Taustalla olleet epäviralliset syyt (joita analyytikot ja media ovat arvioineet)
Vaikka virallinen selitys oli “uudistus”, yleisesti esitettyjä taustatekijöitä ovat:
strategiset erimielisyydet sodan kulusta
Zaluzhnyin erittäin korkea kansansuosio, joka saattoi tehdä hänestä poliittisesti merkittävän hahmon
jännitteet presidentinkanslian ja armeijan johdon välillä
keskustelut siitä, miten nopeasti ja millä keinoilla Ukraina voi edetä sodassa
The Economist -haastatteluun ja artikkeliin marraskuussa 2023.
sanoi siinä, että sota on ajautunut kulutussotaan / asemasotaan (war of attrition / positional warfare) ja että tällainen sota suosii Venäjää pitkällä aikavälillä.
Mitä hän tarkalleen tarkoitti?
Hänen viestinsä ei ollut “Venäjä voittaa pian”, vaan:
Venäjällä on enemmän väestöä
Venäjällä on enemmän teollista kapasiteettia ampumatarvikkeisiin
Venäjä kestää paremmin pitkää kulutusta (miehistö + materiaalit)
Ukraina taas on riippuvaisempi ulkomaisesta avusta
Tämä ajatus esiintyi sekä hänen esseessään että haastattelussa The Economistille.
Miksi tämä aiheutti kohun?
Koska hän sanoi käytännössä kolme asiaa, jotka olivat poliittisesti herkkiä:
sota ei ole enää nopea “läpimurto-sota”
rintama on jumittunut asemasodaksi
nykyinen tilanne ei suosi Ukrainaa ilman isoja muutoksia
Tämä poikkesi Ukrainan virallisesta optimistisemmasta viestinnästä, ja siitä syntyi jännitteitä presidentti Zelenskyin kanssa. Myöhemmin Zelenskyi myös kiisti osan johtopäätöksistä.
Miten tämä liittyy Mark Milleyhin?
esitti aiemmin samansuuntaisen idean:
Ukraina–Venäjä -sodasta on tulossa pitkä kulutussota
eikä kumpikaan osapuoli saavuta nopeaa ratkaisua
Ero on lähinnä näkökulmassa:
Milley puhui strategisesta arvioista lännen näkökulmasta
Zaluzhnyi puhui suoraan rintaman tilanteesta Ukrainan komentajana
Ydinajatus
He eivät sanoneet “Venäjä voittaa”, vaan:
pitkä kulutussota suosii Venäjää, ellei Ukraina saa merkittävää teknologista ja materiaalista ylivoimaa
Vaikka virallinen selitys oli “uudistus”, yleisesti esitettyjä taustatekijöitä ovat:
strategiset erimielisyydet sodan kulusta
Zaluzhnyin erittäin korkea kansansuosio, joka saattoi tehdä hänestä poliittisesti merkittävän hahmon
jännitteet presidentinkanslian ja armeijan johdon välillä
keskustelut siitä, miten nopeasti ja millä keinoilla Ukraina voi edetä sodassa
The Economist -haastatteluun ja artikkeliin marraskuussa 2023.
sanoi siinä, että sota on ajautunut kulutussotaan / asemasotaan (war of attrition / positional warfare) ja että tällainen sota suosii Venäjää pitkällä aikavälillä.
Mitä hän tarkalleen tarkoitti?
Hänen viestinsä ei ollut “Venäjä voittaa pian”, vaan:
Venäjällä on enemmän väestöä
Venäjällä on enemmän teollista kapasiteettia ampumatarvikkeisiin
Venäjä kestää paremmin pitkää kulutusta (miehistö + materiaalit)
Ukraina taas on riippuvaisempi ulkomaisesta avusta
Tämä ajatus esiintyi sekä hänen esseessään että haastattelussa The Economistille.
Miksi tämä aiheutti kohun?
Koska hän sanoi käytännössä kolme asiaa, jotka olivat poliittisesti herkkiä:
sota ei ole enää nopea “läpimurto-sota”
rintama on jumittunut asemasodaksi
nykyinen tilanne ei suosi Ukrainaa ilman isoja muutoksia
Tämä poikkesi Ukrainan virallisesta optimistisemmasta viestinnästä, ja siitä syntyi jännitteitä presidentti Zelenskyin kanssa. Myöhemmin Zelenskyi myös kiisti osan johtopäätöksistä.
Miten tämä liittyy Mark Milleyhin?
esitti aiemmin samansuuntaisen idean:
Ukraina–Venäjä -sodasta on tulossa pitkä kulutussota
eikä kumpikaan osapuoli saavuta nopeaa ratkaisua
Ero on lähinnä näkökulmassa:
Milley puhui strategisesta arvioista lännen näkökulmasta
Zaluzhnyi puhui suoraan rintaman tilanteesta Ukrainan komentajana
Ydinajatus
He eivät sanoneet “Venäjä voittaa”, vaan:
pitkä kulutussota suosii Venäjää, ellei Ukraina saa merkittävää teknologista ja materiaalista ylivoimaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pelko että Zele ja kumppanit menettävät vallan ja korruptio rahan saamisen?