan hallitujsen päätös oli virhe.
Nyt on investoitu valtavat määrät rahaa työterveyteen yksiyissektorille.
Mahdoton muuttaa, millä rahoilla sote alueet hankkii vastaavat tilat ja laitteet.
Pitäisi varoa ideologisia päätöksiä!
Pitäisi tietoisesti leikata työterveyden sairaanhoidon osuutta ja pyrkiä kohti Ruotsin mallia, sillä olisi useita merkittäviä seurauksia.
Työterveyden pitäisi rajata hoidon laajuutta. Työterveyshuollossa saisi hoitaa vain suoraan työhön liittyviä vaivoja (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai uupumus), mutta flunssat, korvatulehdukset ja muut perussairaudet siirrettäisiin julkiselle puolelle.
Tämä olisi askel Ruotsin mallin suuntaan.
Turha toivo. Vasemmisto ei myönmä virhettään ja AY ei salli muutosta.
Vasemmisto käyttää poliittista kiertotietä ja kiemurtelee asian kanssa. He sanovat, että ongelma ei ole Sorsan laissa, vaan julkisen puolen aliresursoinnissa ja yksityisten terveysjättien liian suuressa vallassa.
Ja näin kannattavat tehotonta mallia Suomeen.
Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olisi tärkeää.
Terveydenhuolto ei enää riippuisi ihmisen työmarkkina-asemasta.
Eläkeläinen, opiskelija, työtön, SAK lainen ja pörssiyhtiön johtaja istuisivat samassa jonossa ja saisivat hoitoa lääketieteellisen tarpeen, eivät työnantajan lompakon mukaan.
Näin on Ruotsissa ja tuntuu toimivan.
Ruotsin työterveyshoito keskittyy ainoastaan työpaikkojen olosuhteisiin. Sieltä käydään tarkistamassa minkälaiset olosuhteet työpaikoilla on.
Koska Ruotsin työmarkkinoilla kuunnellaan myös ammattiliittoja niin noissa tarkistuksissa on mukana myös työnantajan lisäksi ammattiliittojen edustajat. Varsinkin tuotantolaitoksissa.
Kaikki vaaratilanteet raportoidaan työterveyteen ja usein miten työnantaja myös on 90%:sti mukana työilmapiirin parantamiseen ja helpottamiseen työntekijälle.
Työterveys ei hoida flunssaoireita eikä nyrjähdyksiä eikä kirjoita työntekijöitä sairauslomalle.
Kustannuslisä johtuu siitä, että yksityiset lääkäripalvelut ovat ohituskaista erikoissairaanhoitoon.
"Yksityinen" terveydenhoito on pääsääntöisesti kermankuorintaa, jossa yksityiset lääkärit hoitavat helpot tapaukset hyvällä katteella ja jos esille tulee jotain vaikeaa ja kalliisti hoidettavaa, niin tapaus siirretään verorahotteiseen hoitoon.
Tämä on myös syy miksi useat lääkärit tekevät kahta työtä: he ovat yksityisellä tienaamassa rahaa ja julkisella puolella he käyvät ylläpitämässä ammattitaitoaan, koska siellä hoidetaan vaativampia tapauksia.
Tämä pitää jakaa kahteen osaan:
1. Kela korvaukset työterveyshuollossa työnantajille.
2. Kela korvaukset yksityislääkärien ja
1. Työterveyshuollon Kela-korvaukset työnantajille, Kela maksaa työnantajille työterveyshuollosta noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
2. Kelan kokonaiskorvaussumma vuodessa yksityislääkärien käytölle oii vuonna 2024, kun hallitus teki kokeilun ja nosti lääkärikorvaukset 30 euroon, noin 89 miljoona euroa.
Eli jos muutosta halutaan, työterveyshuollossa tulisi siirtyä pikkuhiljaa Ruotsin malliin. Suomen malli on tehoton ja epäoikeuden mukainen. Mutta tämä ei SAKlle ja vasemmistolle sovi.
Ei voida myöntää Sorsan hallituksen mokaa.
