Mikä on oikea tapa maksaa vapaaehtoiset kymmenykset?

Olet väärässä ajassa ja väärässä maassa kyselemässä kymmenyksistä.

Millä vuosisadalla elät?

>>>>>>>>Olen sillä kannalla että olisi raamatullisempaa laittaa kolehtiin<<<<<<<
-------------
”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.

Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.”
‭‭Roomalaiskirje‬ ‭13‬:‭8‬-‭11‬ ‭FB38‬‬

”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'

Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'

Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.”
‭‭Matteus‬ ‭25‬:‭34‬-‭40‬ ‭FB38‬

Kymmenyksillä ja lähimmäisten auttamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Siis raamatullisessa mielessä.

Kymmenykset tosiaan olivat tuhansia vuosia sitten sitä, että palautettiin vain Jumalalle se mitä maa oli antanut. Jos kana oli muninut kymmenen munaa, oli yksi niistä Jumalan. Se että se annettiin leeviläisten pappien syödä, ei välttämättä ehkä ollut se paras kuningasajatus.

Herralle piti tuhansia vuosia sitten uhrata muutoinkin. Piti uhrata eläimiä ja jos uhrasi kanan-mikä oli aika pieni uhri- se ei saanut olla jo munintansa munit raakki, vaan valioyksiö ja se kai vain uhrattiin eikä taaskaan leeviläisten eikä muidenkaan pappien pitänyt sitä syödä.

Tuhansia vuosia sitten jo vanhan liiton aikaan piti auttaa lähimmäisiä. Jos heillä oli nälkä, piti ruokkia niitä, eikä väittää ettei heillä voi olla nälkä, että lihovat vain ja kieltäytyä avusta. Mutta ei se tarkoittanut sitä että jokainen luuseri piti pitää yltäkylläisyydessäö.

Viisainta on jättää kymmenykset kaikkivaltiaan maksettaviksi.

Melko kyvytön on hammaskeijun lomittajan apulaisen epäpätevä sijainen jos ei saarnahenkilöidensä palkkoja ja kokoontumispaikan vuokraa pysty maksamaan ilman maan matosen apua.

"Anekauppa se sitten kannattaa"
Tokaisi pastori autokaupassa.

Ei Jeesus auttanut rahallisesti köyhiä. Siitäkin häntä moititiin, ei hän antanut kymmenyksiä kellekään ja tuskin luovutti vaateensa jokaiselle ohikulkijalle. Mutta keisarille, valtioillielle toimijalle kyllä antoi sen mikä sille kuului ja käski antaa.

Jeesus tarjosi vähän suurempaa ja mahtavampaa kuin mitä maallinen mammona.

Jos me maalliseen mammolaan keskitymme ja alamme laskemaan niitä miten kukin antaa, niin se Jeesuksen anti voi jäädä saamatta.

