Muutoksesta ei ole kerrottu kansalaisille juuri lainkaan, kertoo Iltalehti.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6bf91990-8a8d-42fd-b6b3-8e2c9d85a664
Mielestäni on kerrottu, mutta kenties ei riittävästi.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6bf91990-8a8d-42fd-b6b3-8e2c9d85a664
Mielestäni on kerrottu, mutta kenties ei riittävästi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kenkää koko naurettavalle porukalle ketkä näitä keksii. Taitaa olla sotkuista päätellen vihervasemmiston oksennus.
Ei, vaan on liikennesääntö.
Persu se vääntää kaikki hänelle epämieluiset asiat politiikaksi ja fiksumpien puolueiden teoiksi. Mikä sua oikesti vaivaa, olisiko aika mennä terapiaan selviämään tuosta maanisuudesta?
>> "Sen nähdessään ajoneuvon kuljettaja ymmärtää väistää risteävän tien liikennettä."
Tuo oli se vanha sääntö. Tämä on se uusi sääntö:
- Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta.
24 §:n 2 momentti
Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;
2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;
3) vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä;
4) tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä.
Jos risteykseen voi ajaa neljästä suunnasta: pohjoisesta, idästä, etelästä sekä lännestä. Etelästä ja lännestä saapuvilla on kärkikolmio, pohjoisesta ja idästä saapuville ei ole kärkikolmuota. Onko väitteesi todellakin, että aiemmin etelästä saapuvan ei ole tarvinnut väistää pohjoisesta saapuvaa vasemmalle eli itään kääntyvää, koska se ei ole risteävän tien liikennettä?!?
Munä kyllä väitän väustämissääntljen pysyneen tuossa asiassa ennallaan. Kärkikolmion takaa etelästä saapuva on aina ollut, ja on edelleenkin, väistämisvelvollinen pohjoisesta saapuvan ja itään poistuvan ajoneuvon suhteen!
Edellisen lain voimassaolon aikana kolmio-liikennemerkki koski todellakin vain risteävää tietä tai etuajo-oikeutettua suuntaa. Jos esim. vastakkaisesta suunnasta tulevilla ei ollut kolmiota, niin he saivat mennä ensiksi riippumatta minne kääntyivät ja kolmion takaa väistettiin. Vanhoja ei kuitenkaan kannata enää muistella.
Täysin päin vastoin oli ennen. Kolmion takaa sai ajaa suoraan vasemmalle kääntyvän edestä, vaikka vastakkaisesta suunnasta ei ollut kolmiota.
https://www.ts.fi/a/107940
Mutta joo, vanhoja ei kannata enää muistella.
Vielä kuva erikseen.
https://i.postimg.cc/nc4P6Qx0/Edellisen-lain-aikana.jpg
Tuon mukaan moottoritielle tultaessa liityntäkaistaa ennen, taikka sen alussa olevalla kärkikolmiolla ei ollut mitään merkitystä.
Ei ole liikennemerkillä merkittyä etuajo-oikeutettua ajosuunta, eikä risteävää tietä, jota pitäisi kärkikolmion velvoittamana väistää.
Veikkaanpa suomesta löytyvän oikeuden päätöksiä, joissa ei ole noudatettu Turun Sanomassa haastateltujen mielipidettä.
Nimenomaan siten, että kärkikolmiolla oli merkitys myös moottoritielle liittyville!
Johan liikennemerkin nimikin, väistämisvelvollisuus risteyksessä, sen kertoo. Eikä risteävän ajosuunnan puuttuminen sen merkitystä kumonnut. Absurdi ajatus.
Olihan merkitys koska laki mainitsi myös risteävän suunnan, jota piti väistää. Liittymä on vähän kuin T-risteys, jossa T:n alaviiva on se liittymä, josta tullaan ja jolla on se kolmio (tullaan vaan vähän vinossa). T:n vaakaviiva on se moottoritie, eli se risteävä suunta, jonka kulkijoita piti väistää kolmion takaa tullessa.
Risteävä tie ei tarkoita sitä, että ajoradan pitää jatkua risteyksen toisella puolella. T-risteyksessä on myös risteävä suunta. Jos kolmio sijaitsee T:n alaviivan suunnassa, niin risteävä tie on se T:n ylin vaakaviiva. Vanhoja ei silti kannata hirveästi muistella kolmio- ja stop-merkkien osalta.
Ei moottoritielle tultaessa ole T-risteyksiä. Eikä T-kirjaimessa ole alaviivaa. Selostuksesi on täysin käsittämätön, eikä liity moottoriteiden liittymiin mitenkään.
Moottoritielle tultaessa vaihdetaan päättyvältä kaistalta toiselle. Ne kaistat ovat yhdensuuntaisia!
T-risteyksissä taas käännytään 90 astetta, eikä nolla astetta, kuten kaistaa vaihdettaessa.
Käsittelykyvyn puutetta havaittavissa. T-risteys on verrattavissa oleva tilanne kolmion väistämisvelvollisuuden näkökulmasta.