Vasemmiston moka, sama kuin ilmainen toisen asteen koulutus, jolla maksetaan hyvätuloisten lasten koulunkäyntiä.
Muistetaan, että alkaen 1.1.2026 korvaus pudotettiin säästösyistä takaisin 8 euroon per tavallinen yleis- tai erikoislääkärikäynti (myös etävastaanotot).
Eli nämä on pikkurahoja, mitä me kaikki veronmaksajat maksamme tehottomasta työterveyshuollosta.
Mutta Työterveyshuollon piirissä on 2,1 miljoonaa suomalaista, mikä tarkoittaa, että järjestelmän eduista pääsee nauttimaan VAIN 38 prosenttia koko Suomen väestöstä.
Eli yli 3 miljoonaa suomalaista on täysin työterveyshuollon ulkopuolella ja heidän on haettava perusterveydenhuoltonsa hyvinvointialueiden julkisilta terveysasemilta. Ja merkittävä osa näistä on oikeasti sairaita.
Laki työterveyshuollosta kannustaa yksityisen palvelujen investointeihin. Ja tämä heikentää julkisen sektorin kehittämistä.
Jos EUssa tämä Suomen malli on ainut laatuinen ja ei ole hyvä, tulee mieleen kysyä, mikä meillä Suomessa on niin erillaista, että pitää tehdä näitä omia viritelmiä?
Kokonaispotti jää arviolta noin 30 miljoonan euron tasolle eli totetunut 89 miljoonaa tuskin toteutuu.
Mutta 30 miljoonaa on pikkuraha verrattuna työterbeyshuollon puoleen miljardiin euroon.
Tuohan on ollut selvää jo pitkän kakille joilla on aivot, ei pörriäisissä hoideta kuin terveitä, jos on oikeasti jokin vika niin tekevät lähetteen julkiselle tutkittavaksi. Tämä pitäisi kieltää, tutkikoot omissa sairaaloissaan, yliopistollisissa sellaisissa (ai niin ei niillä niitä ole). yksityinen on pelkkä rasite tuolla sektorilla.
....Tämä pitäisi kieltää, tutkikoot omissa sairaaloissaan, yliopistollisissa sellaisissa (ai niin ei niillä niitä ole). yksityinen on pelkkä rasite tuolla sektorilla....
Kielto tarkoittaa työterveyslainsäädännön muuttamista. Mutta kun vasemmisto ei suostu myöntämään Sorsan hallituksen tekemää virhettä, ei mikään muutu. Ja AY tietysti tukee demareita.
Eli niinkuin tuossa on todettu. Ruotsin malli käyttöön.
Suomi jatkaa siis täysin omalla, ainutlaatuisella tiellään.
Työterveysjärjestelmää pidetään asiantuntijapiireissä eriarvoisena ja tehottomana, mutta poliittisesti se on niin suosittu, että se pysyy koskemattomana, toisin kuin Ruotsissa tai muissa EU-maissa.
.... ei pörriäisissä hoideta kuin terveitä,...
Vähän huono provo sinulta.
Todellisuudessa yksityisten palvelu on hyvää ja kattavaa, mutta onko meillä siihen vsras työterveydessä?
Ongelma on 1970 luvulla vasemmiston puskema laki työterveydenhuollosta. Se maksa yhteiskunnalle Kelan maksamana puolimiljardia euroa ja heikentää Sote alueiden tehokkuutta. Se raha tulisi käyttää julkisella puolella.
Se että yksityiskäynneistä saa 8 eur per käynti on pieni kustannus. Toki senkin voisi lopettaa, mutta tehoton rahasyöppö on työterveyslain malli. Ja nyt kun Sote alueet muodosteettiin, kuntienkin työntekijät siirtyivät yksityisten työterveyspalvelujen käyttäjiksi.
....työterveyshoidon ja oman sairasvakuutuksen omaavien etuilukaista, ei jumankauta!..
Työterveyshuolto on nykymuodossaan lopetettava ja siirrytyvä Ruotsin malliin, missä kaikki menevät julkiselle.