Mooseksen lain mukaan kymmenykset maksettiin vain luvatun maan sadosta ja karjasta. Kymmenyksiä ei maksettu palkasta tai sosiaaliavustuksesta tai perinnöstä. Karjasta ja sadosta maksetuilla kymmenyksissä Jumalan huolehti köyhistä ja jumalanpalveluksen säilymisestä. "sillä maa on minun ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani".
Jeesus itse todisti: Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" Uuden Liiton uskovat ovat Jumalan lapsia, eikä lapsilta viedä veroa.
Mooseksen määräysten mukaan kahtena vuotena kymmenysten antaja sai syödä kymmenyksistään: Sinä et saa omien porttiesi sisäpuolella syödä jyviesi, viinisi ja öljysi kymmenyksiä etkä myöskään raavaittesi ja lampaittesi esikoisia etkä mitään lupaamaasi lupausuhria tai vapaaehtoisia uhreja tai kätesi antia,
vaan syö niitä Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee, sekä sinä että sinun poikasi ja tyttäresi, sinun palvelijasi ja palvelijattaresi ja leeviläinen, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella; ja iloitse näin Herran, sinun Jumalasi, edessä kaikesta, mitä kätesi on hankkinut.
Varo, ettet jätä osattomaksi leeviläistä, niin kauan kuin sinä elät maassasi. Joka kolmas kaikki kymmenykset piti viedä temppeliin: Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua,
Jeesuksen aikaan kymmenysten antaminen oli muuttunut keskinäiseksi juhlinnaksi, johon kutsuttiin omat tuttavat ja sukulaiset. Vaikka kymmenysjuhliin piti lain mukaan olla nimen omaan köyhillä pääsy, niin sairaat ja puutteenalaiset joutuivat halveksunnan kohteeksi. katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta... Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
Aabraham eli vanhassa liitossa. Aabraham ei ollut uudesti syntynyt, kuten uuden liiton pyhät.
Aabraham maksoi kerran kymmenykset kaikesta ryöstösaalista. Hän ei maksanut kymmenyksiä omasta karjastaan, vaan sotasaaliistaan. Kymmenysten maksamiseen sisältyy antajaa korkeamman pappeuden tunnustaminen kuten
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja todistaa:
Halvempi saa siunauksen paremmaltaan.
Aabrahamin kautta, niin sanoakseni, on Leevikin, joka kymmenyksiä ottaa, maksanut kymmenyksiä;
sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek meni tätä vastaan.
Maksamalla kymmenykset sotasaaliista Abraham tunnusti Melklsedekin järjestyksen mukaisen ylipappeuden: ylipappi on sekä pappi että kuningas. Leeviläisessä pappeudessa Melkisedekin järjestys jäi toteutumatta. Vasta Kristuksen ylipappeus toteutui Melkisedekin järjestyksen mukaisesta.
Hebrealaiskirjeen mukaan maksamalla kymmenyksiä tunnustaa kymmenysten saajan olevan papillisesti korkeampi kuin hän, antaja. Kymmenysten vaatiminen on nikolaaiittain tekoja, joita Jeesus vihaa.

Jeesus kehotti: Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.
Ne, jotka kuvitelmissaan elävät vanhan liiton aikaa Israelissa, antakoot kymmenykset tilleistä ja kuminoista. Mutta uudessa liitossa antaminen on vapaaehtoista. Jumalan lapset ovat vapaat.

Markuksen evankeliumi:
10:21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

Minä en maksa mitään "kymmenyksiä".
Mutta annan kyllä rahaa, jos on varaa, joihinkin aidosti tarpeellisiin kohteisiin.

Aidosti hätää kärsivän eri tarpeisiin kuten rahaa tai muuta tukea selvästi apua tarvitsevalle yksilölle, "kerjäläiselle", joka ei muutoin pärjää. En ammattikerjäläis-huijareille.

Esim. Venezuelan maanjäristys kosketti rajusti. Olen kstsonut videoita päivittäin, lukenut googlen käännöksellä heidän uutismediaansa, antanut tukea eläinsuojelujärjestölle.

Näille menevät "kymmenykseni", ei minkään viihdeuskonnon ammattihuijareille.

Anna suoraan, tarvitsijoille. Ei ole välistä vetäjiä.

Tottakai seurakunnalle pitää antaa ensin ja sen jälkeen toiseksi tärkeimpiin kohteisiin.

Ei uudessa liitossa ollut mitään kymmenyksiä, vaan siinä oli tärkeää ettei seurakunnassa ollut ketään puutteenalaista ketä saatana pääsisi kiusaamaan. Juuri köyhyyden kautta saatana pääsee kiusaamaan ihmistä, alistamaan hänet kaikenlaisille houkutuksille ja väärille teille. Oli olemassa vain tasaus varojen kanssa että kaikki pärjäsivät hyvin. Silloin tosin oltiin joka päivä rukouksessa ja leivän murtamisessa eikä käyty vain kerran viikossa näyttäytymässä miten pyhiä ollaan. Systeemi oli aivan toinen eikä siten sitä voi verrata eikä käyttää mitään raamatullista mittapuuta.