Liittymiä on monen näköisiä. Kolmio velvoittaa väistämään risteyksessä (risteysalueella). Kolmio liittyy risteykseen. Kaistan vaihto on eri asia.
https://maps.app.goo.gl/272nXY6hRwtJfx8e6
https://maps.app.goo.gl/mw2n6kj9RNKvs3Wd6
https://maps.app.goo.gl/2VXBeYbGuzoDLdgk8
Missä kulmassa risteykseen/liittymään saavutaan, ei vaikuta väistämisvelvollisuuteen.
"Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta."
Joo niinpä, ennen piti väistää kaikkia ja nyt vain nuita. Mistä näitä hulluja suunnittelijoita löytyy.
Ei tuo ole suunnittelijoiden päättämää, vaan Helsingissä, Mannerheimintie 30:ssä sijaitsevassa talossa on 199 päättäjää, jotka ovat noin säätäneet.
Ei oo 30-40 vuotiailla likennesuunnittelijoilla aivoja enää
Kolmion takaa väistetään kaikkea. Se on paljon parempi niin, kuin miten ennen oli.
Minä olen aina väistänyt kärkikolmion takaa tullessani kaikkia risteyksessä olevia, sekä sinne saapuvista niitä, joilla ei ole kärkikolmiota taikka stop-merkkiä.
Mitä järkeä olisi siinä että neljästä ajosuunnasta kaikista ajaisi kärkikolmion takaa auto, jolloin ne yhdessä tukisivat koko risteyksen toisiltaan ja kaikilta muiltakin? On ihan selvää ettei risteysalueelle saa ajaa, jollei pääse sieltä myös pois liikennesääntöjä rikkomatta!
Aivan niin kuin kiertoliittymässä kaikki tulee kolmion takaa.
Nimi on liikenneympyrä.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
15) liikenneympyrällä liikennemerkeillä osoitettua kahden tai useamman risteyksen muodostamaa kokonaisuutta;
Liikenneympyrä on kahden tai useamman risteyksen muodostama kokonaisuus. Liikenneympyrässä on useampi risteys.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Ennen oli: "Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta."
Nykyään on: "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta."
Kiertoliittymä on sellainen useamman risteyksen muodostama kokonaisuus, jossa yks yksisuuntainen katu on muodoltaan ympyrä, ja jota Ei ole liikennemerkillä määritelty liikenneympyräksi! Sillä ympyrä muotoisella ei myöskään ole yksisuuntaisen liikennemerkkiä, mutta saapuvissa haaroissa on pakollinen kääntyminen oikealle.
Kaikissa ympyrän muotoiselle kadulle saapuvissa T-risteyksissä on yleensä kärkikolmio, mutta ei aina.
Esimerkki kiertoliittymästä joissa ei ole kärkikolmiota löytyy Haminan keskeltä, nimeltään Raatihuoneen tori.
Ei ole koskaan ollutkaan.
Tässä katson tieliikennelain valmisteluun osallistuneet liikennesuunnnittelujoiksi, kuten myös tielinjauksiin (risteysalueiden suunnittelu mukaanlukien) liittyvän lainsäädännön valmistelijat.
Kiertoliittymä on suunnittelijoiden keksimä sana liikenneympyrälle. Laki ei sitä tunne, joten olkoon liikenneympyrä, jonka tieliikennelaki tuntee ja määrittelee.
Ei ole. Liikenneympyrä merkitään aina liikennemerkillä. Kun kyseistä liikennemerkkiä ei ole, ei kyse ole tieliikennelain määrittelemästä liikenneympyrästä. Vaan kiertoliittymästä, jolla viitataan muihin kuin liikenneympyrään.
Totta on se, että liikenneympyrä tulee aina merkitä liikennemerkillä. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että suunnittelijat (mutta myös muut) käyttävät liikenneympyrästä termiä kiertoliittymä.
Sitten ne kaikki "vanhukset", jotka ovat saaneet kortin aikoja sitten, eivätkä ole päivittäneet tietämystään nykyaikaan. Saattavat tehdä kummallisia asioita liikenteessä.
Tietämys mistä?
Tieliikennelain sisällöstä, vaiko sen monista erilaisista ja keskenään ristiriitaisista tulkinnoista, joihin lain epäonnistunut ja monitulkintainen tekstisisältö on johtanut?
Jälkimmäinen ei riipu iästä yhtään mitenkään, eikä ajokortin suorittamisvuodesta.
Koko ylijatkettu jalkakäytävä käsitteenä ilman kärkikolmiota tai stopmerkkiä on malliesimerkki lainvalmistelun epäonnistumisesta. Sellaisen olemassaolon havaittavuus riippuu aiemmista sääolosuhteista, lumikertymän ja jään paksuuden ja muodon muodossa!
Tietämys muuttuneista/uusista liikennesäännöistä ja liikennemerkeistä.
Tarkoitat siis iäkkäämpiä kansanedustajia, jotka ovat epäonnistuneen lakiehdotuksen hyväksyneet laiksi.
Jos tietämystä ja ymmärrystä olisi ollut, eivät tietenkään olisi hyväksyneet, vaan muuttaneet ensin sen sisällön järkeväksi.
Järkevä se sisältö onkin.