Lienee turha haaveilla, että Alajärven seurakunta sinne leirikeskusta laittaisi. Se on liian kaukana, ja jos kuntaliitoksia tulee, niin se siirtyisi sitten Kauhavan seurakunnalle.
Kyrönniemen leirikeskus
Anonyymi-ap
18307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Puretaan vanha leirikeskus Lappajärveltä nopeaan ja myydään rannat pois, ettei vaan ylemmältä taholta tule määräystä sijoittaa seurakunnan leirikeskusta sinne. Suviranta on jo Alajärvellä.
Oletko sinä päättäjä seurakunnassa, vai peräti eronnut seurakuntalainen
Siellähän ei enää ole leirikeskusta. Se puretaan.
Pahaa tekee, kun käy Kyrönniemessä.
Leirikeskuksen rakennuksen ympäristö pitäisi niittää. Sitten lavat pihaan ja siivous talkoot. Kaikki irtotavara lajitellaan lavoille. Rakennus pitäisi tyhjentää irtaimistosta.
Kyllä näkyy taas neuvojia olevan. Monikohan näistä edes maksaa kirkollisveron
Totta. Saisi olla siistissä kunnossa. Ei olisi suuri vaiva leikata nurmikkoa. Olisi ollut jollekin nuorelle hyvä kesätyö.
Mutta eipä se itsenäinen seurakuntakaan muutamaan vuoteen enää Kyrönniemen viheralueita hoitanut. Turha siis haukkua yksin Alajärven seurakunnan syyksi.
Leirikeskus? Herätys jo! Lapsia syntyy 5 vuodessa niin ne voi leirittää vaikka Kiviriipassa ja halvemmaksi tulee.
miksi sinne leirikeskus tehtäisiin ja kuka sitä tarvitsee tällä syntyvyydellä, yksi piisaa järven ympärillä kyllä seurakunta liitos uumoilee kuntaliitoksen suuntaa , vaikka täällä toki se pieni kauhava porukka lulee aivan toista.
Kauhava on paska suunta eikö sitä ole jo opittu.
Joo, kauhavalla puhutaan eri kieltäkin, romanisukuinen kieli ei sovi järviseudulle.
Järven ympärillä ei ole tällä hetellä yhtään leirikeskusta.
Siellä on myös häiriintyneitä nuoria.
Romanien puhuma suomenkielen murre muistuttaa Karjalan murretta, koska suuri osa romanisuvuista on sotien jälkeen Karjalasta evakuoituja. Heidän käyttämänsä suomenkieli on siten lähempänä vanhaa järviseutulaista murretta kuin eteläpohjalaista murretta. Kuntaliitossuuntaa ei päätä Lappajärvi eikä Alajärvi tai Kauhava, vaan valtion päättävät elimet Helsingissä. Esimerkkinä olkoon talousvaikeuksiin joutunut Lavian kunta. Se olisi halunnut liittyä lähempänä olevaan Kankaanpäähän, mutta valtiovalta liittikin Lavian Poriin.
Lappajärvi on keskikastia kuntien talousvaikeuksissa.
Suomessa romania on puhuttu noin 450 vuotta. Ensimmäinen maininta romanien tulosta Suomeen löytyy Ahvenanmaalta Kastelholman tileistä vuodelta 1559.
Noista ajoista Suomen romani on muuttunut paljon. Varsinkin ääntämys ja syntaksi ovat suomalaistuneet, ja kielessä on runsaasti käännöslainoja. Myös morfologia on muuttunut jonkin verran.
Erityisesti ruotsin vaikutus Suomen romaniin on ollut vahva. Suomen sanastollinen vaikutus on sen sijaan jäänyt vähäisemmäksi.
1930-luvun lopulla Suomen 5000 romaneista yli tuhat asui sillä Karjalan alueella.
Karjalankannakselta kotoisin olleet evakkoromanit levittäytyvät pääasiassa pitkin Etelä-Suomea, kun taas Sortavalan seudulta ja sen pohjoispuolisesta Laatokan Karjalasta lähteneistä romaneista sijoittuivat Savon ja Pohjois-Karjalan kuntiin yhteensä 141 henkeä.
Mustalaislähetyksen vuonna 1954 keräämässä kortistossa oli tiedot 875 evakkoromanista.
Tällä hetkellä keskikastia, mutta ajattelepa tulevaisuutta. Tuntuu vähän elämänmeno paikkakunnalla romanimaiselta, jos kulttuuriharrasteita pidetään tärkeämpinä kuin työntekoa.
Ei kulttuuri vie työhaluja. Päinvastoin. Kunpa Lappajärven Musiikkipäivät olisivat vielä voimissaan.
Kulttuuriharrastusten tärkeys ohittaa työnteon. Siksi Lappajärvellä on viinakauppa, mutta ei rautakauppaa.