Nyt jos jollain sattuu olemaan puutetta tai seurakunta konkurssikypsä, ei pidä siihen liittää mitään raamatullisia selityksiä, vaan aivan suoraan sanoa että onko kukaan hoitanut talouttaan niin hyvin, että on antaa fyrkkaa kun tarve on kova. Ei lisätä siihen mitään omia siunauksia tai lupauksia, vaan kyse on täysin maallisesta asiasta miten rahaa vain tarvitaan tiettyjen asioiden hoitamiseen ja sitä saadaan tiettyjen asioiden hoitamisesta.

Onneksi on kirkollisvero, ei tarvitse sitä miettiä.

Luuk.14:33 Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni. Biblia (1776)

Sananl.21:13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudota, häne pitää myös huutaman ja ei kuultaman. Biblia (1776)

Kun puhutaan veroista, niin kymennys olisi kuin lottovoitto, jos esivalta tyytysi kymmenyksiin siitä mitä ihminen hankkii. Ehkä alunperin niin onkin ollut tarkoitus, ettei keisari ryöstä ihmistä, vaan keisarille maksetaan kymmenykset kuten Jeesus maksoi rahalla kalan suusta, mutta ei yhtään enempää, vaan ihmiselle jää itselleen myös käyttöön rahaa eikä valtio ahmi sitä kaikkea kun jotkut eivät viitsi niitä kymmenyksiään maksamaan tai eivät kykene.

Ei mene raamatullisesti.

Ei sinnepäinkään.

Keisari ei tosiaan ole raamatullinen kun ei tyydy siihen kymmenyksiin, vaan vie paljon enemmän ja vielä juuri niiltä jotka tienaavat paljon.

Miten voi kuvitella edes unnissaan että sen jälkeen jotain kymmenyksiä maksettaisiin.

Jos on pienituloinen ja jää lopulta tilille muutama kymppi pakollisten menojen jälkeen. Pitääkö siitä maksaa kymmenykset vaikka tili tyhjenisi? Menee muutama euroa plussalle, niin ei saa toimeentulotukeakaan. Vai erotetaanko seurakunnasta kun ei ole rahaa eikä millään tavoin menestynyt? On vain tavis jolla ei ole dramaattista kertomusta uskoontulosta ja taustaltaan työtön tai pienipalkkainen. Välillä tuntuu että varakkaita ja muuten menestyneitä pidetään siunattuina. Varsinkin kun antavat paljon rahaa.

Jos seurakuntatyö olisi bisnestä, niin silloin pelastus olisi suunnattu vain varakkaille sekä sellaisille, joista on selkeää hyötyä seurakunnan rakentamisessa kaikilla muilla keinoilla. Ei silloin mitään luusereita sinne kutsuttaisi eikä mitään deekuja kadulla pysäytettäisi että haluatko tulla uskoon ja antaa elämäsi Jeesukselle. Saisivat mennä aivan rauhassa sinne minne menevät ja viedä rahansa alkon kautta valtion kassaan.

Seurakunta olisi sellaisten menestyvien ihmisten kerho jossa jokainen vähän hyödyttää toisiaan ja joilla olisi kontakteja liike-elämään ja politiikan johtopaikoille. Hapuilevaa deekua pennonineen katsottaisiin todella pitkään seurakunnassa että mitä tuo täällä oikein tekee, mitä muka yrittää olla.

Joskaan ei välttämättä kovin kaukaakaan haettu toimintamalli.

Parempi olisi maksaa tilisiirrolla niin raha ei katoa matkalla vaan päätyy sinne mihin se on tarkoitettu.

Raamattu EI ilmoita vapaaehtoisia kymmenyksiä!

