Miksi nämä mepit eivät pidä meidän puolta, aina lisälaskua Suomelle

Suomella on ensi vaalikaudella edessään näillä näkymin noin 8 – 11 miljardin euron sopeutustarve.
Mistäpä Suomi löytää lisärahat ennallistamiseen tässä julkisen talouden tilanteessa?
– Varmasti aika tärkeä rooli on EU-rahoituksella, Haaranen sanoo.
Tällä hetkellä EU-rahoituksen laajuuden mahdollisuutta on kuitenkin haastavaa arvioida tulevan EU:n rahoituskauden ollessa vielä avoin.

No Haaranen, omia rahojammehan ne EUn rahat ovat, jos sieltä mitään saadaan!
Hölmöläisten hommaa!!

Suomea uhannut - järjetön - miljardiluokan lasku metsien hiilinieluista on jäämässä tulematta, kun metsien vertailutason laskentaa korjataan uusimman tiedon perusteella. Maailman metsäisimmän maan, Suomen, ei tarvitsisi siis ostaa nieluja Romaniasta. Ja tähänkin päivänselvyyteen on pitänyt taas polttaa resursseja edellisen Sanna Marin vasemmisto-keskustalaisen ilmastohörhöilyn takia. Julkisuudessa on annettu kuva, että metsiemme hiilinielu olisi lähes kadonnut ja että ainoa ratkaisu olisi metsien käytön voimakas rajoittaminen. Nyt yhä useampi tutkimustulos ja tarkentuvat mittaukset kuitenkin osoittavat, että kuva on ollut tietenkin väärä. En hyväksy metsien käytön rajoittamista sellaisten mallien perusteella, joiden lähtötiedot osoittautuvat puutteellisiksi tai virheellisiksi. Enkä muutenkaan. Tämän mittaluokan päätöksenteon kuuluu toimia muulla tavoin kuin ideologiseen tutkimukseen perustuen.Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava mitattuihin tuloksiin, ei mallinnuksiin, avoimeen tutkimukseen, ei ideologiahömppään, ja tervettä järkeä kunnioittavaan päätöksentekoon. Vastuullisuus on taloudellista ja sosiaalista eikä missään nimessä vain ekologista, toki sitäkin maanomistajat ovat aina vaalineet.Me voimme samaan aikaan huolehtia luonnosta, käyttää metsiämme kestävästi, vahvistaa hiilinieluja ja turvata suomalaisen työn, yrittäjyyden sekä viennin. Metsät eivät ole Suomelle taakka – ne ovat yksi tärkeimmistä ratkaisuistamme myös tulevaisuudessa. Suomi elää maasta, metsästä ja luonnonvaroistaan.

Lukijan kynä: Tu­hoaa­ko suojelu Suomen metsät? – Siinäpä kysymys jota ei ole kovin paljon missään poh­dit­tu eikä myös­kään tut­kit­tu
Tietyt tahot pitävät yllä jatkuvaan paniikkia uusiutuvan ja uudistettavan luonnonvaran riittävyydestä ja puuston ”huonosta voinnista”.. jopa luontokadosta.
Kun tarpeeksi paljon rummutetaan kaikilla foorumeilla tuota asiaa niin ihmiset alkaa uskomaan että Suomessa ei kohta ole metsiä ollenkaan. Suurimmat ”asiantuntijat näyttäs tulevan” Mannerheimintiellä mieltään osoittavasta porukasta joilla ei ole minkään asteista koulutusta metsäalalle.
Nyt kun kasvukausi on kiihkeimmillään, niin jokainen joka haluaa, näkee tuon valtavan luonnossa tapahtuvan vihreän kasvuryntäyksen jolle ei näytä ihmiset voivan mitään. Asumusten ja mökkien ympäristöt valtautuu pajukoiden heinikoiden, vatukoiden ja puuntaimien valtaan. Tienvarret metsittyy ja valtaa tien penkat jopa tiet.
Tosiasia on, että lähes koko Suomi on vesistöjä lukuun ottamatta kesällä hiiltäsitovan vihreän kasvuston valtaamana. Suomi neuvotteli aikoinaan niin huonon sopimuksen EU:n kanssa, että suurin osa hiiltä sitovasta kasvillisuudesta jätettiin ”päästökaupan ulkopuolelle” Pelkästään puusto on mukana. Kenttäkerroksen ja soiden kasvillisuus on kokonaan mittauksen ulkopuolella.
Kirjoittajan mukaan Suomen metsät kasvavat ja sitovat hiiltä toisenlaisista mielipiteistä huolimatta.
Kirjoittajan mukaan Suomen metsät kasvavat ja sitovat hiiltä toisenlaisista mielipiteistä huolimatta.
Metsikön/puuston hyvinvoinnin mittarina pidetään elävän latvuksen kokoa ja neulasmassan ”hyvinvointia” siis yhteyttävän massan määrää. Se kertoo totuuden puuston hyvinvoinnista.
Jos ja kun liikkuu paljon Suomen luonnossa niin saa oikean kuvan siitä millaisessa metsässä puusto voi hyvin ja missä huonosti. Totaalisesti suojelluilla alueilla luonnon armoille jätetyissä kohteissa tapahtuu hitaasti mutta varmasti puuston riukuuntuminen ja vanheneminen. Elävä latvus häviää ja jäljelle jää luurankomainen kelottunut kuollut eloton kelomökkitarpeisiin sopiva ”entinen metsä" ilman elämää.
Toinen merkittävä ja ehkä vähintään yhtä suuri ongelma on metsien hoitamattomuus.
Metsikön kiertokulun noin sadan vuoden aikana oikea-aikaiset hoito/hakkuutoimenpiteet ovat ratkaiseva tekijä siihen, että puuston kasvu ja terveys ovat hyvällä tolalla.
Talousmetsien huono hoito johtaa kasvutappioihin ja hyvälaatuisen järeän puun kehityksen pysähtymiseen.

EU-mepit alkakaa tehdä töitä Suomen hyväksi!

Koko Vihervasemmisto ja rkp vain Suomea tuhoavia asioita tekevät EU:ssa!