Niin sanotut kymmenykset eivät ole laisinkaan Sanan määrittelmiä kymmenyksiä. Esimerkikisi et löydä Paavalin kirjeistä opetusta palkasta tai eläkkeestä maksettavista kymmenyksistä.
Aabraham sanotaan olleen hyvin rikas. Kuitenkin Abraham maksoi vain kerran kymmenykset, ei omasta, vaan sotasaallista.
Jaakob lupasi pakomatkalla hädässä ollessaan maksaa kymmenykset kaikesta, mitä Jumala hänelle antaa. Missään ei ole mainittu Jaakobin maksaneet kymmenyksiä. Kenelle Jaakob olis ylipäätään antanut kymmenykset?
Kymmenysten vaatijat ovat tehneet Jaakobin lupauksesta ikäänkuin uuden liiton lain kymmenyksistä.

Raamatun mukaan kymmenykset maksetaan Jerusalemin temppelin leeviläiselle papistolle. Laki kymmenyksistä ei koske ollenkaan helluntailaisia pastoreita.

Oletko vienyt kymmenyksesi Jerusalemin temppelin varastohuoneisiin?`

Hampaat irvessä ja valittaen.

Aivan kuten kommentista voi päätellä kymmenysten vaatiminen ja maksaminen on nikolaiittain tekoja. Kymmenysopissa seurakunta jaotelllaaan maallikohin ja maallikoita hallitsevaan papistoon, joille hengellisesti alempana olevat maksavat palkkaa kymmenyksinä. Jeesus sanoo, minä vihaan nikolaaittain tekoja!!!

Siis laittaa sydämen rakkaudesta. se on oikea tapa-
muut tavat vain on kilisevää kulkusta.

Nykyinen kymmenyskäytäntö eroaa aika paljon alkuperäisestä.

Alun perin kymmenykset käytettiin matkakuluihin, kun käytiin jerusalemissa juhlilla, paitsi joka kolmas vuosi annettiin ne avustuksena köyhille, leskille, orvoille, ja leeviläisille.

Voisi verrata nykyiseen verotukseen siinä mielessä, että suuri osa verorahoista menee juuri toisten sosiaaliseen avustamiseen ja sairaanhoidon kuluihin.

Sitä paisi kymmenykset laskettiin siitä, mitä omaisuutta oli kertynyt vuopden aikana, Siis vuoden kuluessa saattoi esimerkiksi laumastaan syödä vaikka viisi lammasta, ei niitä laskettu. Vasta kun oli kymmenysten aika, silloin valittiin joka kymmenes. Jos oli vain yhdeksän, ei tarvinnut edes antaa yhtäkään.

Joten, jos ei vuoden kuluessa ollut saanut omaisuutta säästöön, ei silloin ollut mitään mistä olisi annettu kymmenykset.

Jos samaa periaatetta noudatettaisiin nykyään, silloin voisi ajatella vaikka että maksaisi kymmenennen osan siitä, mitä oli kertynyt pankkitilille vuoden aikana.

Sinä ehkä sanot: "jos ostaa itselleen ruokaa koko rahan edestä koko vuoden, silloin ei jää mitään pankkitilille!"
Eiköhän tuo tilanne ollut sama paimenille, jotka vartioivat toisten lampaita: He saivat kyllä syödä kok vuoden ajan, mutta elleivät saaneet omia lampaita, ei heillä ollut mitään mistä maksaa kymmenyksiä.

Näemme siis, että klymmenyksiä oli vaikea vaatia: jotta olisi ollut varaa niihin, silloin tuli säästää vuoden aikana.
Silloin kymmenyksistä tuli tavallaan kiitosuhri, kun saattoi iloita siitä, että oli menestynyt vuoden aikana.

Ei kukaan silti kieltänyt antamasta vapaaehtoisia lahjoja , tai vaikka kymmenyksiä mintuista ja kuminoista, joita leeviläiset saattoivat itsekin kasvattaa puutarhassaan, mutta kymmenykset olivat merkityksellisiä vain silloin kun ne saattoi antaa iloiten, eikä pakosta.

Laupeus oli tärkeämpää kuin lahjat, joita annettiin pakosta tai vastahakoisesti.

Mikään tapaa maksaa kymmenyksiä seurakunnille ei ole oikea, sen sijaan kannattaa eheytyä uskonharhaisuudesta tervejärkiseksi ja käyttää näin säästyneet rahat tarpeellisiin hankintoihin ja maksuihin, tai jos rahaa on runsaammin käytössä, voi lahjoittaa siitä osan vähävaraisten, heitteille jätettyjen lasten tai sodista ja luonnonmullistuksista kärsivien auttamiseen.

>>>>>>>Mikä on oikea tapa maksaa vapaaehtoiset kymmenykset?
Olen sillä kannalla että olisi raamatullisempaa laittaa kolehtiin<<<<
----------
Laita vaikka kaikki mutta älä toiselta sitä vaadi.
-

Kymmenysten vaatiminen pohjautuu ahneuteen ja ajatusharhaan, deluusioon. Historiallisissa kirjoissa kuvataan ylipappi Eelin turmeltuneita poikia: Niin usein kuin joku uhrasi teurasuhria, tuli papin palvelija lihan kiehuessa, kolmihaarainen haarukka kädessänsä,
ja pisti sen kattilaan tai ruukkuun tai pannuun tai pataan, ja kaikki, minkä haarukka toi mukanaan, sen pappi otti itselleen...
Kun mies sanoi hänelle: "Ensin poltettakoon rasva; ota sitten itsellesi, mitä haluat", niin hän sanoi: "Ei niin, vaan anna se nyt heti, muutoin minä otan väkisin".
Samoin tänä päivänä seurakunnan johtajat ahneuksisasan ottavat tavallaan väkisin.
Uuden liiton alaisissa kirjoituksissa ei löydy opetusta tai edes mainintaa, jossa olisi annettu seurakunnalle kymmenen prosenttia tuloista. Kuitenkin kymmenysten vaatijat näkevät uuden liiton kirjoituksissa opin kymmenysten maksamisesta seurakunnalle,
Kymmenysoppi on yli sen, mikä on kirjoitettu ja jonka kaikki voivat lukea: ajatusharha.

Jos haluaa täyttää lain tässä, niin pitää antaa kaikki ja saada vain elatus tai ei sitäkään takaisin Jumalalta. Orjuuteen ihminen haluaa takaisin.
Kyllä Uusi Testamentti on selvä tässä, että mitään ei ole pakko antaa ja jos antaa keräyksiin ja vanhemmiston elatukseen vapaaehtoisesti niin tietenkin menestyksensä mukaa kiinnittämättä suurta huomiota siihen mitä antaa. Kristitty on vapaa antamaan tai olemaan antamatta, mutta ymmärtää, että Sanan julistaminen maksaa. Köyhiä ei ole Suomessa pakko avustaa, koska on Sossu ja paljon on huijareita liikkeellä.

Kannattaa pyytää Jumalalta sen mitä tarvitsee, eikä vajavaisilta ihmisiltä kerjätä.

5Moos.23:21-22 Kuin Herralle sinun Jumalalles lupauksen lupaat, niin älä viivytä maksaa sitä; sillä Herra sinun Jumalas on sen totisesti vaativa sinulta, ja se on sinulle synti. Vaan jollet sinä lupaa, niin ei ole sinulla syntiä. Biblia (1776) ta

Epäuskoahan se on vaatia ihmisiltä rahaa eikä Jumalalta. Ihminen on kuitenkin vajavainen Jumalaan verrattuna ellei sitten ole epäuskoinen.

Tietäskö valtiovarainministeriö varauksin? ”Ykkösrivin artisti ei valitse kakkostason areenaa”.
Nogay, no.

On tervejärkisyyden osoitus erota kirkosta, jolloin ei tarvitse maksaa mitään pappien ja saarnaajien jonninjoutavista uskonhorinoista.
Ehdotusta saa käyttää aivan vapaasti, ilman tekijänoikeuskorvauksia.

15:26 Sillä Makedonia ja Akaia ovat halunneet kerätä yhteisen lahjan niille Jerusalemin pyhille, jotka ovat köyhyydessä.